Abien äidit! Millä fiiliksillä teillä odotetaan kirjoituksia? Huolettaa oma poikani :(

Nykyään saa uusia ylioppilaskokeita rajattomasti, toista se oli ennen kun ei saanut.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään saa uusia ylioppilaskokeita rajattomasti, toista se oli ennen kun ei saanut.

Kukaan sinne tunkkaiseen saliin enää uudestaan halua 💩

Rauhoittelet poikaa sanomalla, ettei niillä papereilla ole konkurssisuomessa mitään väliä. Töitä ei ole kenellekkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään saa uusia ylioppilaskokeita rajattomasti, toista se oli ennen kun ei saanut.

Kukaan sinne tunkkaiseen saliin enää uudestaan halua 💩

Kyllä sinne saliin tunkua on, koska parempi arvosana auttaa todistusvalinnassa.

Siis mistä ei usko selviävänsä? Kirjoituksista? Vai elämästä yleensä? Jos jälkimmäinen niin lukio loppuu siihen ja apua hakemaan HETI.

Ihan rentona on. 

Jotain olette tehneet väärin, jos normaalielämään kuuluvat virstanpylväät aiheuttavat shokkitilan. 

Onko Penttilän Bangbussiin pitkä matka? 

Miksi ei kirjoita kaikkia aineita? Ja abien asioissa ei äidillä ole mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Siis mistä ei usko selviävänsä? Kirjoituksista? Vai elämästä yleensä? Jos jälkimmäinen niin lukio loppuu siihen ja apua hakemaan HETI.

Kirjoituksista. Uskoo että on unohtanut kaiken eikä pääse mistään läpi. Ristiriitaisintahan tässä on se, että hän on aina oppinut asiat helposti ja kaikista kursseista saanut ysiä ja kymppiä lukiossakin. Nuo hänen uhkakuvat ei siten ole edes todellisia. AP

Meillä stressaa kirjoituksia vain äiti.

Kyllä se oli ihan toista esim.-80-90 luvulla. Silloin kun reputti, niin koko pikkukaupunki puhui ja tämä epäonnistuja jätti sitten häpeissään yritykset siihen. Kaupan kassalla sitten lopun ikänsä. Nykyään on ihan perus, että kirjoituksia venytetään, hajautetaan ja ties mitä. Kyllä on helppoa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan rentona on. 

Jotain olette tehneet väärin, jos normaalielämään kuuluvat virstanpylväät aiheuttavat shokkitilan. 

Hyvä että teillä ei ole stressiä tullut! Sen kun tietäisi, missä on mennyt vikaan. Epäilen kuitenkin että kyse on enemmänkin hänen itse asettamistaan tavoitteista ja pelosta ettei hän yllä niihin. AP

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei kirjoita kaikkia aineita? Ja abien asioissa ei äidillä ole mitään tekemistä.

Keväällä loput. Nyt syksyllä on nämä kaksi. AP

Kyllä se siitä. Kerro pojalle, että jos menee huonosti, keväällä on taas uudet kirjoitukset. Ja että epäonnistumisienkin jälkeen aurinko nousee aamulla kuten ennenkin ja elämä jatkuu. Asiat järjestyvät aina jotenkin, ja "tää ei oo niin haudan vakavaa, muutkin mokaa..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mistä ei usko selviävänsä? Kirjoituksista? Vai elämästä yleensä? Jos jälkimmäinen niin lukio loppuu siihen ja apua hakemaan HETI.

Kirjoituksista. Uskoo että on unohtanut kaiken eikä pääse mistään läpi. Ristiriitaisintahan tässä on se, että hän on aina oppinut asiat helposti ja kaikista kursseista saanut ysiä ja kymppiä lukiossakin. Nuo hänen uhkakuvat ei siten ole edes todellisia. AP

Varokaa ettei tule burnout. Kuulostaa siltä että se on jo hyvin lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se siitä. Kerro pojalle, että jos menee huonosti, keväällä on taas uudet kirjoitukset. Ja että epäonnistumisienkin jälkeen aurinko nousee aamulla kuten ennenkin ja elämä jatkuu. Asiat järjestyvät aina jotenkin, ja "tää ei oo niin haudan vakavaa, muutkin mokaa..."

Tätä yritin hänelle kertoa. Ja myöskin sen ettei epäonnistumisia tarvitse pelätä, että me ollaan silti ylpeitä hänestä. AP

Fiilikset vaihtelevat päivän mukaan. Epätoivon hetkinä olen pyrkinyt luomaan turvaa (”Ei ole hätää, kaikkia jännittää, menet sinne ja katsot kuinka käy. Jos olet tyytymätön arvosanoihin, kokeita voi aina uusia. Tosi moni pitää välivuosia” jne). Kahvi, energiajuomat ja kaikki kofeiinipitoinen kannattaa muuten jättää pois, ne lisäävät paniikkihäiriöoireita, jos  siihen on taipumusta. 

Vierailija kirjoitti:

Onko Penttilän Bangbussiin pitkä matka? 

No voivat mennä sinun ylitse siinä matkalla sitten, roskaläjä.

Maailma on kyllä tosi erilainen tämän hetken nuorilla kuin vaikka 10-15 vuotta sitten :/ Tsemppiä niin pojalle kuin äidille!

Kannustat, että tekee parhaansa, ja kertaa nyt sen mitä jaksaa, mutta että pitää olla jotain vastapainoa pänttäämiselle myös, ja "luvan kanssa" välillä pelata tai katsoa netflixiä, ja että ensimmäisellä koekerralla voi ihan vaan käydä kokeilemassa niin näkee millainen koetilanne on - jos salissa tuntuu, ettei siihen kokeeseen pysty nyt keskittymään, niin syö tunnin eväitä ja tulee kotiin ja se on ihan ok. Meidänkin tyttö kirjoitti yhden aineen, jota oli opiskellut todella vähän. Kysymykset uppo-outoja, oli katsellut ikkunasta puita ja syönyt eväitä ja raapustanut jotain mitä päästään keksi - yhdessä on naurettu hyväntahtoisesti tällekin kokemukselle, ja vielä enemmän kun koe vielä meni läpi :) Ne on kuitenkin vain yo-kirjoitukset, vaikka ympärillä oleva maailma yrittää tehdä niistä maailman tärkeimmän asian. Nyt tytär opiskelee unelma-alaansa, vaikkei kaikki aineet todellakaan menneet nappiin :) Kaikki järjestyy kyllä :)