Lue keskustelun säännöt.
Matti Antikaisen runoja Kuopiosta, kerääjänä Gottlund
09.10.2026 |
SKVR VI1 759. Laulajan alkusanoja, Laulajan palkka, Ulkoa runoja kuulin, Kosiin mennessä, Emännän ylistys
Jo mine on runoja kuluna / Läpi sammalten sanoja / Läpi lauan laulajoita / Jo otan mine sanoja / Yhexalta laulajalta / Sentehde emene rauka / Kukkoinaha kuun pitäpi / Otavaisen opinaha / Maltaisia on kädäsähä / Ne on kiäty kämmenillä / Ja on sormilla solattu / Kosk ej laula laulajajni / Eikö vierehi runoini / Sentehde emene rauka / Soppeen sovitelexe / Piähen pänkin päitelihi / Kuin pani pahan oloisen / Tahi villin vinan käiti / Site lauloi laulajajni / Site vierehti runoin / Läkkerille toin tuppahan / Läkkerin on läiven kansa / Jota lauloi laulajani / Nin minun poloinen poika / Mine on lyönyt laulajaxi / Mujhin sälvehin säjassa / Luono pa mujhen luonoliste / Askellille on aimoliste / Sen panin mine sikäiti / Olkon sen sine muinna
SKVR VI1 3308. Raudan sanat, Verensulku, Raudan synty
Ite säppä Ilmarinen / Ähti ahjosa kalusta / Lävähytt on liehtehisa / Panipa orjat liehtomahan / Palkalaiset painaman / Orja liehto löuhytteli / Liehto yö läpäiämätä / Päive ilman istumata / Ite säppe Ilmarinen / Kahto ahjosa kalusta / Mite mun tuleni tuopi / Rauta vahtena valupi / Täräs kultana tulopi / Hopiana huotelopi / Tulles on säpon tulista / Näljepä neite käupi tiete / Kuka lypsi musta majon / Kuka tuorehen torotti / Kolmas on veri punaisen / Tuosta tehtihin terexet / Tuost on mellot käitettin / Ite seppo Ilmarinen / Ties mulle tereve kirves / Seppo kirven teköpi / Ja Kesus teren teköpi / Jo ko pa rauta raiskan suanat / Tuo pilloa pitänne / Tule pa työs tuntema / Ennen kuin menet märille / Tahi visvoille virunnet / Härhiläinen hien höuhe / Nousi maasta mansikana / Kolm harana kohoisi / Länsi linnan ickunalle / Sipesen siman laski / Sulkasen sulahen / Tuolt on tuonut voitehia / Voitehia on kahtehia / Jost on suoni sorjahtanna / Tuone suonin solmiaisin / Solmen tuntomattomaxi / Pisten pilputta lihova / Tukkex tuiman reien / Paikax pahan veren
SKVR VI2 4522. Pistos, Pistoksen synty
Loviatar luono vajmo / Kantoi kohtua kovoa / Vatan täute vaikiata / Ähötäri äkkäiä vaimo / Päin ko tuulehen makaisi / Kohtu kovan siähen / Teki tuuli tinehexi / Ahava on kohulisexi / Kantopa lapsi kaxi kuisi / Joka kanto kahexa kuisi / Seitsen kuisen sälvittäli / Nimittäli poikojahan / Alla puitavan ahoxi / Alla seulon seulottava / Jok on lyönyt luu valoxi / Jok on hammasten kivuxi / Otanpa metisen vastan / Jollapa paikoia paranan / Jolla vojjan vuolahio / Lämmiten mätisen saunan / Mätisille on pumuruilla / Puumuruila maamuruilla / Liekö puu maon panema / Tahi toukan turmelema / Otan ma metisen vasta / Joko ma saunolle lähemme / Jo lyöme mätisen löuly / Läxipä saunahan salova / Ilman uxen ulvomata / Saranan narahtamata
SKVR VI2 4523. Pistos, Pistoksen synty
Pirulainen pieni pojka / Otti piikia piosak / Käihäitä kässälisäk / Pisti tuonne pistojahan / Taivon tähtihin tasalle / Ottavaisten oltavalle / Peltohon savihi perehen / Maha mättähättömähä / Nurmehen nimittömehen / Eipon piäsä päivinähä / Sinkaha sine ikene / Ilman aatron kyntämätä / Äkäin äiestämätä
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jatkuu:
SKVR VI2 4938. Ketun metsästys
Kuin mine lähen metällen /Kuna paisto kusen oxat / Päivänä petäien kärkät / Minun miesä ollesani / Mehtolahan mäntyväni / Mies nuori meillen haisi / Sisallus sihan lihollen / Kainalot kanan munallen / Mehtä haiso havullen / Kataiallen katkuvapi / Mielästä metän emänen / Usein hyvän emänän / Sormet kulda sormuxisa / Käet kulda kärehisä / Jotk on sanut annilansa / Usein pahan emänen / Sormet vihta sormuxisa / Käet vihta kärejäsä / Aina andomaxillansa / Kusta ma anon apua / Kusta huvan hovahutan / Isäldeni Jesuxelda / Äitildäni Mariasta / Ikävä on iloton ilda / Päjvä pitkä salihiton / Kuin ett annat ajonkana / Harvonkana hoivauta / Suvun syötit hejmon huotit / Esi vanhemman elätit / Ja mix ett minua syötä / Suvun surilla palolle / Heimon herku ruokaisilla / Voi melu metän emäntä / Tuo tarka Tapion vainao / Kuin ett annak aikonansa / Harvonkana hoivahuta / Anna tuolta kuin anelen / Kieli kullan kuiskuttelen / Makiasti manittelen / Luota Luojan kaikivallan / Emon Marian malosta / Ej tule turki yhestä / Eikä hattuja kahesta / Kuin ej lienek tällä mala / Ni säs tuoku tuonembata / Ehteisk etempätäik / Pitejästä vienestä / Kirko kunnan kuvennesta / Pitejästä seitsemästä / Puhalla punainen lanka / Sivalla sininen silta / Jota myöten juoni juoxi / Metän tihkiän läpixek / Annak juosta joutusasti / Väkevästä vilettällä / Minun onneni etehen / Pojan polvi päiväxeni / Visko villa kuontaloita / Katko karva pallukoita / Ikevä minun tulopi / Ikevä tulettopi / Kuin ett annak
SKVR VI2 5342. Karhua vastaan, Sutta vastaan
"Mäten läpymeneh emenet laulavat kuin ne ens kerta vievat mähten"
Kolmet kynnys on mätässä / Yx on luinen toinen puinen / Kolmas on mätinen kynnys / Vihko kultane viriten / Etehen emenen villja / Jot ei karja kampastu / Tultuo on käsen tuloisen / Suen laita suihti suhun / Karhu rauta kahlehisen / Tultu on käsen tuloisen / Lupa sulla annetahan / Kolmet kertoa käsäsä / Muata karjan käuexensä / Ellys pilloia pityvö / Häpähäise häilehtyvö / Suusi sonnalen tulove / Hampahasi hajsimahan / Lyöten mata mättähällä / Kuin on villa kuontalolle / Tahi talkuna myyle / Nin mine