Nuorten kyky sietää vastoinkäymisiä on häkellyttävän huono, sanoo Anna Munsterhjelm
Anna Munsterhjelmille tulos ei ollut yllätys. Hän on nuorisojärjestöjä edustavan kattojärjestön toiminnanjohtaja ja toiminut 15 vuotta esimiesasemassa eri organisaatioissa.
Sinä aikana nuorten ja nuorten aikuisten sinnikkyydessä on tapahtunut hänen kokemuksensa mukaan ”iso, iso muutos”. Se näkyy esimerkiksi niin, että epäonnistumiset lannistavat nuoria aiempaa enemmän.
”Jos vaikka tapahtuu moka, eteen tulee liian vaikeaksi koettu työtehtävä tai saa kriittistä palautetta, niin saatetaan lyödä hanskat tiskiin tai jopa jäädä sairauslomalle”, Munsterhjelm kertoo kokemuksistaan.
Kyky sietää vastoinkäymisiä on ”tosi alhainen”, hän sanoo.
”Se on häkellyttävää.”
Kommentit (87)
"Yleistukea pienentävät tulot
- omat palkkatulosi
- vanhempiesi tulot, jos asut heidän kanssaan
- muut kuin palkkatulosi, esimerkiksi tuet ja pääomatulot
Otamme tulot huomioon bruttona (Bruttotulo on tulojen määrä, josta ei ole vähennetty veroja eikä muita pakollisia maksuja)."
www.kela.fi/tyottomyys-yleistuki#paaomatulot-ja-muut-kuin-palkkatulot
Vierailija kirjoitti:
Ei pillua ei ponnistelua ja arvostelun kuuntelua. Jos saan naisen rakkautta niin siedän paremmin
Sulla taitaa mennä tunteet ja tarpeet sekaisin?
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kaikki rääkymään miten ennen oli miehet ja naiset rautaa :D Nykynuoret ovat "pilalla" :D
Niinpä. Olis hyvä kuitenki huomata, että nykynuoriso oli pilalla jo silloin, kun tuo rauta-sukupolvi oli nuorisoa.
Nuoriso on aina ollut pilalla.
"Näin siloiteltu lapsuus vaikuttaa. Enkä tarkoita sitä, että toinen ääripää olisi hyvä. Vastuuta pitää oppia ottamaan."
Itse olen näin kahden nuoren vanhempana miettinyt että nuorille pahinta on se että nykyään heiltä ei ehkä aikuiset vaadi niin paljon kuin ennen mutta nuoret vaativat itse itseltään enemmän kuin juuri koskaan. Ne paineet eivät tule enää siltä turvalliselta aikuiselta jonka edessä voi epäonnistua vaan siltä kaikkialla läsnäolevalta somelta joka suoltaa täydellisyyden ja onnistumisen vaatimuksia armotta.
Kun olet keskustellut nuorten kanssa niin kerta toisensa jälkeen tulee esiin se miten nuoret eivät itse koe olevansa tarpeeksi hyviä, tarpeeksi osaavia ja tarpeeksi saavuttaneita. Ja se johtaa siihen että ne vastoinkäymiset joita nuori elämässä vääjäämättä kokevat tuntuvat kokoaan suuremmilta epäonnistumisiltä koska niitä verrataan johonkin maailman tai Suomen parhaaseen, ei mihinkään realistiseen lähipiirin malliin.
Olen lukemattomia tunteja joutunut tsemppaamaan omia lahjakkaita ja hyvin pärjääviä nuoriani koska he tuntevat että eivät ole mitään ja eivät osaa mitään.
"Niinpä. Olis hyvä kuitenki huomata, että nykynuoriso oli pilalla jo silloin, kun tuo rauta-sukupolvi oli nuorisoa.
Nuoriso on aina ollut pilalla."
Ja aivan erityisen pilalla oli aikanaan suuret ikäluokat. He eivät kunnioittaneet sodan käyneitä vanhempiaan, kasvattivat pitkät tukat ja harastivat seksiä ennen avioliittoa, haksahtivat kommunisteiksi ja diggasivat Neuvostoliittoa. On siinä ollut vanhemmilla kestämistä.
Nuoriso on ollut pilalla satoja ellei jopa tuhansia vuosia. Uutena asiana on tullut tämä vanhempien jatkuva haukkuminen. Vanhemmat aina tekevät liikaa tai liian vähän. Vanhemmat ovat töissä liikaa tai sitten eivät ole ollenkaan. Lisäksi vanhempien pitäisi koko ajan "kouluttautua vanhemmuuteen" eli olla tietoisia kaikista uusista suosituksista yms. Ajat ovat muuttuneet aivan valtavasti sillä ei minun lapsuudessani vanhemmilta odotettu ymmärtävän kiintymyssuhteista tms yhtään mitään. Nykyään jo lukiolainenkin tietää nämä asiat.
Ei pillua ei ponnistelua ja arvostelun kuuntelua. Jos saan naisen rakkautta niin siedän paremmin