Tabu: äidin halaaminen
Millä mielellä halaatte äitiänne, vai halaatteko ollenkaan?
Minulle vastenmielistä.
Kommentit (49)
Äitini eläessä halasin häntä mellelläni.
Vierailija kirjoitti:
minua kyllä vähän ihmetytti kun n.13-14v poika halaili ja suukotti poskelle, kosketteli äitinsä nutturaa vähän väliä. tapahtui laivan jonossa. liian iso jo tuollaiseen.
Erityislapsi varmaan.
Äitini ei itse tykkää, kun minä halaan häntä. Omat lapseni eivät onneksi ole halauskammoisia enkä minäkään.
Halaan onnitellessa. Emme ole halaajaporukkaa. En halaile hirveästi kavereitakaan, kiusallista. Omaa miestä halaan joka päivä.
En pidä äitini halaamisesta. En tiedä miksi. Isääni en ole halannut ikinä, mutta hän onkin vastenmielinen. Ystäviä kyllä halailen ja omia lapsiani ja hekin halaavat mielellään minua. Kai nämä jotain lapsuuden traumoja on.
Silloin kun äiti vielä eli halasin häntä, ihan aikuisenakin. Ainoastaan murrosikä oli sellainen että en halaillut ketään.
Teininä nyt ei paljon halailtu kun aina oli joku kina menossa, mutta vanhemmiten halataan aina kun nähdään ja varsinkin jos jotain henkistä tukea tarvitsee. Sanoisin että ei ollut normaalia perheessä halailu mutta siihen opeteltiin ja tuntuuhan se läheisemmältä. Muuten en ole mitenkään erityisen läheinen äidin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minua kyllä vähän ihmetytti kun n.13-14v poika halaili ja suukotti poskelle, kosketteli äitinsä nutturaa vähän väliä. tapahtui laivan jonossa. liian iso jo tuollaiseen.
Erityislapsi varmaan.
ei ainakaan näyttänyt siltä mutta ei ollut suomalainen ulkonäkönsä puolesta. ainakaan kokonaan.
Äitiä tulee halata ja rakastaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minua kyllä vähän ihmetytti kun n.13-14v poika halaili ja suukotti poskelle, kosketteli äitinsä nutturaa vähän väliä. tapahtui laivan jonossa. liian iso jo tuollaiseen.
Erityislapsi varmaan.
ei ainakaan näyttänyt siltä mutta ei ollut suomalainen ulkonäkönsä puolesta. ainakaan kokonaan.
Joissain kulttuureissa olla enemmän ns. iholla ihan normaalistikin arjessa, että ehkä todistit sellaista normaalia läheisyyttä vanhempien kanssa. Suomessa ollaan vähän kylmempiä ja etäisempiä läheisyyden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Äitiä tulee halata ja rakastaa aina.
Ei todellakaan, jos äidin käytös ei kestä päivänvaloa.
Välillä halannut, en usein mutta ei mielestäni outoa, isää en kertaakaan koska vihasi kosketusta ja oli muutenkin aivan kamala ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiä tulee halata ja rakastaa aina.
Ei todellakaan, jos äidin käytös ei kestä päivänvaloa.
Joskus se halaus voi tuoda sen valon äidillekin. Kokeile. Eihän se aina toimi niin mutta ei siitä haittaakaan ole.
Mä en ymmärrä, miksi halaaminen on tabu. Halaamme äidin kanssa, kun näämme ja lähdemme erillemme. Joskus muulloinkin.
En halaa omaa äitiäni mutta halaan edelleen omia lapsiani. Toinen on 20 vuotias ja toinen 17.
Halaan vanhempiani. Ja myös veljiäbi kun nähdään. Omituista on että anoppi pyrkii halaamaan minua vaikka he eivät lapsensa kanssa halaa. Se tuntuu vastenmieliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiä tulee halata ja rakastaa aina.
Ei todellakaan, jos äidin käytös ei kestä päivänvaloa.
Joskus se halaus voi tuoda sen valon äidillekin. Kokeile. Eihän se aina toimi niin mutta ei siitä haittaakaan ole.
Joo varmaan jonkun narsistisen psykopaatin elämään tuo iloa kun oma lapsi halaa, voi vee mikä idiootti oot😂
Minun on ollut vaikea tottua halailukulttuuriin. Nyt kömpelösti halaan lapsia ja miniöitä. Lastenlasten kanssa se on luontevampaa.
Olen lapsille sanonut että se, että en koskettele fyysisesti enkä lepertele johtuu jäyhästä taustastani. Vaikka olen jörö he ovat tärkeitä. Toki lapsena syliteltiin ja nukkuivat kainalossa.
minua kyllä vähän ihmetytti kun n.13-14v poika halaili ja suukotti poskelle, kosketteli äitinsä nutturaa vähän väliä. tapahtui laivan jonossa. liian iso jo tuollaiseen.