Lue keskustelun säännöt.
ketään, joka tehnyt abortin ja jolla on sitä aiempia lapsia?
08.01.2012 |
Siis onko täällä ketään äitiä, joka olisi tehnyt abortin? Mulla on tilanne se, että paisuhde avomiehen kanssa menossa ihan helvettiin miehen juomisen takia, ja haaveilen erosta. Meillä on 1 lapsi, 1v 4kk. Nyt mulla on menkat myöhässä, ja vaikka meillä on seksiä max kerran kuussa ja 99,9% käytetään kondomia, ilmeisesti hyvä joulu pehmensi mun pään ja vahinko on saattanut käydä. En tiedä pystynkö tekemään aborttia kun olen jo yhden äiti, mutta toisaalta en halua tehdä ton miehen kanssa enkä ainakaan tähän tilanteeseen toista lapsikärsijää, enkä tiedä miten pärjäisin yh:na.
Haluaisin tietää, onko kukaan äiti tehnyt aborttia, ja miten siitä on selvinnyt henkisesti?
EN kaipaa mitään saarnaa ehkäisystä tai siitä että koska olen ollut tyhmä, nyt pitää kärsiä. Joo, mun pitää, mutta pitäskö jonkun vauvankin? En edes halua toista lasta, ja uskon, että jokaisen lapsen pitää syntyä rakastettuna. Mietin kuitenkin, että jos olen raskaana ja synnytän lapsen, rakastunko siihen, ja tuleeko minusta joku superäiti joka pärjää yksin.....
Kommentit (5)
mutta minulla on ystäviä joille on käynyt vähän samalla tavalla.
Asian kanssa ovat sinut, ihan elävät normaalia arkea. eivätkä kadu päätöstään, mutta toki joskus sitä miettivät.
Mutta yksinkin pärjää, jos pakko on, jos vain on edes vähän apuvoimia toisinaan (ja jotkut saattavat pärjätä aivan yksinkin, mutta se varmasti on kamalaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tein kun esikko oli 5kk. En olisi jaksanut. Ero oli silloin vireillä miehen kanssa, ukko ryyppäs ja minä yksin lapsen kanssa. en olisi todellakaan jaksanut toista lasta siihen. Mikä pahinta lapsille olisi tullut 11kk ikäeroa. EI eieiei! EN kadu!
meillä on se tilanne, että lapsi on 1 v 2 kk ja tein juuri pari pvää sitten positiivisen raskaustestin. Meilläkin ehkäisy oli kohdillaan, mutta ilmeisesti se on pettänyt. Vauva ei ollut suunnitteilla, koska avioliittomme on todella kurjassa kunnossa tällä hetkellä. Mies ei juo tms, mutta meillä vaan menee aivan penkin alle pariskuntana. Olen todella onneton tässä liitossa, tuosta 1 v 2 kk lapsestamme olen toki kaikin puolin onnellinen. Olen myös harkinnut eroa ja tästä olen miehellekin puhunut, olemme molemmat sitä mieltä, että nyt möyritään pohjamudissa emmekä keksi keinoa, millä täältä voisimme nousta. Harkitsin aborttiakin silloin testipäivänä, itkin paljon ja tuntui että olen järkyttävässä tilanteessa, miksi näin piti tapahtua. Lisäksi jo aiemmin olimme tavallaan päättäneet, että perheeseemme ei enää tulisi lisää lapsia, yksi lapsi sopi meidän tilanteeseemme ja perheeseen parhaiten.
No nyt kun muutama päivä on mennyt ja olemme keskustelleet paljon, tämä raskaus tuntuukin jo iloisemmalta asialta ja alan hyväksyä tilanteen ja olen ajatellut, että parempaa lahjaa en lapselleni voi antaa, kuin oman sisaruksen.
Menemme miehen kanssa pariterapiaan ja teemme kaikkemme, jotta saamme tämän perheen toimimaan. Sen olemme velkaa lapsillemme.
Tee testi ja odota jonkun aikaa, sinulla kuitenkin on aikaa harkita tilannetta. Keskustele miehesi kanssa, että hänen on hakeuduttava hoitoon.
Itsekin mietin, että voinko rakastaa tulevaa lasta, kuten esikoistamme, miten rakkautta voisi riittää ja varsinkin, kun mitään vauvakuumetta ei ole ollut, eikä se ole vieläkään syttynyt. Pikkuhiljaa olen kuitenkin jo iloinnut tästä lapsesta. Varmasti rakkautta riittää myös toiselle lapselle!
Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen!
ap tässä, aivan hämmentyneenä että tälläisiä vastauksia voi täällä saada!!! Kiitos!!! Nro 5, sun tekstis etenkin koskettaa ja tosi läheltä. Mä niin mietin että miten voisin koskaan rakastaa toista lasta niin kuin tätä esikoista, ja että haluan olla HÄNEN äitinsä. Miten siihen pystyy jos onkin toinen pieni vaatimassa... Toivon sulle 5 ihanaa raskautta ja onnellista odotusta, toivottavasti teille käy hyvin.
Mies kun ei meillä edes myönnä alkoholi-ongelmaa, hänen isänsä ja äitinsä joivat 24/7 ja hän on kasvanutkin lastenkodissa, omasta mielestään juo ihan normaalisti (umpikännissä ex tempore pari kertaa kuussa, usein kestaa 2-3pv nuo kännit). MIes ei halua erota, aiemmin e ole halunnut toista lasta, mutta nyt sanoi että jos olen raskaana, aborttiin vaaditaan kahden ihmisen suostumus. Hänen mielestään saattaisimme pärjätä hyvinkin, jos mä vaan en draamailisi, liioittelisi jne.
Voi kiitos teille kaikille vielä. Mä mietin, mutta nyt tiedän että ihmiset ovat selvinneet myös abortista.
Teki kaksi lasta pienellä ikäerolla. Ei halunnut kolmatta siihen saumaan. Sittemmin teki vielä kaksi lasta.
Ei käsittääkseni jättänyt pahempia jälkiä tuo kahden lapsen jälkeen tehty abortti.
Sinun tilanteessa tekisin itse ehdottomasti abortin. Kokemusta aiheesta on minullakin. Tosin tein omani ennen lapsen saamista. Mutta tiesin silloin aivan varmasti, että siihen elämäntilanteeseen ja suhteeseen en lasta halua.