Toivon usein, että kuolisin enkä ole masentunut. En vain oikein käsitä miksi elän täällä.
Olen enneminkin sellainen ihmettelijä ja syvällisempää tarkoitusta pohdiskeleva kuin, että mitkään riennot ja saavutukset niin kauheasti enää kiinnostaisi. Enemmänkin kiinnostaa aidot kohtaamiset, aito välittäminen ja rakkaus, sellainen yhteys ihmisiin ja kaikkeen ympärillä olevaan. Ruokaakin rakastan, eli tykkään käydä ulkona syömässä mutta siihen se melkein jääkin ne elämän huvitukset kun en harva asia kiinnostaa kovinkaan paljoa. Olisin usein valmis kuolemaan, Onhan se ihan kiva myös kokea elämää kaikkine puolineen mutta samaan aikaan sitä on jotenkin tosi väsynyt täällä oloon. Se ole väsymystä mstään tekemisestä vaan ihan pelkästään olemassa oleminen on aika merkityksetöntä vaikka toisaalta pystyn katsomaan asioita monesta perspektiivistä ja näen, että jollain tasolla jokaisella ihmisellä ja asialla on paikkansa maailmassa. Silti sitä usein pohtii, että en oikein ymmärrä mitä täällä teen.
Kommentit (18)
Löytyisikö Kristinuskosta merkitystä?
Miten olisi joku harrastus josta voi löytää ystäviä?
Elämä on kivaa jos saa rakastaa ja rakkautta ottaa vastaan.
Iso tabu josta ei saa puhua, kaikki eivät pidä ihmiselämästä eivätkä ole syntyneet tänne vapaaehtoisesti. Mutta kai tämä on lusittava loppuun. Voimia kaikille kaltaisillemme.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on kivaa jos saa rakastaa ja rakkautta ottaa vastaan.
Tämä. Sen peräänhän aloittajakin haikailee.
Lässyti lässyti. Miksi ei voi suoraan sanoa että on yksinäinen ja vailla merkitystä elämässään? Miksi pitää selittää tuollaista uhriutumisliirumlaarumia sen sijaan?
Mitä enemmän lukee historiaa ja perehtyy avaruuteen, niin sen enemmän kelluu tässä hetkessä ilman merkitystä tulevasta. Se ja sama kuoleeko tänään vaiko 30-40 vuoden päästä. Joka tapauksessa kaikki nykyihmiset ovat unohdettuja kuolleita tuota pikaa silmänräpäyksessä maailmankaikkeuden äärettömyydessä.
Sun pitäisi etsiä aitoja kohtaamisia, rakkautta, yhteyttä ihmisiin. Tiedän että niitä voi olla vaikeaa löytää, kun monet tykkää kevyemmistä suhteista ja heillä on jo tarpeeks kavereita, mutta pitäisi yrittää jaksaa tutustua niihin joilla ei ole tarpeeksi sosiaalisia suhteita.
Henkimaailma on oikea kotimme, sinne me ikävöimme ja kaipaamme aina.
Ennen oli sellaisia kirjeystäviä. Mistä nykyään löytäisi seuraa?
Vierailija kirjoitti:
Iso tabu josta ei saa puhua, kaikki eivät pidä ihmiselämästä eivätkä ole syntyneet tänne vapaaehtoisesti. Mutta kai tämä on lusittava loppuun. Voimia kaikille kaltaisillemme.
Minä olen nähnyt todentuntuisen ja selkeän unen, jossa näin kun valitsin perheen, johon synnyin. Olin valtavan kauniissa valoisassa paikassa ja olin hyvin onnellinen, riemun täyteisin odotuksin tulin maanpäälle valitsemaani perheeseen. Tiesin, että minun oli tultava tänne. Synnyin hyvin kaaottiseen ja epäterveeseen ympäristöön. Elämä on ollut täynnä synkkiä hetkiä mutta myös paljon ihmeitä ja johdatusta. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa. Olen valon soturi. -ap
Keksisitkö harrastuksen, jossa pääset tutustumaan ihmisiin ja koet osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä?
Sitten vaan köysi kaulaan ja hyppy tuntemattomaan. Kukkaan ei jää sinua kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso tabu josta ei saa puhua, kaikki eivät pidä ihmiselämästä eivätkä ole syntyneet tänne vapaaehtoisesti. Mutta kai tämä on lusittava loppuun. Voimia kaikille kaltaisillemme.
Minä olen nähnyt todentuntuisen ja selkeän unen, jossa näin kun valitsin perheen, johon synnyin. Olin valtavan kauniissa valoisassa paikassa ja olin hyvin onnellinen, riemun täyteisin odotuksin tulin maanpäälle valitsemaani perheeseen. Tiesin, että minun oli tultava tänne. Synnyin hyvin kaaottiseen ja epäterveeseen ympäristöön. Elämä on ollut täynnä synkkiä hetkiä mutta myös paljon ihmeitä ja johdatusta. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa. Olen valon soturi. -ap
Ei siinä sitten mitään. Vaikeudet vaan kasvattaa.
Älä huoli. Ihmiselämä on lopulta tosi lyhyt. Jokainen vuosi kuluu edellistä nopeammin. Elämäsi tulee kyllä loppumaan aikanaan. Koita nauttia tästä kokemuksesta sen aikaa kun sitä kestää. Ihmettele maailmaa ja koita olla avuksi muille.