Lue keskustelun säännöt.
Yhteiskunnan luomat järjettömät paineet
14.09.2026 |
Miksi murehtia, muuttaa ja pienentää itseään, jotta olisi yhteiskunnan eli muiden ihmisten odotusten ja järjettömien normien mukainen? Aivan turhaa tuhlata elämänsä itsensä väheksymiseen, jos ei sovi nykymuottiin ja sen takia on pullautettu marginaaliin. Kulje omia polkujasi, kohtele itseäsi ja muita hyvin, ja muista, että olet yhtä tärkeä kuin muut.
Kommentit (17)
Eletään näennäisesti suvaitsevassa yhteiskunnassa, joka sorsii ennen näkemättömän räikeästi tietynlaisia ihmisiä, jotka eivät sovi nykymuottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä minulla ole mitään ahdistuksia ja paineita yhteiskunnan tai ihmisten taholta. Olen oman tieni kulkija ja vähät välitän mitä muut ihmiset ajattelee minusta. Tukia en ole ikinä tarvinnut kun aina on töitä ollut. Kyttääjiä ja uteliaita tietty löytyy kun noilla ei ole omaa elämää.
Kaikki ei sovi samaan ahtaaseen muottiin, joka on vain pienen piirin näkemys.
Olit millainen tahansa, olet AINA jonkun mielestä vääränlainen, ruma, kyvytön, lahjaton, ärsyttävä, liian hiljainen, liian äänekäs, tyhmä, laiska ja mitä näitä nyt on. Pitää vaan yrittää löytää ne ihmiset ja paikat joissa tulee kohdelluksi hyvin. Miellyttämisellä ei pitkälle pötkitä.
Joskus liikaa, aina liian vähän. Sanoi joku oopperalaulaja, josta on kirjoitettu samanniminen kirja. Eli oli millainen tahansa/ teki tai jätti tekemättä, niin ikinä ei ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eletään näennäisesti suvaitsevassa yhteiskunnassa, joka sorsii ennen näkemättömän räikeästi tietynlaisia ihmisiä, jotka eivät sovi nykymuottiin.
Persut nyt vain on ällöttäviä.
Mikään ei riitä, kun ei kelpaa itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eletään näennäisesti suvaitsevassa yhteiskunnassa, joka sorsii ennen näkemättömän räikeästi tietynlaisia ihmisiä, jotka eivät sovi nykymuottiin.
Persut nyt vain on ällöttäviä.
Persut jättävät muut ihmiset enemmän rauhaa kuin muiden virheitä kyttäävät oikea mieliset.
Vierailija kirjoitti:
Olit millainen tahansa, olet AINA jonkun mielestä vääränlainen, ruma, kyvytön, lahjaton, ärsyttävä, liian hiljainen, liian äänekäs, tyhmä, laiska ja mitä näitä nyt on. Pitää vaan yrittää löytää ne ihmiset ja paikat joissa tulee kohdelluksi hyvin. Miellyttämisellä ei pitkälle pötkitä.
Itseinholla tehdään triljoonia. Missä mukamas on se täydellisen ihmisen malli, jonka mukaan meitä mitataan? Ei missään. Olemme itse kehittäneet sen omassa päässämme. Omassa päässä soivaa levyä olisi hyvä tarkistella aika ajoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun täytyy olla aina virheetön ja oikeassa. Minun täytyy olla aina avulias, ystävällinen ja läheinen muiden kanssa. Minun täytyy olla aina tehokas ja menestynyt. Minun täytyy olla aina yksilöllinen ja erottua muista. Minun täytyy olla aina viisas ja asioihin perehtynyt. Minun täytyy aina varautua kaikkeen ja olla luotettava. Minun täytyy olla aina iloinen ja nauttia. Minun täytyy aina pysyä vahvana ja olla vastuussa. Minun täytyy aina pysyä rauhallisina ja sopeutua kaikkeen.
Yhyy, minä olen uhri. Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olette itse sinne kiivenneet ja lyöneet naulat ranteisiin. Alas ristiltä ja itsestä puhumisen sijaan niitä rakenteita muuttamaan.
En ole yhtä tärkeä kun muut. Olen vaan vammainen,a
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe yhtään noin nyky-yhteiskunnassa ja kaupungissa. Nuorena pienessä maalaiskylässä oli kyllä selvää mitä yhteisö odottaa ja minkälainen on kunnon ihminen. Onko se vieläkin sellaista? Itse nyt keski-ikäinen kaupungissa ja tuntuma on, että ihmiset eivät juurikaan piittaa mitä muut ovat tai tekevät.
Yhteiskunnassa elää yhä vahvana tietty "oikean" elämän kaava. Opiskelu, vakituinen työ, omistusasunto, avioliitto ja lapset tiettyyn ikään mennessä. Karsinat ovat kapeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En koe yhtään noin nyky-yhteiskunnassa ja kaupungissa. Nuorena pienessä maalaiskylässä oli kyllä selvää mitä yhteisö odottaa ja minkälainen on kunnon ihminen. Onko se vieläkin sellaista? Itse nyt keski-ikäinen kaupungissa ja tuntuma on, että ihmiset eivät juurikaan piittaa mitä muut ovat tai tekevät.
Olen syntynyt 70-luvullla, ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe yhtään noin nyky-yhteiskunnassa ja kaupungissa. Nuorena pienessä maalaiskylässä oli kyllä selvää mitä yhteisö odottaa ja minkälainen on kunnon ihminen. Onko se vieläkin sellaista? Itse nyt keski-ikäinen kaupungissa ja tuntuma on, että ihmiset eivät juurikaan piittaa mitä muut ovat tai tekevät.
Olen syntynyt 70-luvullla, ei ollut.
Ilmeisesti myös minulla pätkii se muisti, kun en muista, että minun lapsuudessa ja nuoruudessa olisi mietitty mitä saa olla, mitä saa tehdä, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe yhtään noin nyky-yhteiskunnassa ja kaupungissa. Nuorena pienessä maalaiskylässä oli kyllä selvää mitä yhteisö odottaa ja minkälainen on kunnon ihminen. Onko se vieläkin sellaista? Itse nyt keski-ikäinen kaupungissa ja tuntuma on, että ihmiset eivät juurikaan piittaa mitä muut ovat tai tekevät.
Olen syntynyt 70-luvullla, ei ollut.
Ilmeisesti myös minulla pätkii se muisti, kun en muista, että minun lapsuudessa ja nuoruudessa olisi mietitty mitä saa olla, mitä saa tehdä, jne.
Näin seesteisenä ja tylsänä viiskymppisenä on helppo päivitellä, että olin nuorena vähän tyhmä ja nyt hävettää se omakin mustavalkoisuus. Mutta kerrataanpa nopeasti, millainen on teini-ikäinen ihminen, kaaos. Minä ainakin olin. Muistini mukaan kasvavilla naisilla oli 1990-luvun alkuvuosina luisia suuntia mihin kallistua, eikä kukaan odottanut että seisot maha pystyssä alttarilla tai jatkat suvun maatilaa. Ihminen oli jo tuolloin vapaampi kuin koskaan.
Hyvin sanottu🤗