Keskinkertainen voi olla lahjakas
Keskinkertaisesti suoriutuva voi olla myös lahjakas. Kun keskustellaan lahjakkuudesta, niputetaan vain erinomaisesti suorituvat sinne lahjakkaiden joukkoon jostain syystä. Keskinketainen suorituminen tarkoittaa riittävän hyvää suoriutumista, mutta ei se sulje pois omien lahjakkuuksien ja parhaiden puolin esille tuomista yhteiskunnalle ja työelämälle. Olen huomannut, että ihmiset, jotka haluavat suoritua kaikesta jatkuvasti erinomaisesti ovat myös paljon stressaantuneempia ja huonotuulisia kaataen joskus suorituspaineitaan muihin. Aika monessa asiassa keskinkertainen riittää ja ihmiset voivat henkisesti ja fyysisesti paremmin, konflikteja syntyy vähemmän kun työ tehdään hyvin, mutta ei viilata liikaa pilkkua ja korjata jokaista yksityiskohtaa vaikka joissakin töissä on tärkeää tehdä huolellinen viimeistely ja korjata virheitä, jotta lopputulos on laadukas. Erinomaisesti suoriutuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita parempaa tai yhtään sen ahkerampaa työntekoa kuin keskinkertaisella hyvällä tasolla suoriutuessa vaan kyse on myös erilaisten asioiden painotuksesta. Joku keskinkertainen voi olla se joka on tehnyt isomman työn, ja se ns tarkka pilkun viilaajaa tuleekin valmiiseen pöytään siistimään sen työn ja vie siitä yksin kunnian. Eihän sellainen ole reilua eikä oikeudenmukaista yhteisössä, jossa jokaisen vahvuudet tulisi nähdä. Keskinkertainen suorituminen on normaalia eikä laiskuutta. Laiskuus on asia erikseen, joka voi jossain näkökulmassa tulla esille erinomaisen suorituksessa kun eivät hekään sentään ihan joka paikkaan ennätä.
Kommentit (3)
Jos keskinkertainen on lahjakas, niin miksi niitä oikeasti lahjakkaita pitäisi kutsua?
Tässä taitaa nyt olla sekaannus lahjakkaan ja tarkoitustaan vastaavan kesken.
On sinänsä mielenkiintoista, että jos ihmisen älykkyysosamäärä on keskiverto, niin puhutaan keskivertoälykkäästä, vaikka keskiverto ei sinänsä ole millään tavalla älykäs, vaan keskiverto.
Loogisesti keskinkertainen ei voi olla lahjakas.