Onko tämä ystävyyden loppu?

Erään vanhan ystävän kanssa ollaan oltu ystäviä iät ja ajat, jaettu kaikki ylä-asteelta valmistautumisesta lähtien. Nykyisin kaveri on kuitenkin muuttunut, jotenkin ylimielisen oloinen. Kokee oikeudekseen sanoa mitä mieleen tulee, arvostella ulkonäköäni, tyyliäni, kotiani ja elämääni ylipäätään. Puhuttiin haaveistamme elämässä, ja kuulema ajattelen ihan utopistisia, ei tule toteutumaan jne., ja tosiaan puhuin lähinnä ihanan miehen löytämisestä. Kamalinta oli kuitenkin, kun minulla pelättiin erästä vakavaa sairautta, ystävä totesi 'tuohon tautiinhan kuolee heti! Kivat sulle'. Sanoi noin ilman pienintäkään myötätunnon hiventä äänessä, vaikka parhaalta ystävältä olisin toivonut tukea vaikeassa tilanteessa. Itse kuitenkin olen ollut olkapäänä AINA tarvittaessa, ainakin yrittänyt auttaa parhaani mukaan.

Ystävä ei myöskään tunnu haluavan nähdä minua, yhteisellä kyydillä mennään tarvittaessa, ja lähden lenkille hänen seurakseen, jos hänen toinen ystävänsä pääse lähtemään. Viesteihini tai soittoihini hän ei koe tarpeelliseksi vastata, mutta minulta kyllä usein soittelee neuvoja ja pyytelee palveluksia.



En ole ottanut itseeni, mutta maininnut toki, miltä tuntuu hänen kohtelunsa. Kaveri kuitenkin vain suuttuu, ja sanoo, että ei sitten olla kavereita, jos en halua ja heittää jotain loukkauksia päälle. Harmittaa tilanne, koska ollaan oltu niin läheisiä suurin osa elämästä...