Ero toisen takia, miten suhteelle kävi?

Hyvin kävi. Suhde exän kanssa oli ihan hirveä. Jotenkin turtui ja tottui siihen yksinäisyyteen ja ivaan, mitä suhteessa oli. Sitten tuli päivä, kun ihastuin ja lähestyin ja päätin. Elämäni muuttui täysin enkä päivääkään ole katunut. 

Vierailija kirjoitti:

Kaverin nainen lähti toisen miehen matkaan useamman vuoden suhteen jälkeen. Kaverihan tästä sekosi, ja mm. testautti lapsensa DNA-testillä. Testit tulivat, kaveri sekosi enemmän kun selvisi ettei kumpikaan lapsista ollut oma. Paskoi heidän yhteisen kämppänsä ja lähti sieltä pois sekoiluryyppäämään. Entisiä lapsiaan ei halua nähdä. Rankka juttu, mutta elämä joskus on.

Voi lapsiparkoja. Viattomia tilanteeseen mutta kärsimään joutuvat.

Nopeasti eri naisita kiinnostuvat- Kyllästyjä-hyväksikäyttäjät on useimmiten miehiä. Toki naiset saattavat erehtyä valitsemaan ko. kaltaisen miehen jos on jonkinlainen heikkous tai tausta mikä altistaa siihen. 

No siinähän voi käydä miten vaan. Hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Pitkän liiton jälkeen minä ihastuin ulkopuoliseen. Mitään suhdetta ei varsinaisesti ollut. Mietin vakavasti eroa. 

Puoli vuotta puolison kanssa puitiin meidän suhdetta. Puhuttiin auki aiemmin huonosti käsiteltyjä asioita ja parisuhteen vinoutumia. Pariterapiassakin käytiin pari kertaa. 

Nyt useita vuosia myöhemmin olen äärimmäisen onnellinen, samoin mieheni. Menneisyyden solmut, kohtaamattomuus ja epätasapaino on hitoriaa. Olemme rakastuneet toisiimme uudestaan. 

Rankka setti, mutta olen kiitollinen, että rämmimme sen vaiheen läpi. Puolisosta on paljastunut uusia ihania puolia ja meidän keskusteluyhteys on todella hyvä. Pidän hänestä ihmisenä valtavasti. Ja makuuhuoneessa on ollut jo pidemmän aikaan ihan uudet kierrokset. 

Itse ajattelen, että jos pari on ollut yhdessä vuosikymmeniä, erossa ei voi olla kyse siitå etteikö nää ihmiset sopisi toisilleen. Ja eron partaalla kiikkuva tilanne on korjattavissa jos molemmat haluaa. Jos halua ei ole niin se on sitten toinen tarina. 

Hienoa, että teille kävi hyvin. Mutta usko pois, ihmiset voivat  olla vaikka vuosikymmeniä yhdessä, vaikka eivät todellakaan sopisi yhteen. Yksi tyypillinen pitkän suhteen dynamiikka on se että toinen on hyväuskoinen ja jaksaa aina toivoa parempaa, ja toinen huonotapainen sortaja, tai välinpitämätön moukka. Huonosti käyttäytyvä on tietenkin tyytyväinen, ja toinen osapuoli sulkee silmänsä toisen käytökseltä, mutta menee vuosien kuluessa yhä enemmän rikki. Jotkut ovat vielä tänä päivänäkin niin velvollisuudentuntoisia, että kokisivat syyllisyyttä eroajatuksista. Joskus tällainen ihminen kuitenkin havahtuu vuosien laiminlyöntiin, ja tajuaa että olemassa on sopivampiakin ehdokkaita.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vähän samanlaisessa tilanteessa, mutta päätin jäädä nykyiseen liittoon ja alkaa panostaa siihen. Isoin syy oli lapset, en halunnut mullistaa heidän elämäänsä. Ihastuksesta on nyt pari vuotta aikaa ja olen ihan tyytyväinen valintaani. 

Minä yritin tätä, ei onnistunut. Mutta kyse ei ollutkaan pelkästä ihastuksesta. Sielunkumppani hän on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin mitä ihmiset usein haluavat ajatella, kyllä ne uudet suhteet voivat kestää 

Se johtuu siitä, että yleensä ne eivät kestä. Yleensä on kyse siitä, että suhteeseen ryhtyvä puoliso on keskellä omaa myllerrystä (ns. ikäkausikriisi), jolla ei ole mitään tekemistä kenenkään muun ihmisen kanssa, ei puolison eikä pettämiskumppanin. Hän haluaa elämäänsä muutosta, mutta on heikko ja tarvitsee siihen jonkun avukseen. Pettämiskumppani on vain kainolosauva, jota kriiseilevä käyttää hyväkseen yrittäessään kasvaa kävelemään omilla jaloillaan. Tälläinen suhde usein joko osoittautuu mahdottomaksi/puutteelliseksi ja loppuu, tai jatkuu hyväksikäyttösuhteena.

Omassa tuttavapiirissä on vuosien varrella ollut viisi lennosta vaihtoa, kolmet näistä ovat edelleen yhdessä 5-22 vuoden jälkeen. Yksi pari palasi yhteen alle vuoden sisällä ja erosivat lopullisesti reilun vuoden päästä yhteen paluusta. Yksi lennosta vaihtanut erosi muutaman kuukauden sisällä, ja molemmat löysivät uuden pitkän suhteen parin vuoden sisällä. Itse olen ymmärtänyt että kovin helposti ei erota uuden takia, vaan lähinnä silloin kun ollaan todella tosissaan sen uuden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin mitä ihmiset usein haluavat ajatella, kyllä ne uudet suhteet voivat kestää 

Se johtuu siitä, että yleensä ne eivät kestä. Yleensä on kyse siitä, että suhteeseen ryhtyvä puoliso on keskellä omaa myllerrystä (ns. ikäkausikriisi), jolla ei ole mitään tekemistä kenenkään muun ihmisen kanssa, ei puolison eikä pettämiskumppanin. Hän haluaa elämäänsä muutosta, mutta on heikko ja tarvitsee siihen jonkun avukseen. Pettämiskumppani on vain kainolosauva, jota kriiseilevä käyttää hyväkseen yrittäessään kasvaa kävelemään omilla jaloillaan. Tälläinen suhde usein joko osoittautuu mahdottomaksi/puutteelliseksi ja loppuu, tai jatkuu hyväksikäyttösuhteena.

Siskoni lähti uuden matkaan ihan kyllä siksi, että löysi paremman. Ei ollut mitään kriisiä. Oli vain huono mies jota oli sietänyt 18 vuotta. Tajusi että voisi elää hyvänkin miehen kanssa. Tämän hyvän miehen kanssa ovat olleet jo vuosia yhdessä. Sisko on silminnähden onnellisempi nykyään.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä oliko miehellä uusi jo ennen eroa, vai löytyikö vasta heti eron jälkeen. Kuulemma oli kovin tärkeä ja rakas nainen. Ja nainen suunnitteli yhteenmuuttoa, vasektomian purkamista jne.

Mutta niin vaan puolen vuoden kuluttua mies tajusi mitä oli menettänyt. En suostunut keskustelemaankaan yhteenpaluusta koska seurusteli, joten samantien meni ja soitti, että suhde loppuu. 

Palattiin yhteen.

Et sinäkään kyllä itseäsi arvosta yhtään. Jos tuollaisen jälkeen otat takaisin. 

Tuollaisen jälkeen? Elämässä joskus ihastuu. Ja mulla ei ollut koskaan suhteen aikana mitään epäilystä mistään toisesta naisesta, joten mikä minä olisin ollut tuomitsemaan, että eron jälkeen toisen naisen löysi. Kävin minäkin treffeillä. Sitten vaan kuitenkin totesimme, että rakkautta yhä toisiimme on. Ja yhteenpaluu oli kyllä täysin oikea päätös 😊

Vierailija kirjoitti:

Rakoileva ja etäinen avioliitto. Rakastuin silmittömästi uuteen työkaveriini, puolessa vuodessa otin eron, vaihdoin työpaikkaa ja muutimme uuden kanssa yhteen. 7v myöhemmin yhdessä ja todella onnellisia.

Tämän takia miehen ei kannata mennä naimisiin, koska avioliitto on instituutiona tuhottu kaiken voimaantumisen takia

Joskus sitä vaan kasvaa pitkässä suhteessa erilleen ja sitten voi käydä niin, että tapaa jonkun sopivamman. Se on vain elämää se. Ennen ei uskallettu/voitu erota, mahdollisesti petettiin, pidettiin sivusuhdetta ynnä muuta. Nykyään voi erota ja vaihtaa.