Uskon tietäväni syyn Jenni Haukion jäykkyyteen
Olen sitä mieltä ollut alusta asti, että Jenni Haukion "jäykkyyden" taustalla on ujous ja jännittäminen. Käyttäydyn itse juuri noin, vaikka joudun työni vuoksi esiintymään paljon suurille yleisöille. Edessä ollessani ja opetellusta asiasta puhuessani pärjään hyvin. Kun minulta kysytään omia mielipiteitäni yhtäkkiä, menen jotenkin lukkoon enkä osaa muodostaa nopeasti mielipidetäni. Puheeni muuttuu ympäripyöreäksi, jäykäksi, yliargumentoin, ajatukset ovat päässä sekaisin ja yritän kompensoida sitä järjestelmällisellä puheella jne. Uskon Haukion olevan samanlainen. Ylen aamu-Tv:ssä hän oli jäynnittyneen oloinen ja yritti kompensoida sitä korrektilla ja huolitellulla kielellä. Mutta iho kaulalla ja rintakehällä muuttui punaläikikkääksi, mikä kertoo hermostumisesta. Sympatiani ovat hänen puolellaan, koska ymmärrän niin hyvin häntä. Mielestäni hän on hyvin ujon ja herkän oloinen, kuten runoilijat usein.
Kommentit (19)
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä?
Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan?
Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen?
Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
hermoilisi kun suurin osa suomea tuijottaa kameran välityksellä? Jättäkää Jenni jo rauhaan! T. haaviston äänestäjä
Ujous on temperamenttipiirre, ja ujouteen liittyy tutkimusten mukaan hyvä empatiakyky jne. Ujoudesta tuskin on haittaa presidentin puolisona. Jos kuitenkin kykenee kommunikoimaan ja olemaan ihmisten kanssa tekemisissä. ujot ihmiset ovat siinä mielessä turvallisia, että he harvoin mokailevat julkisesti. Joka temperamenttityypillä on omat vahvuutensa, ja ujoilla niitä on myös paljon. Ei kaikkien tarvi nauttia esillä olemisesta, mutt silti siitä voi selvitä ihan kunnialla, kun opettelee tulemaan toimeen epämukavuudentunteidensa kanssa.
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä?
Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan?
Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen?
Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
No Sauli tai Pekka esimerkiksi ei.
Ujo ihminen ei sovi edustustehtävään.
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä? Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan? Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen? Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
paljon hyötyä presidentin puolison roolissa.
Kuka muuten tietää, onko Jenni ujo? Jos kukaan teistä ei tunne häntä henkilökohtaisesti, miten kukaan voi väittää tietävänsä, millainen hänen luonteensa on?
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä? Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan? Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen? Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
presidenttiä, ei hänen puolisoaan.
Ei kyllä Porin murteelta tuo yksi tapaus kuulostanut
MUTTA MIKÄ SELITTÄÄ SAULIN JÄYKKYYDEN???
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä?
Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan?
Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen?
Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
ujous tarkoittaa usein sitä, että jännittää uusia tilanteita. Ujon ei pidä vältellä niitä, vaan mennä niihin rohkeasti ja olla välittämättä siitä, että ensimmäisillä kerroilla ei ehkä selviä niistä loistavasti. Mutta mitä enemmän näitä tilanteita on, sitä nopeammin niihin tottuu eikä niitä sitten enää jännitä eikä ujoudella ole mitään väliä. Myös ujo voi olla sosiaalinen ihminen, myös ujo voi nauttia esiintymisestä jne. Esim. moni näyttälijä on luonteeltaan ujo, mutta se ei estä heitä olemasta hyviä näyttelijöitä.
Ei kyllä Porin murteelta tuo yksi tapaus kuulostanut
kyl mää ihan syntyperäne porilaine ole. Pori murreki muuttuu. Ei se ennää semmost ol mitä se oli joskus viime vuasituhanne alus.
Eli nyt tämän ylimielisen porvarisrouvan kylmäkiskoisuutta aletaan selittää ujoudeksi niinkö?
Voi tsiisus. Mitä te seuraavaksi keksitte.
Että Sauli oikeasti onkin pienituloinen ja tavallisen työtätekevän kansan paras kaveri?
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä? Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan? Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen? Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
ujous tarkoittaa usein sitä, että jännittää uusia tilanteita. Ujon ei pidä vältellä niitä, vaan mennä niihin rohkeasti ja olla välittämättä siitä, että ensimmäisillä kerroilla ei ehkä selviä niistä loistavasti. Mutta mitä enemmän näitä tilanteita on, sitä nopeammin niihin tottuu eikä niitä sitten enää jännitä eikä ujoudella ole mitään väliä. Myös ujo voi olla sosiaalinen ihminen, myös ujo voi nauttia esiintymisestä jne. Esim. moni näyttälijä on luonteeltaan ujo, mutta se ei estä heitä olemasta hyviä näyttelijöitä.
ujolla voi olla hyvät sosiaaliset taidot. Ujous ja sosiaalisuus ovat vastakohtia. Ujous ei kerro vielä mitään siitä, miten ihminen käyttäytyy. Ujous on se ensimmäinen tunne, jonka ihminen kokee vieraisiin tilanteisiin tullessaan. Nauttiiko hän siitä vai tunteeko hän epämukavuutta. Silloin puhutaan siitä, onko ihminen temperamentiltaan ujo vai sosiaalinen. Harva ihminen on tuon skaalan ääripäässä.
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä? Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan? Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen? Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
ujous tarkoittaa usein sitä, että jännittää uusia tilanteita. Ujon ei pidä vältellä niitä, vaan mennä niihin rohkeasti ja olla välittämättä siitä, että ensimmäisillä kerroilla ei ehkä selviä niistä loistavasti. Mutta mitä enemmän näitä tilanteita on, sitä nopeammin niihin tottuu eikä niitä sitten enää jännitä eikä ujoudella ole mitään väliä. Myös ujo voi olla sosiaalinen ihminen, myös ujo voi nauttia esiintymisestä jne. Esim. moni näyttälijä on luonteeltaan ujo, mutta se ei estä heitä olemasta hyviä näyttelijöitä.
ujolla voi olla hyvät sosiaaliset taidot. Ujous ja sosiaalisuus ovat vastakohtia. Ujous ei kerro vielä mitään siitä, miten ihminen käyttäytyy. Ujous on se ensimmäinen tunne, jonka ihminen kokee vieraisiin tilanteisiin tullessaan. Nauttiiko hän siitä vai tunteeko hän epämukavuutta. Silloin puhutaan siitä, onko ihminen temperamentiltaan ujo vai sosiaalinen. Harva ihminen on tuon skaalan ääripäässä.
itse luin Liisa Keltikangas-Nevalaisen temperamentteja käsittelävästä kirjasta, että ujos ja sosiaalisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ujokin voi olla hyvin sosiaalinen, eli ujokin voi viihtyä hyvin toisten ihmisten kanssa eikä välttämättä pidä lainkaan yksinolosta, minkä allekirjoitan itsekin. Tutussa seurassa olen hyvinkin puhelias enkä lainkaan ujo, vain vieraassa seurassa ja tilantessa aristelen.
Sopiiko ujo ihminen sellaiseen tehtävään, jossa koko ajan ollaan mediamylläkän keskellä? Onko ujous sellainen ominaisuus, joka muuttuu kunhan vain joutuu paljon edustamaan? Kerrot itse, että käyttäydyt noin, vaikka joudut paljon edustamaan - et siis ole itse ainakaan tottunut siihen? Onko oikein ujoa herkkää ihmistä kohtaan laittaa hänet tällaiseen tehtävään'?
ujous tarkoittaa usein sitä, että jännittää uusia tilanteita. Ujon ei pidä vältellä niitä, vaan mennä niihin rohkeasti ja olla välittämättä siitä, että ensimmäisillä kerroilla ei ehkä selviä niistä loistavasti. Mutta mitä enemmän näitä tilanteita on, sitä nopeammin niihin tottuu eikä niitä sitten enää jännitä eikä ujoudella ole mitään väliä. Myös ujo voi olla sosiaalinen ihminen, myös ujo voi nauttia esiintymisestä jne. Esim. moni näyttälijä on luonteeltaan ujo, mutta se ei estä heitä olemasta hyviä näyttelijöitä.
ujolla voi olla hyvät sosiaaliset taidot. Ujous ja sosiaalisuus ovat vastakohtia. Ujous ei kerro vielä mitään siitä, miten ihminen käyttäytyy. Ujous on se ensimmäinen tunne, jonka ihminen kokee vieraisiin tilanteisiin tullessaan. Nauttiiko hän siitä vai tunteeko hän epämukavuutta. Silloin puhutaan siitä, onko ihminen temperamentiltaan ujo vai sosiaalinen. Harva ihminen on tuon skaalan ääripäässä.
itse luin Liisa Keltikangas-Nevalaisen temperamentteja käsittelävästä kirjasta, että ujos ja sosiaalisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ujokin voi olla hyvin sosiaalinen, eli ujokin voi viihtyä hyvin toisten ihmisten kanssa eikä välttämättä pidä lainkaan yksinolosta, minkä allekirjoitan itsekin. Tutussa seurassa olen hyvinkin puhelias enkä lainkaan ujo, vain vieraassa seurassa ja tilantessa aristelen.
joten ehkä ei olisi pitänyt alkaa tästä saivarrella. Siitä on aikaa, kun olen kirjan lukenut, en ihan tarkkaan enää muista mitä siinä sanottiin, muistan vain sen, miten itse käsitin asian....
porimurteest mitää.
Jenni murteest on kyl vaikee sanoo enää mitää, vaik samas lukios oltiinki ( mää ole kyl vuare vanhempi ko Jenni ). Jennist ei sinälläs oo oikei mitää muistikuvii, ko se oli semmone nii hijane ja tavalline vaa. Mää oo itteki asunu jo 15vuat mual ko Poris - ja väittäsi, ettei kukaa enää nykyää puhee perusteel arvaa, et mist mää ole kotosi.
Meillä on nimittäin tapana puhua ainoastaan ns. yleiskieltä lastenkin kanssa - tai niin se vaan menee. Hassu tilanne oli, kun jonain päivänä kysyin lapseltani ( joka sanoi, että häneltä tulee verta huulesta ), että "kui?" - niin hän näytti huultaan ja sanoi "no tällä tavalla"...
Porilaisesta näkökulmasta hänen vastauksensa oli täysin väärä - mutta tämän ehkä vain porilaiset ymmärtää ;)
Ei kyllä Porin murteelta tuo yksi tapaus kuulostanut
kyl mää ihan syntyperäne porilaine ole. Pori murreki muuttuu. Ei se ennää semmost ol mitä se oli joskus viime vuasituhanne alus.
Olen sitä mieltä ollut alusta asti, että Jenni Haukion "jäykkyyden" taustalla on ujous ja jännittäminen. Käyttäydyn itse juuri noin, vaikka joudun työni vuoksi esiintymään paljon suurille yleisöille. Edessä ollessani ja opetellusta asiasta puhuessani pärjään hyvin. Kun minulta kysytään omia mielipiteitäni yhtäkkiä, menen jotenkin lukkoon enkä osaa muodostaa nopeasti mielipidetäni. Puheeni muuttuu ympäripyöreäksi, jäykäksi, yliargumentoin, ajatukset ovat päässä sekaisin ja yritän kompensoida sitä järjestelmällisellä puheella jne. Uskon Haukion olevan samanlainen. Ylen aamu-Tv:ssä hän oli jäynnittyneen oloinen ja yritti kompensoida sitä korrektilla ja huolitellulla kielellä. Mutta iho kaulalla ja rintakehällä muuttui punaläikikkääksi, mikä kertoo hermostumisesta. Sympatiani ovat hänen puolellaan, koska ymmärrän niin hyvin häntä. Mielestäni hän on hyvin ujon ja herkän oloinen, kuten runoilijat usein.
Tavalla, jota suomalaisen on vaikea ymmärtää. Sopii kansainvälisille kentille kuitenkin hyvin. Suomalaisen mielestä naisen kuuluu olla sellainen kovaääninen ja räkättävä torimuija ollakseen "kansanläheinen". Presidentin puolison ei todellakaan kuulu olla sellainen, vaan edustava ja ystävällinen, niinkuin Jenni on.
Porissa on oikein sanoa sekä "puhhuu" että "puhuu",
esim. "se puhuu selätakan yht su toist" tai yhtä oikein on sanoa "se puhhuu selätakan yht su toist".
Oma käsitykseni on, että varsinkin nuoremmat sanovat puhuu, mitää, ketää - ja vanhemmat puhhuu, mittää, kettää.
Tämä murteista. Moikka.
Hän kummiski luantasesti puhhuu pori murret tai eres vähä sin päi ja sit ku pitäs tommosis virallisis tilaisuuksis puhhuu enemmä yleiskiält, ni saattaa se vähä jäykält kuulostaa. Ei tämmöst kiält kummiskaa siäl voi puhhuu. Kuulostas seki vähän hassult, vai mitä?