Lue keskustelun säännöt.
2-luokkalainen ja kaverisuhteet??
22.01.2012 |
Mietimme miehen kanssa hieman jo huolissamme miksei 2-luokkalaista poikaamme kiinnosta kavereidne kanssa soittelu, tapaamiset eikä esim yökyläilyt.
Hän vain olla öllöttäisi kotona, kuuntelisi kainalossa satuja tai esim Tieteen Kuvalehden juttuja, lukisi itse, leikkisi isänsä kanssa ja leikkisi veljensä kanssa. On todella, siis todella, isin poika.
Tässä naapurissa asui samanikäinen poika ja tunsivat toisensa alle 1v ikäisestä, nyt viimekesänä kys lapsi muutti tuohon 2km päähän ja yhteydenpito on täysin meidän äitien "harteilla" ja sekin jäänyt aika vähäiseksi, mutta eivätpä pojatkaan soittele toisilleen.
Ja muuttoa ennen olivat kaikki 4 poikaa kuin paita ja peppu.
Luokkatovereita pojalla on, ovat kaikki välkät yhdessä jne mutta ei kiinnosta nekään koulun jälkeen.
Tosin ikävä puoli siinäkin että kys pojat ovat enimmäkseen sellaista porukkaa etten itsekään halua ruokkia vapaa-aikana yhdessä olemista (ei ns rajoja kotioloissa, K-12/K-16 pelejä, kiroilua, seksijuttuja yms), en tietenkään ole sitä pojalle itselleen maininnut.
Mutta miksi hän on noin kotikolli, ei vaan kiinnosta kavereiden tapailu vaikka sitten kun yhdessä ovat niin onkin ihan kivaa.
Mietityttää vaan..ja mies varsinkin huolissaan.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 2-luokkalainen poika taas haluaisi olla jatkuvasti kavereidensa kanssa. Pojalla on tiivis n. 3-5:n kaverin porukka, jossa viihtyisi vaikka kaiken vapaa-aikansa.
Pojat tykkäävät vain olla yhdessä, nauraa "typerille" jutuille, rakentaa legoja, pelata lautapelejä, futista, skeittailla, kirjoittaa salakieltä olevia lappuja tms.
Joskus pelaavat myös koneella, jos on vain yksi kaveri, mutta isommalla ryhmällä vain viettävät aikaa keskenään jonkun kotona.
Vanhempi poika taas ei koskaan ole tykännyt viettää aikaa ryhmissä, vaan hänellä on ollut yleensä vain yksi bestis, jonka kanssa on tapaillut enintään kerran viikossa jomman kumman kotona.