Mitä tehtiin 1970-1990 -luvuilla kun ei ollut vielä typeriä keskustelufoorumeja ollenkaan?
oli ehkä lehden mielipidekirjoitus jonne joku Arska joskus kirjoitti, että "voiko Jumalaa ollakaan olemassa kun maailmassa on kärsimystä" ja kuukauden päästä joku vastasi että "haista sinä juoppo Arska paska."
nyt keskustelut tiktokit facet instat ja muut foorumit ovat jatkuvaa keskustelua ja riitelyä ja väittelyä ja panettelua ja uutissyöte on jatkuvaa pommitusta
1990 -luvulla olin 20-vuotiaana yliopistolla ja silloinkin uutiset luettiin sanomalehdestä kirjastossa ja oli lankapuhelin eikä ollut julkista keskustelua missään vain joku urpo keskusdteli ajankohtiasohejlmassa.
elämä oli hyvää kun kukaan ei puhunut paskaa
tv Mooses
Kommentit (34)
Arska luki silloin pornolehtiä ja ulkoiltiin ja käytiin elokuvissa ja luettiin sikana kirjoja
Vierailija kirjoitti:
Juteltiin nokitusten, soiteltiin kavereiden kanssa, ja mikä kummallisinta: Käytiin kylässä.
tuo on jänn. silloin tosiaan käytiin kylässä ja kahviteltiin ja urheiltiin yhdessä ja oli sosiaalista elämää. 2000-luvulla kaikki kaverit katosivat nettiin
Keskusteltiin nokikkain milloin missäkin. Käytiin kamujen ja sukulaisten luona kylässä, kamujen kanssa kahviloissa, tassiravintoloissa/diskoissa oli ruuhkaa. Ulkoiltiin ja ja samalla puhuttiin. jne jne
Mutta tuo ettei kukaan muka puhunut paskaa ei pidä paikkaansa. Paskanjauhajia oli silloinkin joka paikassa, mutta ihmiset ei jauhaneet yksin jossain kopperossa. Jauhettiin päin naamaa tai läheteltiin kirjeitä.
Kirjat, lelut, pelit, kiltit tv-sarjat, kävely, ulkoilu, kynät, värit, voimistelu, laulu, rytmi, luonto lähellä, uimahalli, kyläily.
Nimenomaan. Joka paikka tursuaa tätä mielipidetekstipuuroa. Hesarinkin artikkeleiden perässä on aina pitkä litania (työaikana kirjoitettua?) mutu-tekstiä puhekielisine piirteineen ja hymiöineen. Ketä tämä muka palvelee? Kenelle tästä muka on hyötyä?
Useimmat käytti tietokoneita ja pelikonsoleita offline -tilassa, tietoliikenneyhteys oli harvojen rikkaiden luksusta ennenkuin internet yhteys yleistyi koteihin.
Me laskettiin kaverien kanssa tienvarressa autoja.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat käytti tietokoneita ja pelikonsoleita offline -tilassa, tietoliikenneyhteys oli harvojen rikkaiden luksusta ennenkuin internet yhteys yleistyi koteihin.
Haha ei ollut näin. Tietokoneet ylipäätään vasta yleistyivät 90-luvulla. Ei ollut olemassa mitään erillistä internetyhteyttä, vaan modeemilla puhelinverkon kautta yhteys. Eikä konsolit mitään verkkolaitteita olleet.
Tavattiin paikallisessa, tai no tavataan me siellä vieläkin.
Juteltiin samat asist kasvotusten. Tai ei ihan samat.
Käytiin kavereiden kanssa ulkona ja pariuduttiin opiskelupaikkojen lisäksi harrastuksissa, baareissa, kapakoissa, ravintoloissa ja yökerhoissa. Kaikki aika on rajallista ja jos ihmiset käyttäisi someen ja nettiin käytetyn ajan sosiaaliseen elämän etsimiseen kasvokkain, niin yksinäisyyttä sekä katkeraa pahansuopaisuutta olisi vähemmän.
Täytettiin slambookeja, jotka kiersivät kaverilta toiselle. Kuka muistaa?
Vierailija kirjoitti:
Useimmat käytti tietokoneita ja pelikonsoleita offline -tilassa, tietoliikenneyhteys oli harvojen rikkaiden luksusta ennenkuin internet yhteys yleistyi koteihin.
Ensimmäistä kotitalouksien internetyhteyttä myytiin prepaidina puhelinliittymän kautta. Se oli hidas ja pelkkä kuvatiedoston lataaminen saattoi kestää minuutteja, mutta olihan se ihmeellistä se netti-surffaaminen ja sähköpostin lähettäminen
Kylään mentiin kokonaan ilmoittamatta ja sopimatta. Ihan vaan soitettiin ovikelloa tai kolkutettiin oveen. Ihmeellisesti kukaan ei silloin tällaisesta yllättävästä tunketumisesta ahdistunut
Pitkiä puheluita lankapuhelimella, tapaamisia ja kyläilyjä, illanviettoja tai yhteisiä baarireissuja. Osattiin myös olla muutenkin kuin puhelin kourassa 24/7 sitä tuijottaen eli luettiin kirjoja, lehtiä, katsottiin telkkaria, käytiin leffoissa, kahviloissa, harrastamassa jossain, jossain kohtaa telkkarin lisäksi myös videot tuli lisäksi.
Osa noista onnistuu nykyäänkin, osan on korvannut sometus, aina kourassa oleva kapula, ja osa on kadonnut jonnekin historiaan.
Ainakin ennen ihmiset oli hieman taitavampia sosiaalisessa kanssakäymisessä, kun nykyään porukka pönöttää vaan yksinään kotonaan ja laukoo solvauksia eri tahoille pitkin nettiä ja kuvittelee että tää on sitä sosiaalista kanssakäymistä.
Ainakin maalla 70-luvulla tytöt katsoivat televisiota, tekivät käsitöitä, lukivat ja leipoivat, pojilla oli enemmän kavereiden kanssa tekemisiä. Se muuttui 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
90-luvun "pulinaboxit"
059 oli kova juttu seuranhaussa
Kyläiltiin toistemme luona tai tavattiin kahviloissa ja ravintoloissa. Keskusteltiin välillä pitkäänkin kaikenlaisista asioista. Keskustelu oli vuorovaikutteista eikä tätä nykyistä tyyliä, että syydetään se oma mielipide esille eikä kuunnella mitä mieltä joku muu on. Puhumattakaan siitä, että osattaisi ajatella sen toisenkin mielipiteen olevan aivan oikea.
Juteltiin nokitusten, soiteltiin kavereiden kanssa, ja mikä kummallisinta: Käytiin kylässä.