Miksi aikuinen toistaa oman vanhemman tuhoisaa käyttäytymistä
omassa elämässä? On nähnyt minkälaista tuhoa se aiheuttaa perheelleen ja silti lapsesta rulee samanlainen aikuisena. Erityisesti miehet tekevät kuten heidän isänsä. Jos isä oli alkkis, on poikakin. Jos isä oli väkivaltainen, on poikakin. Eikö ihmisillä ole omaa ajattelua lainkaan?
Kommentit (8)
Monesti se on geeneissä. Vaikka ei olisi koskaan synnytyksen jälkeen tavannut vanhempiaan voi toistaa näiden valintoja
Kasvatusympäristön ohjelmointi, josta ei ole itse tietoinen. Voi olla jo vauva-ajan trauma, kuten narsisteilla yleensä on. Vielä 70-luvulla oli kasvatusohjeena vauvojen huudattaminen. Annettiin huutaa vaikka koko yö yksin pimeässä huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatusympäristön ohjelmointi, josta ei ole itse tietoinen. Voi olla jo vauva-ajan trauma, kuten narsisteilla yleensä on. Vielä 70-luvulla oli kasvatusohjeena vauvojen huudattaminen. Annettiin huutaa vaikka koko yö yksin pimeässä huoneessa.
Ei ainakaan meillä ollut. Menimme mieheni kanssa heti hoitamaan. Periaatteemme on ollut koko jälkikasvun kanssa, että ei huudatusta, mutta kuria silti on annettu. Kaikki ovat yliopistokoulutettuja, hyvissä töissä ja välimme ovat erinomaiset.
No vaikuttaa siltä, että periytyy. Yks alle neljäkymppinen vollottaa viikottain instassa traumojaan. Syyttelee huonoa äitisuhdetta. Ei se oo normaalia vuosikausia ulista samaa virttä julkisesti. On pahempi kuin äitinsä.
Kaikki tekee sitä tavalla tai toisella. Sehän on kaikki kiinni siitä mikä sen ihmisen tietoisuuden taso itsestään on. Normaali ihminen elää ihan automaatiolla, sitä ohjaa kaikki muu paitsi se itse. Lähinnä alitajunnasta tulevat asiat ja ympäristö sun muu, tottakai geenit myös omalta osalta. Eihän se muutos oo mahollinen jos ihminen ei edes tajua miten ne asiat toimii. Ethän sä tiedä mitä tietokoneenkaan sisällä on jos sä olet koskaan katsonut sinne, sit vasta ku se menee paskaks ni sit voi olla mahollisuus että sinne katotaan mutta yleensä siinäkin vaiheessa ostetaan uusi tai viedään korjattavaks, eli se ymmärrys sinne laitteen sisälle ei koskaan muodostu.
Vanhemmat opettavat lapsille mikä on okei ja mikä ei ole okei, eikä lapsi aina ymmärrä miksi jokin on okei ja miksi ei ole. Joten lapsi kasvaa isoksi matkien niitä samoja asioita. Tosi harvoin tulee eteen elämässä joku totuuden näyttäjä tai hetki joka mullistaisi sen ihmisen ajatusmaailman, miten asioiden oikeasti kuuluisi olla, mitä opittuja huonoja käytöksiä tai ajattelutapoja se ihminen ei näe tai osaa erottaa itsestään huonoiksi. Hyvä esimerkki on alkoholistit ja narsistiset ihmiset. Itselläni on vaikea ymmärtää edelleenkin, miksi heidän seuransa on niin normaalia ja helppoa. Muutun helposti alistuvaksi muovailuvahaksi heidän seurassaan enkä osaa pistää vastaan, koska se on vähän kuin haastaisin vanhempiani joilta edelleen haluan sitä läheisyyttä ja hyväksyntää mikä jäi saamatta pienempänä. Kun näen öriseviä juoppoja kauppojen edustalla, aivoni heti ajattelevat "koti ja turva". Mikä on väärin kuin voi olla. Koska vanhempanikin olivat suurin piirtein sellaisia kotona, mutta onneksi nyt osaan erottaa mikä seura on terveellistä ja mikä ei ole.
On, mutta kaikki ihmisen käytös ei ole tietoisuuden piirissä. Tästä on ihan aivotutkimuksellistakin näyttöä että valinnat tapahtuvat jo paljon aikaisemmin kuin milloin ihminen itse tulee niistä tietoiseksi.