Lue keskustelun säännöt.
Olisitko voinut 18v:nä kuvitella, että elämäsi on sellaista kuin se on ollut sinulla 40v:nä?
07.11.2026 |
Ei tarvitse tietenkään vastata jos ei ole vielä 40v.
Kommentit (31)
No oisin kuvitellut olevani vähän menestyneempi töiden kanssa. Ja en totisesti osannut kuvitella tekoälyn ja sotien ja uusliberalismin nousua kun luulin että maailma menee eteenpäin. Yhtenä päivänä vaan tajusin että jahas, mulla ei taidakaan tulevaisuudessa olla enää töitä ja sitten tajusin että tosi suuri osa on sitä mieltä ettei mulla kuulukaan olla rahaa ja että se on ihan mun oma vika kun en ole miljonääri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aika varma että otan itseni hengiltä ennen kolmekymppispäivää, niin solmussa asiani olivat. Elämä on ylittänyt villeimmätkin odotukseni, kun ottaa huomioon että omasta mielestäni olisin päätynyt kodittomien asuntolaan tai johonkin itsemurhayksiöön loppuelämäkseni jo parikymppisenä.
Ei kannata koskaan luovuttaa. Jos näkisit kristallipalloon teini-ikäisenä niin sinua saattaisi naurattaa onnesta, mitä kaikkea elämässä voi olla 20 vuoden kuluttua.
Osittain. Akateemisesti saavutin sen mitä ajattelinkin, oikeastaan enemmänkin, mutta en kuvitellut jääväni ilman kumppania. Ajattelin naisten kiinnostuvan viimeistään 25-30v mutta niin ei ikinä käynyt.
Vierailija kirjoitti:
No oisin kuvitellut olevani vähän menestyneempi töiden kanssa. Ja en totisesti osannut kuvitella tekoälyn ja sotien ja uusliberalismin nousua kun luulin että maailma menee eteenpäin. Yhtenä päivänä vaan tajusin että jahas, mulla ei taidakaan tulevaisuudessa olla enää töitä ja sitten tajusin että tosi suuri osa on sitä mieltä ettei mulla kuulukaan olla rahaa ja että se on ihan mun oma vika kun en ole miljonääri.
Suomessa on noin 9800 henkilöä, joilla on vähintään miljoonan euron sijoitukset osakkeisiin tai rahastoihin. Asuntovarallisuutta ei pääsääntöisesti lasketa nettovarallisuuteen muutoin kuin täysin velattomalta osuudelta.
Eli en nyt sanoisi että oma vika, valtaosa ihmisistä ei millään määrällä töitä, yrittämistä tai ahkeruutta pääse lähellekään edes yhtä miljoonaa, puhumattakaan useista.
Valtaosa suomalaisista saa äärimmäisen sinnikkäällä koko elämän kestävällä indeksisäästämisellä kasaan muutaman sata tonnia sekä jonkinlaisen asumuksen itselleen.
En tod. Ei töitä, ei miestä, ei kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Olin 40 v. kahden lapsen yh. 15 ja 10 v. pojat oli.
Kyllä nuorena kuvittelin sen ihanan perheen minulla olevan, komean unelmamiehen, mahdollisesti asuvani jossain ulkomailla jne. Ja halusin, että lapset on tehty ennen kuin täytän 30 v ja se toteutui. Nyt oon jo kohta 70 ja olen kyllä ihan onnellinen menneestä kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Osittain. Akateemisesti saavutin sen mitä ajattelinkin, oikeastaan enemmänkin, mutta en kuvitellut jääväni ilman kumppania. Ajattelin naisten kiinnostuvan viimeistään 25-30v mutta niin ei ikinä käynyt.
Itse olen konservatiivisuvusta jossa miehet luulevat että naisia kiinnostaa titteli ja palkka ym. vaikka todellisuus on minun ikäluokassa (+90 syntyneet) että naisia kiinnostaa pääsääntöisesti se että sinulla on kiva naama, pituus ja keho ennen kuin viitsivät edes tutustua persoonaasi (jota ei siis pääse esittelemään esim. Tinderissä jos ei ensin läpäise ulkonäköseulaa).
No sieltä sitten alkoi perinteiset homoihmettelyt ym. nälvimiset kun täytin 30. Ei tehnyt tiukkaa katkaista välejä noihin vammaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Olen aina tiennyt mihin pyrin ja tehnyt päätökset sen mukaan. Ennemmin tai myöhemmin saavutan sen.
En. Tulen köyhistä oloista pahamaineisesta kerrostalolähiöstä enkä 18-vuotiaana uskonut, että koskaan elämässä saan oman talon hyvältä alueelta, yliopistokoulutuksen ja hyvän työn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta piti tulla kansainvälinen seikkailijasankari, kuten idolinani olleesta, itseäni 15 vuotta vanhemmasta serkustani. Hän lähetteli kortteja milloin mistäkin päin maailmaa eikä kaikki toimet varmaankaan kestäneet päivänvaloa. Itsestäni tuli tylsä perheen isä ja virkamies. Serkkuni kuoli surkeana, unohdettuna juoppona ulkomailla emmekä saaneet kuolemastaankaan tietoa kuin kuukausien päästä. Viimeiset vuotensa olivat vähemmän hohdokkaita.
Vierailija kirjoitti:
En. Tulen köyhistä oloista pahamaineisesta kerrostalolähiöstä enkä 18-vuotiaana uskonut, että koskaan elämässä saan oman talon hyvältä alueelta, yliopistokoulutuksen ja hyvän työn.
Olen iloinen puolestasi. Jos sinulla on jälkikasvua kierre katkeaa heidänkin osaltaan sinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta piti tulla kansainvälinen seikkailijasankari, kuten idolinani olleesta, itseäni 15 vuotta vanhemmasta serkustani. Hän lähetteli kortteja milloin mistäkin päin maailmaa eikä kaikki toimet varmaankaan kestäneet päivänvaloa. Itsestäni tuli tylsä perheen isä ja virkamies. Serkkuni kuoli surkeana, unohdettuna juoppona ulkomailla emmekä saaneet kuolemastaankaan tietoa kuin kuukausien päästä. Viimeiset vuotensa olivat vähemmän hohdokkaita.
Sama. Olin varma että minusta tulee seikkaileva palkkasotilas ym. mitä kaikkea romanttinen 16-18v ajattelee. No, rauhanturvaajavuosi musersi nuo haaveet kyllä. Aivan järkyttävää paskaa todellisuudessa sotilaan elämä. Pääosin sellaista rutiininäpertämistä, seisomista, siirtymistä ja pönöttämistä. Toimintaa on 0,01% ajasta tai 0% ajasta riippuen missä päin maailmaa ollaan.
Onneksi Ukrainan sota ei ollut alkanut tuolloin. Olisin varmaan ääliönä mennyt sinnekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittain. Akateemisesti saavutin sen mitä ajattelinkin, oikeastaan enemmänkin, mutta en kuvitellut jääväni ilman kumppania. Ajattelin naisten kiinnostuvan viimeistään 25-30v mutta niin ei ikinä käynyt.
Itse olen konservatiivisuvusta jossa miehet luulevat että naisia kiinnostaa titteli ja palkka ym. vaikka todellisuus on minun ikäluokassa (+90 syntyneet) että naisia kiinnostaa pääsääntöisesti se että sinulla on kiva naama, pituus ja keho ennen kuin viitsivät edes tutustua persoonaasi (jota ei siis pääse esittelemään esim. Tinderissä jos ei ensin läpäise ulkonäköseulaa).
No sieltä sitten alkoi perinteiset homoihmettelyt ym. nälvimiset kun täytin 30. Ei tehnyt tiukkaa katkaista välejä noihin vammaisiin.
Vanhempi ikäluokka ei tosiaan ymmärrä miten ulkonäköpainotteiseksi nuorten deittailu on mennyt molemmilla sukupuolilla. Vetoavat johonkin "katso nyt prismaperheitä, kaikenlaiset rumiluksetkin pariutuu" - hokemiin ottamatta huomioon että puhuvat lähinnä omasta ikäluokastaan.
Onneksi itselläni suht mustapilleröitynyt isän aikamiesveli joka ymmärtää asian täysin ja sanoi että "ei meidän naamalla".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olisin. 18 v ei ollut hirveästi suunnitelmia, muuta kuin että kauppaa ajattelin lukea ja alalle ryhtyä. Näin myös kävi ja hyvin kävikin. Se, mikä tapahtui 40 ja 50 välillä en voinut kuvitella kun olin 35. Muutin ulkomaille, jossa olen vieläkin ja olen tyytyväinen siihen, että poikkesin aika paljon merkityltä ladulta.
Enimmäkseen kai on mennyt niinkuin kuvittelin. Olin melko kyyninen 18 vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Olen aina tiennyt mihin pyrin ja tehnyt päätökset sen mukaan. Ennemmin tai myöhemmin saavutan sen.
Siinä tapauksessa tähtäät liian matalalle.
En, kuvittelin että olisin nyt ulkomailla jonkun urheilullisen Enriquen kanssa. Kävisimme lempeässä lämmössä heti aamun sarastaessa ulkokuntosalilla, ostaisimme tämän jälkeen raikkaan pehmeät mango-sitrus-smoothiet. Jakaisimme yhteisen suihkuhetken, olisi ihanaa. Minulla olisi laiha vyötärö ja isot silarit, ruskea iho. Minulla olisi järkevä ammatti, ja en olisi jatkuvasti onneton. Eipä mennyt elämä kuten kuvittelin.
Toivoin, mutta en uskaltanut uskoa, että olisin työssä jossa voin määrittää työaikani itse. Ajattelin joutuvani ns. tavalliseen elämään, mutta kävikin juuri kuten olin haaveillut.
Olen 36 v mutta vastaan silti. En osannut nuorempana kuvitella miten kuluttavaa ja puuduttavaa työelämä oikeasti on ja tätä on lähes koko elämä tarjolla. Nauttisin aivan eri tavalla nuoruuden kesistä.
En. Ajattelin että tekisin jotain menevää vientityötä ja matkustelisin puku päällä ja olisi kaksi lasta sekä hyvä talo. Sen sijaan olen ollut pätkätöissä n. vuoden, täysi incel naisasioissa ja elämä koostuu vauvapalstalla, ylilaudalla, youtubessa jne. trollailusta ja alkoholismista.
M44