Tehokkaampaa äidinkielen opettajaa lapselle ei olekaan kuin oma äiti, isä tai muu läheinen.
Tehokkaampaa äidinkielen opettajaa lapselle ei olekaan kuin oma äiti, isä tai muu läheinen.
Tehokkaampaa äidinkielen opettajaa lapselle ei olekaan kuin oma äiti, isä tai muu läheinen. Kieli kehittyy yhdessä vietetyn ajan, arjen, tiimellyksessä. Kun pannaan alle kolmevuotiaita liian isoon hoitoryhmään turhan usein vaihtuvien hoitajien vahdittavaksi, ei oppiminen liene kaikkein tarkoituksellisinta; siinä eivät opi suomen- eikä vieraskielisetkään.
Vielä ei edes sosiaalistuta ryhmään. 😡
Maahanmuuttajaperheiden lasten suomen opetus on hoidettava ihan muin menetelmin kuin viemällä lasten kotona hoitamisen mahdollisuus kaikilta 👺
Kommentit (8)
Eikä kotihoidon tuen lakkauttaminen ole lasten etujen mukaista. Päivähoitoa koskevassa keskustelussa on sivuutettu tietämys lapsen kehityksestä, kirjoittaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan pienet lapset eivät tarvitse kasvattamista, vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyyttä, syliä ja lohdutusta. (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005112772.html)
Kotihoidon tuen muutokset heikentäisivät julkista taloutta yksityiskohdista riippuen kymmenillä tai sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa.
Syynä on se, että kotihoidon tuen poistaminen lisäisi varhaiskasvatuksen tarvetta. Varhaiskasvatuksen järjestäminen maksaa. (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012047413.html)
Tutkija kritisoi liian aikaista päivähoitoa
Laki takaa kaikille päivähoitopaikan, ja vanhemmat käyttävät oikeuttaan yhä enemmän. Työelämässä ei katsota hyvällä pitkiä taukoja, ja monilla perheillä on isoja lainoja, joiden maksamiseen tarvitaan molempien vanhempien tuloja.
Pääministeriä ja elinkeinoelämän johtoa myöden on vaadittu naisia palaamaan nopeammin työelämään. Tätä toivetta on jo noudatettu, ja monissa kaupungeissa ryhmät ovat tupaten täynnä.
Pienten lasten kehitykseen perehtynyt kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen pitää valitettavana, että perheitä suorastaan painostetaan päivähoidon käyttämiseen.
- Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön aikana. Pitkäaikaisella stressillä on monenlaisia seurauksia: oppiminen, tunne-elämän säätely ja stressinsäätelyjärjestelmä voivat häiriintyä, Rusanen kertoo.
Rusasen mukaan varhaislapsuuden stressi voi vaikuttaa kehitykseen ja elämään aikuisikään saakka.
- Alle 3-vuotias tarvitsee lähinnä aikuisen hyvää hoivaa, eli niin pieni ei tarvitse vielä päiväkotia esimerkiksi kaverien takia. Jos lapsi on päivähoidossa, olisi tärkeää, että hoitaja ei vaihdu, päivät olisivat mahdollisimman lyhyitä ja ryhmä olisi hyvin pieni, 2-4 lasta ryhmässä. Työelämä ja päivähoidon rakenteet vain ovat senlaatuisia, että harvoin voidaan valita tällaista tilannetta.
Aikuisten etu ei ole aina lapsien etu
Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston lehtori Erja Rusanen on hämmästynyt viime aikojen puheista, joiden mukaan äidit täytyisi saada yhä aiemmin työelämään.
Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista.
Erja Rusanen, yliopistonlehtori
- Nämä puheet kuulostavat siltä, että aikuiset ajattelevat vain itseään. Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista. Sen ymmärtää, vaikka ei tietäisi kehityspsykologiasta mitään. Minä pyytäisin suhtautumaan tähän kysymykseen vakavasti. Ratkaisuja pitäisi etsiä puhtaasti lapsen näkökulmasta. Päivähoito pitäisi saada joka puolella Suomea kuntoon nimenomaan lasten näkökulmasta, Rusanen sanoo.
Niin mutta kun päiväkodissa saa samalla opetettua demariaatteen, se jäisi 80% kodeista opettamatta muuten.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin sanottu
Ap varasti tekstin Hesarista.
Riippuu perheestä, aika monilla on tosisuppea sanavarasto höystettynä voimasanoilla. Jospa lapset lukisivat enemmän.
Iso osa naisista kaipaa äitiyttä - eikä uraa. He haluavat oman pikku vauvan 💕
Hyvin sanottu