Miten ratkaista, kun puoliso juo alkoholia paljon enemmän

Ainoa keino saada toinen ymmärtämään, että asioiden on muututtava.



Rankkaahan se on, mutta ajattele lapsiasi.

Kaipaisin neuvoja tämän tilanteen ratkaisuun täällä kotona. Aihe on vaikea, ja hyvinhyvin arka..

kun mies alkaa juomaan ja "rentoutumaan". Palaatte kotiin, kun mies on selvinnyt. Kun mies kysyy selityksiä, selitä rauhallisesti että lapsia pelottaa, kukaan ei saa nukutuksi tms mitä syitä teillä onkin.

Siitä aiheutuu kuitenkin aika usein kaikkea sotkua, riitoja ja ahdistusta myös lapsillemme. Hänestä ongelmia ei ole/ aiheudu. Minä taas joudun jännittämään, mitä seuraavaksi eteen tulee tämän aineen aiheuttamana. (Rattiin ei onneksi mene).

Yhtä ainoaa tai selkeää ohjetta ei ole. Tilanteesi on kovin tuttu monessa kodissa. Alkoholismi on sairaus, jota siihen sairastunut ei halua myöntää. Heikompi on sairauden peittelijä, ja suojelee sairastunutta.Toisen rakastaminen selvinpäin on unelma, jota kohti kannattaa elää. Viina ja onni..

niinpä?

Piilota viinat? (ja kuuntele kun mies kiroaa kun ei niitä löydä). Ole hiljaa ja hiljennä lapset kun mies juo. Siedä kaikki, kun mies juo. Anna seksiä, kun mies juo ja haluaa.

Kuinka vaikeaa on laittaa oma ja lasten onni listan kärkeen? Jos mies juo, niin anna juoda, mutta älä jää katsomaan äläkä pakota lapsianne sitä katsomaan ja pelkäämään mitä voi sattua seuraavaksi.

Kaipaisin neuvoja tämän tilanteen ratkaisuun täällä kotona. Aihe on vaikea, ja hyvinhyvin arka..

Osaatko yhtään sanoa annosmääriä per viikko keskimäärin?

Minä tunnistan itseni sinun tekstistäni jossain määrin siis tilanteesta joka meillä oli muutama vuosi sitten.



Mies joi joka saunakerta ja pikkuhiljaa määrä kasvoi litraan siideriä per saunakerta. Ja minua asia vaivasi varsinki kun aikaisemmin mies ei juurikaan juonut ja hiljakseen määrä kasvoi. Meillä oli monta pientä lasta ja heillä paljon sairauksia eli stressiä oli kummallakin paljon.



Meillä tais asia ratketa kun mies oli kuukauden juomatta (olosuhteiden suosittelemana ei pakosta kuitenkaan). Tajusin ettei alkoholi ehkä olekkaan niin iso ongelma. Nykyään mies juo usein saunan yhteydessä ja en ole yhtään seurannut mutta veikkaisin että 1-2 pulloa viiniä viikossa. Meillä ongelma oli lähinnä minun korvieni välissä ja kun muut stressit helpotti en minä enää stressannut miehen juomisistakaan. Ja minusta tuntuu että sen jälkeen juominenkin taisi vähentyä kun en enää nalkuttanut ym. asiasta.



Toki jos teillä on oikeasti ongelmia miehen alkoholin käytöstä johtuen on tilanne aivan eri.

Minä itse en juurikaan käytä alkoholia. Ehkä kerran tai kahdesti kuussa yhden paukun.



- 9

kun tulee kotiin. Sitten jos ottaa väkeviä, voi mennä vaikka pullo kirkasta viinaa. Sitten on ihan änkyrässä, ja sekoilee ja melskaa. Tätä tosin harvemmin. Ehkä noin 3,4 krt vuodessa...

Itse erosin hiljattain miehestä, joka kerta toisensa jälkeen tuotti pettymyksiä minulle ja koko perheelle.



Mies ei myöntänyt olevansa alkoholisti, ei pystynyt sanomaan koko sanaa edes. Joskus tivasin siltä, että "myönnä, että olet alkoholisti". Mies vain naurahti, ja totesi, että miksi pitäisi valehdella.



Mies siis joi yhdessäolomme aikana lähestulkoon joka viikonloppu laatikko kaljaa + lonkeroita n. 6-8. Sekä silloin tällöin viiniä. Mä olisin mielelläni juonut viiniä silloin tällöin ruuan kanssa lasi tai pari, mutta joka kerta se meni siihen, että minä join sen pienen tilkan, ja mies tyhjensi lopun pullosta. Ja kun olisin ottanut sen toisen lasillisen lasten mentyä nukkumaan, ei ollutkaan kuin tyhjä pullo.



Lapset pelkäsi miestä tämän ollessa kännissä.Kotona ei hirveästi ryypännyt kaatokänniin enää lasten synnyttyä. Syystä, että minä käskin mennä ryyppäämään muualle. Tuli sitten kaverilta hirveässä kunnossa ja sammui milloin minnekin, keittiön lattialle, vessaan,. tms.



Kerran kutsuin poliisin, kun mies oli itsepäisen vittumainen, käyttäytyi uhkaavasti, jota ei ole koskaan aiemmin tehnyt kännissä. Sen jälkeen annoin varoituksen, että jos sama toistuu, minä lähden lasten kanssa. Niinpä minä lähdin puoli vuotta myöhemmin.



Pariterapiassa yritin suhteen loppumetreillä puhua asiasta, ja terapeutti oli myös sitä mieltä, että lapset ovat vaarassa miehen hualakäyttäytymisen takia. Vaaratilanteita oli siis ollut parikin kertaa. Suositteli miestä hakeutumaan A-klinikalle, kuten minäkin suosittelin vuotta aiemmin. Ei mennyt. Eräs ihminen teki lastensuojeluilmoituksen, ja minua se ei haitannut yhtään. Tosin siellä mies taas vakuutti, että kaikki on nyt paremmin ja hän on rauhoittunut.



Nyt näkee lapsia säännöllisesti, ja olen antanut varoituksen, että jos hän ryyppää lasten nähden, niin voi hyvästellä lapset kokonaan. Saa nähdä.



Voimia AP:lle, pysy lujana. Lähde, jos vaistosi sanoo sen olevan oikea ratkaisu.

Mies siis joi yhdessäolomme aikana lähestulkoon joka viikonloppu laatikko kaljaa + lonkeroita n. 6-8. Sekä silloin tällöin viiniä.

Kotona siis näin. Kaveriporukassa veti myös väkeviä. Olin kotona kieltänyt juomasta väkeviä, koska mies menee aivan sekaisin niistä. Muisti lähtee joka kerta, ja mies sammuu minne milloinkin. Kaatuili olkkarissa niin, että pöydältä tippui lasi lattialle. Joskus kuukautta myöhemmin huomasi, että lasi puuttui kaapista. Alkoi syyttämään lapsia, että ne olisi hajottaneet... huoh.. minä kyllä muistan kun keskellä yöltä imuroin ja pelkäsin, että lapset herää.

Hän joi kossun per päivä. Onneksi viime vuonna sain hänet lopulta muuttamaan pois. Yhtään ei ole ikävä sitä mennyttä aikaa!

kun tulee kotiin. Sitten jos ottaa väkeviä, voi mennä vaikka pullo kirkasta viinaa. Sitten on ihan änkyrässä, ja sekoilee ja melskaa. Tätä tosin harvemmin. Ehkä noin 3,4 krt vuodessa...

Tuosta viinapullollisesta sen sijaan suurin osa tulee, mutta jotkut juovat pari pulloa viinaakin ja silti ovat pystyssä. Mutta jos sun ongelmasi on miehen dokaaminen AINOASTAAN 3-4 iltaa vuoden 365 päivän aikana, niin HUH-HUH (mene sitten vaikka mummolaan noina päivinä)!!!! Nuo parit oluet eivät ole dokaamista.

tosiaan, että muutama olut miehen humalatilaan saisi. Riitelynne ahdistaa lapsianne luultavasti enemmän kuin isän juominen. Kurjaa tietysti, että itse ahdistut tilanteesta. Totta kuitenkin on se, mitä muutkin ovat jo sanoneet, eli jos toinen ei asiassa näe ongelmaa, muutostakaan ei tule. Ellet sitten saa miestäsi "heräämään" ja näkemään asiaa sinun kantiltasi esim. uhkaamalla erolla.

Itse olen alkoholistin lapsi, enkä usko, että muutama olut illassa olisi ollut niin paha asia. Oma isäni joi itsensä rankkaan humalatilaan perjantaisin ja lauantaisin. Siis aluksi näin. Sitten ei viikonlopuista enää toivuttukaan, vaan alkuviikko meni usein rokulissa. Ja lopulta alkoivat viikkoja kestävät ryyppyputket. Eikä isäni edelleenkään halua myöntää ongelmaa edes itselleen. Toivon, että sinun miehellesi juominen tosiaan on vain rentoutumiskeino.

Kai sinä olet jo huomannut, että siitä ei seuraa mitään hyvää vaan pelkästään haittaa.



Todelliseen alkoholistiin kun ei vaikuta kukaan ulkopuolinen, ei poliisi, vaimo, jumala eikä kukaan muukaan. Ne juovat sen minkä juovat ja sillä selvä.



Et sinäkään voi vaikuttaa miehesi juomiseen. Kun tunnustat tämän tosiasian, teidän kaikkein elämä helpottuu kovasti. Sinun ei enää tarvitse nalkuttaa eikä puuttua millään tavalla miehesi juomiseen, joka on todellakin ongelma vain sinulle, ei miehelle.



Miten sinä sitten sen ongelman ratkaiset? Yksi hyvä keino on tehdä sellainen päätös, että sinä et enää katsele humalaista miestä.

Miten sinä tämän päätöksen sitten toteutat, on ihan sinun itse mietittävä.



Miten alkoholistin lapsi ei käsitä, että "muutama olit illassa olisi paha asia"? Kyllä muutama olutkin vaikuttaa aika lailla, paitsi jos se on alkoholitonta tai ykköstä. On todella paha merkki, jos on niin riippuvainen alkoholista, että joka ilta pitää saada olutta eikä niitä ei voi vaihtaa alkoholittomiin.