Islanti sanoi ei. Se antoi pankkien kaatua. Se pidätti pankkiirit. Se kieltäytyi velasta. Ennustettiin romahdusta ja IMF:n väliintuloa. Medi
Islanti sanoi ei. Se antoi pankkien kaatua. Se pidätti pankkiirit. Se kieltäytyi velasta. Ennustettiin romahdusta ja IMF:n väliintuloa. Media ennusti kaaosta.
Mitä tapahtui? Islanti toipui nopeammin kuin mikään säästötoimia toteuttanut maa. Sen talous kukoisti. Työpaikat palasivat. ”Mahdoton kriisi” katosi – koska sitä ei koskaan ollut olemassakaan. Ruudulla näkyneet luvut pyyhittiin pois, mutta fyysinen maailma pysyi ennallaan. Sillä niillä luvuilla ei koskaan ollut mitään todellista katetta.
Velka oli alusta asti kuvitteellista. Islanti osoitti sen. Eikä heidän toimintaansa löydy yhdestäkään valtavirran taloustieteen oppikirjasta. Sillä jos yksi maa voi pyyhkiä pois kuvitteellisen velan ja menestyä, kaikki maat voivat tehdä samoin. Ja koko hallintajärjestelmä murenee.
36 biljoonaa dollaria. Summa, jonka omistaa instituutio, joka loi sen tyhjästä. Se vaatii maksua todellisena työnä, todellisina luonnonvaroina ja todellisina ihmiselämän tunteina vastineeksi numeroista, jotka on vain näppäilty olemassaoloon.
Hallituksen toimintaa ei rahoiteta sinun veroillasi. Hallitus saa rahan ilmestymään tyhjästä. Verosi palvelevat vain yhtä tarkoitusta: ne ylläpitävät illuusiota siitä, että rahaa on niukasti. Että sitä on ”kerättävä” ennen kuin sitä voidaan ”käyttää”. Että sinun on tehtävä töitä ”ansaitaksesi” sen, minkä he luovat yhdellä näppäimen painalluksella.
Hallinta perustuu niukkuuteen. Poista illuusio niukkuudesta, niin poistat myös siihen liittyvän kuuliaisuuden.
Kommentit (4)
Tässä on täydellinen esimerkki siitä, miten taloustieteen puute voidaan korvata suurella itsevarmuudella.
Ap kertoo, että Islanti torjui IMF:n ja kieltäytyi veloistaan. Todellisuudessa Islanti sai IMF:ltä 2,1 miljardin dollarin tukipaketin vuonna 2008. Maa myös toteutti veronkorotuksia, menoleikkauksia, pääomakontrolleja ja pankkien uudelleenjärjestelyjä. Eli juuri niitä talouspoliittisia toimia, joita kirjoittaja väittää sen välttäneen. Islanti ei keksinyt velatonta talousjärjestelmää. Se antoi ylivelkaantuneiden pankkien kaatua, suojasi kotimaista pankkitoimintaa ja jakoi tappioita velkojille. Melkoinen ero siihen, että velat olisivat olleet kuvitteellisia.
Sitten tulee ap:n varsinainen neronleimaus: koska raha voidaan luoda kirjanpidollisesti, velalla ei ole todellista katetta. Tällä logiikalla asuntolainakaan ei ole todellinen, koska pankki loi lainarahat tilikirjauksella. Kannattaa kokeilla selittää tämä pankille, kun jättää lyhennykset maksamatta. Tai rakennusliikkeelle, joka rakensi talon, jonka ostamiseen laina käytettiin.
Erityisen huvittava on väite, että verojen ainoa tarkoitus on ylläpitää niukkuuden illuusiota. Jos rahan luominen tuottaisi rajattomasti ostovoimaa ilman seurauksia, miksi yksikään valtio keräisi veroja, ottaisi velkaa tai kärsisi inflaatiosta? Miksi Zimbabwe ja Venezuela eivät vain painaneet itseään maailman rikkaimmiksi valtioiksi? Painokoneella voidaan luoda rahaa, mutta ei lääkäreitä, asuntoja, sähköä, ruokaa tai tuotantokapasiteettia.
Ja tuo 36 biljoonan dollarin velka, jonka muka omistaa yksi sen tyhjästä luonut instituutio? Ap ei näytä edes ymmärtävän, että Yhdysvaltain valtionvelkaa omistavat lukuisat eri tahot, kuten eläkerahastot, sijoittajat, pankit, ulkomaiset valtiot ja keskuspankki. Hän sekoittaa valtionvelan, pankkien luotonannon ja keskuspankkirahan yhdeksi salaperäiseksi numeroksi.
Kaikkein paljastavin kohta on kuitenkin väite, ettei Islannin ratkaisuja löydy taloustieteen oppikirjoista. Islannin kriisi on yksi maailman tutkituimmista pankkikriiseistä. Siitä löytyy valtava määrä tutkimuksia, myös IMF:n omia yksityiskohtaisia analyysejä.
Kirjoittaja on siis onnistunut rakentamaan salaliittoteorian tapahtumasta, jonka keskeiset tosiasiat voi tarkistaa muutamassa minuutissa.
Ap:n virhe on yksinkertainen: se sekoittaa rahan luomisen vaurauden luomiseen. Rahaa voi luoda näppäimistöllä. Todellisia resursseja ei. Jos tämän eron ymmärtäminen olisi yhtä helppoa kuin dramaattisten julistusten kirjoittaminen, tällaista tekstiä ei syntyisi.
T. Taloustieteilijä ja oikea asiantuntija
Islanti torjui EU:n ja pelasti Islannin mm. EU:n ajamalta islam-muslimi-somali hyökkäykseltä ja tuhoisalta energiapolitiikalta
Vierailija kirjoitti:
Tässä on täydellinen esimerkki siitä, miten taloustieteen puute voidaan korvata suurella itsevarmuudella.
Ap kertoo, että Islanti torjui IMF:n ja kieltäytyi veloistaan. Todellisuudessa Islanti sai IMF:ltä 2,1 miljardin dollarin tukipaketin vuonna 2008. Maa myös toteutti veronkorotuksia, menoleikkauksia, pääomakontrolleja ja pankkien uudelleenjärjestelyjä. Eli juuri niitä talouspoliittisia toimia, joita kirjoittaja väittää sen välttäneen. Islanti ei keksinyt velatonta talousjärjestelmää. Se antoi ylivelkaantuneiden pankkien kaatua, suojasi kotimaista pankkitoimintaa ja jakoi tappioita velkojille. Melkoinen ero siihen, että velat olisivat olleet kuvitteellisia.
Sitten tulee ap:n varsinainen neronleimaus: koska raha voidaan luoda kirjanpidollisesti, velalla ei ole todellista katetta. Tällä logiikalla asuntolainakaan ei ole todellinen, koska pankki loi lainarahat tilikirjauksella. Kannattaa kokeilla selittää tämä pankille, kun jättää lyhennykset maksamatta. Tai rakennusliikkeelle, joka rakensi talon, jonka ostamiseen laina käytettiin.
Erityisen huvittava on väite, että verojen ainoa tarkoitus on ylläpitää niukkuuden illuusiota. Jos rahan luominen tuottaisi rajattomasti ostovoimaa ilman seurauksia, miksi yksikään valtio keräisi veroja, ottaisi velkaa tai kärsisi inflaatiosta? Miksi Zimbabwe ja Venezuela eivät vain painaneet itseään maailman rikkaimmiksi valtioiksi? Painokoneella voidaan luoda rahaa, mutta ei lääkäreitä, asuntoja, sähköä, ruokaa tai tuotantokapasiteettia.
Ja tuo 36 biljoonan dollarin velka, jonka muka omistaa yksi sen tyhjästä luonut instituutio? Ap ei näytä edes ymmärtävän, että Yhdysvaltain valtionvelkaa omistavat lukuisat eri tahot, kuten eläkerahastot, sijoittajat, pankit, ulkomaiset valtiot ja keskuspankki. Hän sekoittaa valtionvelan, pankkien luotonannon ja keskuspankkirahan yhdeksi salaperäiseksi numeroksi.
Kaikkein paljastavin kohta on kuitenkin väite, ettei Islannin ratkaisuja löydy taloustieteen oppikirjoista. Islannin kriisi on yksi maailman tutkituimmista pankkikriiseistä. Siitä löytyy valtava määrä tutkimuksia, myös IMF:n omia yksityiskohtaisia analyysejä.
Kirjoittaja on siis onnistunut rakentamaan salaliittoteorian tapahtumasta, jonka keskeiset tosiasiat voi tarkistaa muutamassa minuutissa.
Ap:n virhe on yksinkertainen: se sekoittaa rahan luomisen vaurauden luomiseen. Rahaa voi luoda näppäimistöllä. Todellisia resursseja ei. Jos tämän eron ymmärtäminen olisi yhtä helppoa kuin dramaattisten julistusten kirjoittaminen, tällaista tekstiä ei syntyisi.
T. Taloustieteilijä ja oikea asiantuntija
Totta.
Islanti casen pääpointti on se että islantilaiset itse päättivät nousta taloussuosta jämpteillä fiksuilla päätöksillä.
Ei se ole sen vaikeampaa.
Vastaavaan ei mätä sossu-suomi kykene.
Suomeahan ajetaan nyt alas ja ihan tahallaan.
Nostelkaa tätä silloin tällöin. En ole ap.