Onko muita, jotka eivät täysin ymmärrä säästämisen ideaa

Ei tarvitse itkeä rahattomuutta, jos työttömyys itkee.

Totta. Harmittaisi, jos joku aamu heräisi kuolleena ja tajuaisi, että säästöt jäivät käyttämättä.

Sehän se on, että jos on töitä, niin ensin säästät jonkun kelpo summan, sanotaan vaikka 5 vuoden elämiseen tarvittavan ja sen jälkeen voit vapaammin käytellä rahojasi. 

Ei tarvitse miettiä koska tilille tulee rahaa tai milloin sieltä menee rahaa, kun on puskuri pohjalla. Ja jossain vaiheessa, kun tulot loppuu, niin pärjäät jonkin aikaa ilman paineita.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Harmittaisi, jos joku aamu heräisi kuolleena ja tajuaisi, että säästöt jäivät käyttämättä.

Miten voi herätä kuolleena ja vielä tajutakin jotain?

Monesti idea on säästää ns pahan päivän varalle. Jos menee työt tai sairastuu, ei ole heti pelkän kelarahan varassa. Tai jotain pienempää, auto tai lämmityspumppu tai vessanpönttö hajoaa, voi vaan hoitaa homman kuntoon.

Tai voi säästää hyvän päivän varalle! Kiva tunne kun tietää että on rahaa toteuttaa unelmia, varata vaikka matka tai uusia sisustus tai ostaa vene, jos haluaa. 
Vapautta moni kaipaa, toivoisi saavansa niin paljon säästöön ettei töissä ole pakko käydä 70-vuotiaaksi (tai mikä se eläkeikä joskus 2050-luvulla onkaan). 

Lapsille moni säästää pesämunaa.

Minulle säästäminen ilman selkeää kohdetta tuo turvaa, vapaudentunnetta ja huolettomuutta. Kaikkea voi käydä mutta ainakaan raha ei sitten ole ensimmäinen ongelma. Kyllä myös käytän joskus säästöjä, esim viime talvena 10000 perheen talvilomaan. 

Eiköhän kaikilla säästäjillä joku tavoite ole. Raha tuo vapautta päättää itse asioistaan. Muussa tapauksessa hyppäät jonkun muun pillin mukaan enemmän tai vähemmän...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Harmittaisi, jos joku aamu heräisi kuolleena ja tajuaisi, että säästöt jäivät käyttämättä.

Miten voi herätä kuolleena ja vielä tajutakin jotain?

Jos keho ei ole edellytys tietoisuudelle.

Ymmärrän säästämisen silloin, jos rahaa tulee enemmän kuin sitä kohtuullisiin elinkustannuksiin ja mielekkäisiin harrastuksiin tarvitsee. Mutta sitä en ymmärrä, että elää köyhyydessä, jotta saisi säästettyä rahaa tulevaisuuden helppoa elämää varten. 

Mieti nyt: Elät tosi niukkaa ja suorastaan kurjaa elämää, jotta saat säästettyä rahaa taloudellista riippumattomuutta tavoitellen. Juuri, kun olet sen saavuttanut, ja irtisanoudut työstäsi, ja sitten tulee pörssiromahdus, ja sijoituksesi menettävät arvonsa.

joillakin säästäjillä tuo säästäminen muodostuu sairaalloiseksi

Säästän jotta voin jättää lapsilleni ja lapsenlapsilleni paremman elämän.

Tyypillinen vihervasemmistolainen on niin itsekäs että ei edes omat lapset juolahda mieleen.

Jos laitat 20€ joka kuukausi indeksirahastoon, jossa on 5% vuosituotto, niin 40 vuoden päästä sinulla on 30 000€ rahaa.

Isälläni pelkästään yhellä käyttötilillä 500 000e ja toi oli vasta yksi tili, niitä muissakin pankeissa, sit maksettu oma kotitalo ja neljä sijoitusasuntoa. 

Jollain tasolla ymmärrän. Mutta ymmärrys loppuu siihen kun on säästöjä ja aletaan kitisemään ettei saa toimeentulotukea vaan pitää "pahan päivän" varalle säästetyt rahat käyttää ensin. No eikö se paha päivä ole just tullut kun tuli potkut eikä ole rahaa ? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Harmittaisi, jos joku aamu heräisi kuolleena ja tajuaisi, että säästöt jäivät käyttämättä.

Miten voi herätä kuolleena ja vielä tajutakin jotain?

Tiede kehittyy, ehkä tekoäly apokalypsin jälkeen paimentaa zombilaumoja juoksemaan rahan perässä. 🧐

Yleensä nämä opitaan jo kotona. Mieheni ja mun välillä ero mentaliteeteissa on varmaan äärimmäistä sorttia. Itse olen säästänyt teinistä alkaen, ja olin velaton omistusasuja jo kolmekymppisenä, vaikka en ole suurituloinen. Mies sen sijaan on sitä sorttia joka ajattelee ettei hän säännöllisestä palkastaan huolimatta pysty pistämään sivuun edes satasta kuukaudessa, mutta kun auto tai pesukone tai ilmalämpöpumppu hajoaa niin hänellä kuitenkin on varaa ottaa korkeakorkoinen kulutusluotto sitä varten. Hän siis maksaa kaiken aina mahdollisimman kalliilla. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän säästämisen silloin, jos rahaa tulee enemmän kuin sitä kohtuullisiin elinkustannuksiin ja mielekkäisiin harrastuksiin tarvitsee. Mutta sitä en ymmärrä, että elää köyhyydessä, jotta saisi säästettyä rahaa tulevaisuuden helppoa elämää varten. 

Mieti nyt: Elät tosi niukkaa ja suorastaan kurjaa elämää, jotta saat säästettyä rahaa taloudellista riippumattomuutta tavoitellen. Juuri, kun olet sen saavuttanut, ja irtisanoudut työstäsi, ja sitten tulee pörssiromahdus, ja sijoituksesi menettävät arvonsa.

Säästämistä on muunkinlaista kuin sijoittamista.  Vaikka on köyhä, ei voida puhua kurjuudesta, kun on ruokaa ja vaatteita.  Suomessa kurjuus on enemmän pelkäämistä ja huolta.

Säästää voi ilman tavoitettakin, saa sanoa on talletuksia niin antaa luotettavan kuvan.

Pitää olla paljon rahaa tililillä, että pankki voi tienata niillä ja valtio syödä niistä inflaatiolla.

Onko muita, jotka eivät täysin ymmärrä kuluttamisen ideaa

Ymmärrän, että jonkin verran pitää kuluttaa, jos jotain tarvitsee. Ymmärrän myös kuluttamisen elämistä varten. Mutta kuluttamisesta pelkästä kuluttamisen ilosta en ymmärrä. Ei sitä rahaa tyhjästä saa. Miksei nauttisi vasta kun oikeasti haluaa. 

Toki kuluttaminen itsessään voi olla jollekin nautinto. 

Säästäjät ovat yhteiskunnan syöpä ja heitä pitäisi verottaa reippaasti. Rahat kuuluu käyttää kulutukseen, jotta yhteiskunnan rattaat pyörivät.

Vierailija kirjoitti:

Jos laitat 20€ joka kuukausi indeksirahastoon, jossa on 5% vuosituotto, niin 40 vuoden päästä sinulla on 30 000€ rahaa.

Myöskään indeksirahastot eivät ole mikään raha-automaatti, joissa ei ole mitään häviämisen riskiä. Niissäkin voi menettää rahaa.