Mitä mieltä? Olenko ainoa mies Suomessa tässä tilanteessa? Vai tiedättekö kaltaisiani?

Työelämässä menee ihan ookoosti, normi insinööritöitä, palkkaus samaa tasoa kuin lääkärillä (noin esimerkkinä, suuntaa antavasti).

Terveyttä riittää, kuntoa riittää jne.

Mutta sitten se murheellisin osio: asunnossani ei ole koskaan käynyt yksikään nainen, autossani ei ole koskaan istunut yksikään nainen, en ole koskaan käynyt treffeillä ja poikuuskin on tallella. En ole koskaan pitänyt naista edes kädestä kiinni.

Ikää on kohta 41 vuotta. Elämä on vain mennyt näin. En tiedä lasketaanko treffeiksi satunnaisia kohtaamisia, joissa on ollut kemiaa ja juttua riittänyt. Eivät ole johtaneet mihinkään.

Yöelämässä saatan käydä kerran tai kaksi vuodessa. Kroppani tarvitsee paljon rauhaa ja lepoa.

Minä epäilen vahvasti, että olen ainoaa laatuani koko maassa.