Jos sinun kroppa ei ole miehesi unelmakroppa niin haluatko silti olla hänen kanssaan
Meillä usein miehen kanssa keskustelu muten pitää pienistä takapuolista, ei siis nyjyihanteen mukaisista vaan mahdollisimman pienestä. Itsellä taas leveä jo anorektikkona, lantion luusto todella leveä. Ilmeisesti sitten naamaan rakastui aikoinaan. Olisitko siis miehesi kanssa jos esim pitäisi ystäväsi pyllyä paljon parempana kuin sinun? Pieni mutta todella ärsyttävä asia.
Kommentit (29)
En ihmettele yhtään että olet joskus ollut anorektikko.
En. En ole miesten kanssa joiden ihanne on poikapepa. Minusta siinä on jotain vikaa, jos joku mies pitää lasten koosta lähes. Naisilla on kokoa.
Vaikutat hyvin lapselliselta. Itsetuntoa voi alkaa kohottaa myöhemmälläkin iällä!
Vierailija kirjoitti:
En. En ole miesten kanssa joiden ihanne on poikapepa. Minusta siinä on jotain vikaa, jos joku mies pitää lasten koosta lähes. Naisilla on kokoa.
Ei välttämättä oo kokoa jos on siro ja hoikka muutenkin. Timmissä kropassa on usein timmi peppu.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi puolisoni ei ole noin pinnallinen.
Tai ei kerro sinulle ajatuksiaan
Olisin. Enemmänhän tuo miehen ongelmalta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi puolisoni ei ole noin pinnallinen.
Aivan varmasti sinunkin puolisosi ihailee tietynlaisia vartaloita. Semmoinen olet ehkä joskus ollut.
Vierailija kirjoitti:
En. En ole miesten kanssa joiden ihanne on poikapepa. Minusta siinä on jotain vikaa, jos joku mies pitää lasten koosta lähes. Naisilla on kokoa.
Siinä av-mamman mielipide. Miesten yleisin mielipide on toisenlainen eikä semmoinen takamus ole iso..
Tie naisen sydämeen, tai ainakin siinä pysymiseen on valehdella tämän unelmakropasta.
En jaksa ymmärtää mitään "unelmakroppaa." Elän siinä todellisuudessa missä elän. En jahtaa kaukaisia haavekuvia tai varjoja, yritän tehdä tästä hetkestä parhaan mahdollisen hetken. Eikä tämä tarkoita etteikö minulla olisi tavoitteita, mutta yritän pitää ne realistisina.
No eipä mun miehellänikään mikään unelmakroppa ole, hyvin harvalla varmaan on, silti rakastan sitä juuri sellaisena kuin se on.
Vierailija kirjoitti:
En. En ole miesten kanssa joiden ihanne on poikapepa. Minusta siinä on jotain vikaa, jos joku mies pitää lasten koosta lähes. Naisilla on kokoa.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Hoikkuus ja pieni peppu on tervettä. Sinua se kiukuttaa joten piti päästä haukkumaan hoikkia naisia.
Ihmettelisin todella jos tällaisen viisikymppisen pari lasta synnyttäneen naisen vartalo olisi jonkun miehen ihannevartalo. Enkä sellaista odotakaan.
Sen sijaan odotan kyllä että puolisoni silti pitää minua kuitenkin riittävän haluttavana ja tykkää minusta myös fyysisesti. Ja myös kasvaa ja kypsyy niin että osaa pitää samanikäisen naisen vartaloa haluttavana. Muuttuuhan hänenkin oma kroppansa.
Minä luulen et miehelläni ei ole kovin kapea-alaista ihannetta. On kuitenkin maininnut että olen universumin kaunein. Luulen että tykkää silti monenlaisista vartaloista. Kuulostaa aika lapselliselta mutta eikös se sitten ole hyvä että olet miehesi kanssa joks tykkää vartalostasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi puolisoni ei ole noin pinnallinen.
Aivan varmasti sinunkin puolisosi ihailee tietynlaisia vartaloita. Semmoinen olet ehkä joskus ollut.
No ihmiset ihailevat kaikenlaista jota kuitenkaan omassa elämässä ei ole. Onnellinen ihminen osaa olla tyytyväinen siihen mitä hänellä on eikä haikaile aina jonkun paremman perään.
Minun miesihanteeni on ollut pitkähiuksiset, taiteelliset hevimiehet. Rakastuin lyhythiuksiseen insinööriin ja rakastan häntä edelleen, enkä vaihtaisi vaikka komea heviletti tulisikin iskemään.
Onneksi puolisoni ei ole noin pinnallinen.