Lue keskustelun säännöt.
Köyhien elämä on parempaa kuin 30 vuotta sitten
31.08.2026 |
Provosoitukaa vaan, mutta mun mielestä köyhien elämä on parantunut jopa selvästi.
Vaikka laskennallinen ostovoima perusturvassa ja toimeentulotuessa on laskenut, niin elämänlaatu on parantunut.
Jos halus 1996 kuunnella tiettyä musaa tai katsoa tietyn leffan, niin piti ostaa 119mk:n cd-levy tai vuokrata 10mk:lla elokuva. Tai laskujen maksuun piti mennä pankkiin tai vähintään pankin tuulikaappiin. Pienemmissä kunnissa oltiin Anttilan ja Elloksen kuvastojen varassa, tuotteet tuli reilussa viikossa siitä, ku lapun puotti postilootaan.
Nyt on verkkokauppa ja toimitus muutamassa päivässä melkein mihin vaan. Nyt on käytössä internet 25e/kk ja musiikkia rajattomasti.
Leffoja saa aika ison kasan 10 eurolla kuukaudessa. YLE areena tarjoaa maksuttomasti ohjelmia.
Ilta-ale antaa ruokaa -60%
Eli nykyköyhällä on asiat paremmin kuin 30 vuotta sitten! Ahdistus alkaa siitä, jos omaa elämää haluaa verrata keskiluokan elämään. Toki siihen on eroa. Köyhällä ei ole varaa harrastuksiin tai ulkona syömiseen. Mutta paljon maksutonta/halpaa viihdettä on tullut elämäämme...
Kommentit (16)
Ei haittaa vilu, nälkä ja kyyneleet kun on viihdettä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla menee paremmin kuin 30 vuotta sitten.
Itse 20 vuotta toimeentulotuella olleena voin sanoa, että oma järjissäni selviytyminen on perustunut joistakin asioista luopumiseen. Ihan kivasti on mennyt. Surullunen olen ollut omistusasunnossa asuvista yksinhuoltajaäideistä. Heille on tullut tosi tiukkaa.
Olin köyhä ysärillä ja olen köyhä nyt, tässä välissä olin reilun vuosikymmenen vähän vähemmän köyhä vaikkakin hyvin pienituloinen silloinkin. Minusta ysärillä oli helpompaa olla köyhä eikä se köyhyys ollut niin leimaavaa ja erottavaa kuin nykyisin. Ei se juhlaa ollut silloinkaan, mutta helpompaa kuitenkin.
Ennen oli paremmin. Tiedän kokemuksesta. Nyt sairaana työttömänä on huolia ja pelkoja. Paljon vähemmän rahaa elämiseen.
T. ollut 30 vuotta töissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin köyhä ysärillä ja olen köyhä nyt, tässä välissä olin reilun vuosikymmenen vähän vähemmän köyhä vaikkakin hyvin pienituloinen silloinkin. Minusta ysärillä oli helpompaa olla köyhä eikä se köyhyys ollut niin leimaavaa ja erottavaa kuin nykyisin. Ei se juhlaa ollut silloinkaan, mutta helpompaa kuitenkin.
Tästä varallisuudella pröystäilystä ja uusnousukkaista on tullut juttu vasta somen myötä. Nyt pitää esittää rikasta vaikka sitten velkarahalla. Ei ysärillä ollut mitään tuollaista.
No eikä ole.
Valmistuin opinnoista suoraan työttömäksi ysärin lamaan. Paljon paremmin meni silloin kuin nyt. Oli esimerkiksi työllisyystöitä, joita sai aina välillä tehdäkseen. Asumistuki parempi, hyvin riitti yksiöön rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä pilaa hyvää öyhötystä siitä, että lama-Suomessa ja ysärillä oli kaikki hyvin ja elämä auvoisaa onnea.
Itse asiassa moni öyhöpersu myös moittii oikeiston lamapäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin köyhä ysärillä ja olen köyhä nyt, tässä välissä olin reilun vuosikymmenen vähän vähemmän köyhä vaikkakin hyvin pienituloinen silloinkin. Minusta ysärillä oli helpompaa olla köyhä eikä se köyhyys ollut niin leimaavaa ja erottavaa kuin nykyisin. Ei se juhlaa ollut silloinkaan, mutta helpompaa kuitenkin.
Tästä varallisuudella pröystäilystä ja uusnousukkaista on tullut juttu vasta somen myötä. Nyt pitää esittää rikasta vaikka sitten velkarahalla. Ei ysärillä ollut mitään tuollaista.
Oli vuoteen 1992 jolloin lama iski. Sitä ennen oli kuuluisin casinotalousvaihe, jossa velkaa otettiin valuutoissa ja mitä enemmän sitä oli, sitä kovempi oli maine ja asema. Nykytilanne on ihan varjo siitä velkaspedeilystä, mitä silloin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan se toki. On tullut lähimaksu, ennen oli pankkikirja ja sekkivihko.
Silloin oli työvoimapoliittisia kursseja ja kun meni sellaiselle, sai ansiosidonnaista pitempään. Nykyään nämäkin kuluttaa päivä. Osa kursseista oli ihan huuhaata, mutta jotkus aikuiskoulutuskeskuksen kurssit olivat ihan hyviä. Itse kävin mikrotukihenkiökurssin. Pari opettajaa oli laiskureita, jotka eivät tehneet palkkansa eteen oikein mitään, ja tulivat ja menivät miten itseä huvitti, mutta loput ihan hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse 20 vuotta toimeentulotuella olleena voin sanoa, että oma järjissäni selviytyminen on perustunut joistakin asioista luopumiseen. Ihan kivasti on mennyt. Surullunen olen ollut omistusasunnossa asuvista yksinhuoltajaäideistä. Heille on tullut tosi tiukkaa.
Moni tahtomattaan lapseton vaihtaisi ilomielin roolia heidän kanssaan, mutta kuinka moni yh-äiti luopuisi lapsistaan mitään rahasumma vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen työssäkäyvä ylempään keskiluokkaan kuuluva suomalainen keski-ikäinen mies ja minä olen köyhä. Miten tämä on mahdollista?
Älä pilaa hyvää öyhötystä siitä, että lama-Suomessa ja ysärillä oli kaikki hyvin ja elämä auvoisaa onnea.