Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehtiin 1970-1990 -luvuilla kun ei ollut vielä typeriä keskustelufoorumeja ollenkaan?
29.09.2026 |
oli ehkä lehden mielipidekirjoitus jonne joku Arska joskus kirjoitti, että "voiko Jumalaa ollakaan olemassa kun maailmassa on kärsimystä" ja kuukauden päästä joku vastasi että "haista sinä juoppo Arska paska."
nyt keskustelut tiktokit facet instat ja muut foorumit ovat jatkuvaa keskustelua ja riitelyä ja väittelyä ja panettelua ja uutissyöte on jatkuvaa pommitusta
1990 -luvulla olin 20-vuotiaana yliopistolla ja silloinkin uutiset luettiin sanomalehdestä kirjastossa ja oli lankapuhelin eikä ollut julkista keskustelua missään vain joku urpo keskusdteli ajankohtiasohejlmassa.
elämä oli hyvää kun kukaan ei puhunut paskaa
tv Mooses
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat käytti tietokoneita ja pelikonsoleita offline -tilassa, tietoliikenneyhteys oli harvojen rikkaiden luksusta ennenkuin internet yhteys yleistyi koteihin.
Haha ei ollut näin. Tietokoneet ylipäätään vasta yleistyivät 90-luvulla. Ei ollut olemassa mitään erillistä internetyhteyttä, vaan modeemilla puhelinverkon kautta yhteys. Eikä konsolit mitään verkkolaitteita olleet.
Itelle ensimmäinen kone tuli vuoden 1994-1995 tienoilla. Ei ollut puhettakaan, että olisi ollut mitään verkkoyhteyksiä. Modeemin kautta nettiin taisin ensimmäisen kerran päästä 1997. ja sit myöhemmin ADSL:n kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useimmat käytti tietokoneita ja pelikonsoleita offline -tilassa, tietoliikenneyhteys oli harvojen rikkaiden luksusta ennenkuin internet yhteys yleistyi koteihin.
Pelikonsoleihin verkkoyhteydet tulivat vasta Playstation2:n myötä. Sega Dreamcastiin sait hankittua modeemin, mutta en tiedä toimiko tuo palvelu Suomessa. Koko konsolin elinkaari oli verrattain lyhyt. Mikäli satuit omistamaan modeemin, niin siirtonopeudet olivat hitaita, ja käyttö kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin maalla 70-luvulla tytöt katsoivat televisiota, tekivät käsitöitä, lukivat ja leipoivat, pojilla oli enemmän kavereiden kanssa tekemisiä. Se muuttui 80-luvulla.
Hah! 70-luvulla oli diskoja joissa nuoret tapasivat. Oli sellaisia joihin pääsi alaikäisetkin ja ravintoloissa täysi-ikäisille. Maaseutukylistä mentiin busseilla, isommissa paikoissa oli bussikuljetukset myös takaisin öisin.
Kyllä ainakin Oulussa niitä diskoja riitti kuus-seiskytluvulla.
Alaikäisenäkin saattoi päästä sisään, vaikka yleensä pääsy torpattiin 13- 16vuotiaalta.
Kouludiskoja oli ja nuorisotiloja kaupunkipaikoissa jo silloin.
Muuten tehtiin läksyjä ja kuunneltiin puhki rollareitten vinyylit.
Sitten yleistyivät kasettinauhurit. Monella suositulla pojalla oli sellainen. Kaikkialle pyöräiltiin ja käveltiin. Kotona ei paljoa viitsitty olla, koska siellä riitti niitä kotitöitä.
Puhelimiakin paheksuttiin. Kallista ja kasvotonta.
Ainakaan lapset eivät olisi saaneet käyttää sitä ( eikä oikein muutakaan uutta teknologiaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin oli lehdissä kyselypalstat. Sinne kaikki ”epätietoiset” lähetti kysymyksiä ja asiantuntija vastasi. Lehdissä oli myös kirjeenvaihtoilmoituksia ja koulun kautta sai jopa ulkomaisia kirjeystäviä. Kirjeitä kirjoitettiin paljon. Lankapuhelimella soitettiin, kun oli asiaa tai asia piti hoitaa nopeasti.
Kahvilla käytiin ahkerasti ja vierailtiin. Ihmisillä oli vähemmän kodin ulkopuolisia harrastuksia, toki niitäkin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin maalla 70-luvulla tytöt katsoivat televisiota, tekivät käsitöitä, lukivat ja leipoivat, pojilla oli enemmän kavereiden kanssa tekemisiä. Se muuttui 80-luvulla.
Hah! 70-luvulla oli diskoja joissa nuoret tapasivat. Oli sellaisia joihin pääsi alaikäisetkin ja ravintoloissa täysi-ikäisille. Maaseutukylistä mentiin busseilla, isommissa paikoissa oli bussikuljetukset myös takaisin öisin.
Kyllä ainakin Oulussa niitä diskoja riitti kuus-seiskytluvulla.
Alaikäisenäkin saattoi päästä sisään, vaikka yleensä pääsy torpattiin 13- 16vuotiaalta.
Kouludiskoja oli ja nuorisotiloja kaupunkipaikoissa jo silloin.
Muuten tehtiin läksyjä ja kuunneltiin puhki rollareitten vinyylit.
Sitten yleistyivät kasettinauhurit. Monella suositulla pojalla oli sellainen. Kaikkialle pyöräiltiin ja käveltiin. Kotona ei paljoa viitsitty olla, koska siellä riitti niitä kotitöitä.
Tampereella oli ala-ikäisille oma disco nimeltään Linnasali. Toki niitä nuorisotalojakin oli ja lisäksi seurakunnat pitivät nuorten iltoja. Ei nekään mitään virrenveisuutapahtumia olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kaukokeskustelua oli jo 80 luvun loppupuolella ja varsinkin 90 luvulla ihan foorumeita jo. Eipä kellään tullut mieleen haukkua politiikkoja kun politiikka oli tylsää harmaata vanhuksien juttuja. Enemmänkin vain tavallista vittuilua kuten mitäs homot. Trollaamista ei ollut paljoakaan se oli vasta kehittymässä. Puhuttiin lähinnä musiikista ja mitä kuka tekee missäkin ja lähetettiin terveisiä. Asiallisempaa oli koska oli vitun noloa olla väärässä.
Ihmiset ymmärs paremmin toisiaan ku "joutuivat" olemaan toisiinsa yhteydessä suoraan. Arvostettiin näin ollen enemmän toisiamme ja oltiin sosiaalisesti way more älykkäämpiä ku tänä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaukokeskustelua oli jo 80 luvun loppupuolella ja varsinkin 90 luvulla ihan foorumeita jo. Eipä kellään tullut mieleen haukkua politiikkoja kun politiikka oli tylsää harmaata vanhuksien juttuja. Enemmänkin vain tavallista vittuilua kuten mitäs homot. Trollaamista ei ollut paljoakaan se oli vasta kehittymässä. Puhuttiin lähinnä musiikista ja mitä kuka tekee missäkin ja lähetettiin terveisiä. Asiallisempaa oli koska oli vitun noloa olla väärässä.
Politiikka ei ollu tylsää, vaan Suomi oli älykäs, sivistynyt ja yhteen hiileen puhaltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nehän olivat kaksi aivan eri vuosikymmentä, eikä yksikään meistä silloin eläneistä ollut samassa elämänvaiheessa. 1970-luvulla ihmisiin pidettiin yhteyttä kirjeitä kirjoittamalla, koska puhelimella soittaminen oli niin kallista. Kuka enää edes muistaa kaukopuheluita! Kun matkapuhelimet yleistyivät 1990-luvulla, alettiin lähettää tekstareita. Koodasin itselleni kotisivut vuonna 1998.
Eläkeläisukot pitivät palaveria tavaratalon kahvilassa joka aamu. Iltalehdet ilmestyivät vasta iltapäivällä, ja jos jokin asia jurppi, kirjoitettiin lehteen yleisönosastokirjoitus.
Aina joku kyselee tätä samaa: mitä tehtiin ennen. Eikö teillä ole mielikuvitusta? Ikinä ette ole olleet sellaisella mökillä että älypuhelin ei toimi? Pitääkö teille aina uudelleen kertoa peleistä, kirjoista, käsitöistä, pihatöistä, pyöräilystä, hiihtämisestä, autolla kauppaan tai elokuviin tai teatteriin menosta, leipomisesta, television parista kanavasta jne? Ihan joka kerta? Ette muista edellisistä vastauksista mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tissutettiin kahvia ja tupakkaa. Kytättiin naapureita. Pelattiin korttia. Tehtiin kotitöitä tai nukuttiin tai lojuttiin sohvassa katse tv:ssä.
Aika paljon tehtiin samaa kuin nytkin, vain kännykkä puuttui.
Vierailija kirjoitti:
Kylään mentiin kokonaan ilmoittamatta ja sopimatta. Ihan vaan soitettiin ovikelloa tai kolkutettiin oveen. Ihmeellisesti kukaan ei silloin tällaisesta yllättävästä tunketumisesta ahdistunut
Varmasti jotkut ahdistuivat ja miettivät salaa mielessään "EN JAKSA NYT"
Vierailija kirjoitti:
Puhelimiakin paheksuttiin. Kallista ja kasvotonta.
Ainakaan lapset eivät olisi saaneet käyttää sitä ( eikä oikein muutakaan uutta teknologiaa).
Lasten piti välttää turhaa soittelua ja mennä kysymään kaveria suoraan ulos.
Jossain perheissä radioon ei saanut koskea. Isä tai äiti sai säätää ääntä ja kanavaa.
Radiota pidettiin vanhastaan arvokkaana, paitsi esineenä myös mediana. Tv:stä tuli populaarimpi esine ja käsite.
Elettiin, koettiin, tehtiin asioita.
Ryypättiin ja naitiin. Nyt ei lie tehdä kumpaakaan enää.
N51
Alue: Aihe vapaa
Ota lääkkeet ja mene ulos.