Mua oikeasti ahdistaa tämä lasten jatkuva vertailu :( ystävä pitää itseään erinomaisena äitinä koska

kertomaan minulle, että lapselle olisi hyvä lukea joskus. Kerroin että meillä luetaan joka päivä iltasatu ja lapsi jaksaa keskittyneesti kuunnella sen. Jäi lto suu auki, ai luetaanko teillä?



Lapsi oli saanut päiväkotipaikan tukemaan kielellistä kehitystä.

että pitäisi lukea enemmän. Sanoin että kolmasluokkalainen lukee lukudiplomi-kirjojen lisäksi kuusi kirjaa viikossa ja sen päälle läjittäin akkareita.



En tajua, mistä ne saa mielikuvan siitä, kuka lukee ja kuka ei?

Käytiin koko syksy esikoisen kanssa luistelukoulussa, jotta luistelu sujuisi niin, että kaveri pysyy luistimillaan edes jotenkin pystyssä ja saa eskarin luisteluopetuksesta jotain irti. Kaverilla kun on karkeamotoriikan kanssa ollut jonkinlaista kehitysviiveen tapaista.



Tuli talvi ja mentiin luonnonjäälle luistelemaan. Otettiin 2v-kuopus mukaan. Tämä oli ensimmäistä kertaa elämässään luistimilla ja meni oikeastaan yhtä hyvin kuin esikoinen. Ja naureskeli päälle!



Ei näihin synnynnäisiin eroihin voi kuin hyvin rajallisesti vaikuttaa. Mutta olen minä silti molemmista muksuistani ylpeä! Toinen tekee hurjasti töitä ja toinen vain on.

välittää kaverisi kehuskeluista.



Mulla on kolme lasta (18-, 12- ja 9-vuotiaat). Kaikki ovat käyttäneet vaippaa noin 3-vuotiaaksi, ja kuopus oppi hitaasti puhumaan.



Nyt pärjäävät kaikki koulussa hienosti jne.

Mulla nyt ekaluokkalainen, joka ei puhunut oikeastaan mitään ennen 2,5v.

Sitten kun ryhtyi puhumaan, puhe oli nopeasti virheetöntä, ei kirjainvirheitä (r-vikaa tms).

Luotin kyllä jo silloin siihen, että ei ole mitään hätää, sillä lapsesta kuitenkin näki että ymmärtää selvästi.

Hänelle on aina luettu iltasatu, jopa 3 kk iästä lähtien. Siitä tuli tapa niin varhain (keskimmäiselle ja kuopukselle ei todellakaan ryhdytty niin varhain lukemaan :)), koska hän nautti kuuntelemisesta.



Vaipoista. Yövaippa lähti meillä 6-vuotiaana. Päivävaippa 2-vuotiaana. Asiaan ei juurikaan voi itse vaikuttaa.



t. kolmen lapsen äiti

tippaakaan väliä kuka millonkin oppinut kuivaksi tai puhumaan tai kävelemään. Kaikki terveet lapset osaa ennen 7v kävellä, puhua ja käydä vessassa itsenäisesti.



Mun omat lapset on olleet näissä aikaisia, mutta ikinä en ole sitä kellekään mainostanut. Jos joku on kysynyt, oon tottakai vastannut rehellisesti.

sitten 4-vuotiaana kielellinen kehitysviivästymä ja siihen sai tukea koulun alkuun saakka. terv 33



että kaikilla puhumattomilla se puhe ei sitten vaan tule yhtäkkiä ihan selvänä

ei ole muuta sisältöä elämässä kuin ne mukulat ja jollakin täytyy päästä pätemään.



Tuon takia en ole kuin kahden äiti-ihmisen kanssa tekemisissä. En vain jaksa.

eräs mamma "kilpailee" sillä, että hänen vauvansa on pienikokoisin :D "on niin sirppana" Juu, onhan se kun muija veti röökiä koko raskausajan...

Muistan tismalleen nuo tunteet, kun kolmevuotiaani ei suostunut käymään potalla.



Nyt voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että vielä koittaa päivä, jolloin oma lapsesi on kaverin lasta "parempi" jossain. Äitiys on sellainen laji, jossa tuollaiset kaverisi tyyliset kuvitelmat karisevat.

Mitä pienempi tyttövauva ja lapsi sitä parempi. Yhtä pitää aina nostaa ja kokeilla, että eikö olekin saman painoinen kuin meidän vuotta vanhempi. Huoh. On joo, tosi pieni ja kevyt.

ap

eräs mamma "kilpailee" sillä, että hänen vauvansa on pienikokoisin :D "on niin sirppana" Juu, onhan se kun muija veti röökiä koko raskausajan...

Mitä pienempi tyttövauva ja lapsi sitä parempi. Yhtä pitää aina nostaa ja kokeilla, että eikö olekin saman painoinen kuin meidän vuotta vanhempi. Huoh. On joo, tosi pieni ja kevyt.

ap

eräs mamma "kilpailee" sillä, että hänen vauvansa on pienikokoisin :D "on niin sirppana" Juu, onhan se kun muija veti röökiä koko raskausajan...

Mitä pienempi tyttövauva ja lapsi sitä parempi. Yhtä pitää aina nostaa ja kokeilla, että eikö olekin saman painoinen kuin meidän vuotta vanhempi. Huoh. On joo, tosi pieni ja kevyt.

ap

eräs mamma "kilpailee" sillä, että hänen vauvansa on pienikokoisin :D "on niin sirppana" Juu, onhan se kun muija veti röökiä koko raskausajan...

Olen huomannut tämän saman. Tosi outoa, itse olen iloinen kun tytölle on tullut painoa ja pituutta. On sellainen pyöreämahainen emäntä nyt. Ei häviä olemattomiin vaikka sairastaisi vähän.

Toiset äidit kehuvat, toisaalta toiset ovat herkkähipiäisiä. Minulla on sekä hitaasti kehittynyt, että nopeasti kehittynyt. Kummastakaan ei saisi sanoa mitään. Ei saa iloita ääneen nuoremman nopeasta kehityksestä, koska se loukkaa muita ja vetävät herneen nenään. Ykkösen hitaasta kehityksestä ei myökään saisi puhua mitään ääneen, koska silloin osoitan kuulemma olevani hölmö äidiksi.



Parempi siis olla aina hiljaa ja puhella vaan säästä. Mitä tulee puheen oppimiseen, niin voit kyllä todellakin itse edistää lasesi puheen kehitystä monellakin tavalla. Yritä saada lapsi tuottamaan mitä tahansa ääniä ja vahvista sitä, mitä lapsi sanoo oikein. Puhu lapselle aina siitä, mitä lapsi katsoo, esim. pukiessa. Tämä ei tee lasta nopeasti kehittyväksi, mutta estää pahimmat kehitysviiveet.

eräs mamma "kilpailee" sillä, että hänen vauvansa on pienikokoisin :D "on niin sirppana" Juu, onhan se kun muija veti röökiä koko raskausajan...

ONko toi painovertailukin mennyt jo tuohon suuntaan? Tervetuloa terve itsetunto ja vaan jokunen syömishäiriö teinitytöt kun jo vauvana pitää tytön olla hentoinen ja sirppana!

Enne on vsuvojen pitänyt olla pulskia ja pyöreitä, että on terveen näkösiä.

Ja mulla on reilun vuoden ikäinen tyttö, onneksi oikein reipas ja sopusuhtainen, vauvanpyöreällä masulla!

Tiesitkö ap että siihen voi vanhemmat vaikuttaa, ei tietysti täysin, mutta sitä voi vahvistaa. Lue paljon, keskustelel palsen kanssa, kysele, tarjoa monipuolista puhetta, elehdi, pura kuvat sanoiksi.



Jos 2,5 vuotias edelleen puhuu vähän, on syytä alkaa kiinnittämään puhene kehitykseen huomiota.

Tiesitkö ap että siihen voi vanhemmat vaikuttaa, ei tietysti täysin, mutta sitä voi vahvistaa. Lue paljon, keskustelel palsen kanssa, kysele, tarjoa monipuolista puhetta, elehdi, pura kuvat sanoiksi. Jos 2,5 vuotias edelleen puhuu vähän, on syytä alkaa kiinnittämään puhene kehitykseen huomiota.

keskustele lapsen kanssa

siinä otetaan kunniaan asioista jotka lapsi tekee itse. Onnea vaan.

tai en ainakaan ole huomannut, mutta johtunee siitä, että minä sain viimeisenä vauvan ja väkisinkin ollaan erivaiheessa menossa :) naapurissa oli kyllä tuollainen täti, ei ylpeillyt asiasta mutta muistutti usein kuinka parempi hän on :)



mutta menisi mullakin hermot..

Meilläkään ei poika puhunut juuri mitään 2,5-vuotiaana. On nyt reilu kolmevuotias ja puhe on ikäisensä tasolla, jotkin äänteet tuottavat hankaluuksia.



Lapsen puheen viivästyminen ei tosiaan merkitse sitä, etteikö lapselle puhuttaisi kotona. Minä tiedän tämän; me ollaan tehty lapsen kanssa viimeisen vuoden ajan päivät pitkät harjoituksia, toistettu joka ikinen sanan tapainenkin, korjattu se, tavutettu, taptuettu, laulettu, loruteltu...eikä millään ollut mitään merkitystä, ennen kuin lapsi oli valmis puhumaan, ja sen jälkeen puhe on tullut hyvin nopeasti.



Joten älä ainakaan itseäsi syyllistä. Jokainen tosiaan oppii tavallaan.