Onko lukuinto mahdollista saada takaisin? Ennen rakastin lukemista – nyt en jaksa lukea edes ensimmäistä sivua loppuun
Olin ennen todella innokas tai jopa intohimoinen lukija. Rakastin lukemista. Nyt kirjat eivät oikein nappaa ja luin viimeksi kirjan alusta loppuun varmaan kaksi vuotta sitten. Haluaisin päästä taas lukemaan, mutta kirjat ei enää innosta. En saa aloitettua lukemista ja ne harvat kerrat, kun olen saanut aloitettua niin en ole halunnut jatkaa muutamien ensimmäisten sivujen jälkeen. Jopa yhden ensimmäisen sivun lukeminen tuntuu jo vaivaalloiselta. Ennen en ollut nirso kirjojen suhteen ja luin paljon kaunokirjallisuutta ja välillä myöskin tietokirjallisuutta.
Kyse ei myöskään voi olla masennuksesta, koska muista harrastuksista saan mielihyvää ja olen niistä hyvin kiinnostunut: esim. sarjojen katsominen, värityskirjan täyttäminen ja päiväkirjan kirjoittaminen.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia elämänne aikana ja mikä on teillä tuonut lukuinnon takaisin?
Kommentit (18)
Johtuu somesta. Mulla on sama ongelma
Pitää lainata kirjastosta erilaisia kirjoja ja katsoa, mitkä kirjat kiinnostavat nykyään ja millaisia tuntemuksia eri kirjailijoiden kirjat saavat aikaan. Ehkä löydät uuden lempikirjailijan, kuten minulle kävi? Ei ole mitään väärää siinä, että ei pidä jostain kirjasta ja jättää sen kesken.
Tuttua. Aloin sitten suosiolla kuuntelemaan äänikirjoja vaikka kuvittelin, ettei ne ole minua varten. Hyvä kirja ja hyvä lukija, toimii. Sain tosin lomamatkalla luettua Tuija Lehtisen kirjoittaman kirjan. Olen tykännyt niistä kovasti, joten näköjään pitää olla hyvin kirjoitettua hömppää.
Minulla lukuinto on kausittaista. Nyt on taas päällä lukuinnostus, olen kuukaudessa lukenut useamman kirjan. Välillä en jaksa lukea pitkiin aikoihin mitään.
Ap, yritätkö lukea asiaa, vai sekopäiden ajattelemattomuudenpuroja?
Käytätkö paljon somea tai puhelinta muuten? Se heikentää keskittymiskykyä.
Lyhyt, helppolukuinen, mutta kiinnostava "sisäänheittokirja" voi toimia lukuinnostuksen herättäjänä. Sen jälkeen on helpompi jatkaa lukemista pidempiin teksteihin.
Jätä puhelin, ja muuta älylaitteet kotiin tultuasi, some ja erityisesti Vauva-palsta aiheuttavat älyllistä taantumista. Ota kirja käteen ja puhelin vasta seuraavana aamuna.
Minä olen myös odottanut jo useamman vuoden että lukuinto tulisi takaisin. Suurin syy on varmaan se, etten pysty enää keskittymään. Ajatukset laukkaa milloin mihinkin ja huomaan etten muista mitään mitä olin lukenut. Sama leffojen kanssa, ei jaksa keskittyä kun johonkin lyhkäseen sarjaan.
Lue uudestaan jokin itsellesi tärkeä kirja. Saat taas lukunautinnosta kiinni.
Luin paljon joskus 20 vuotta sitten. Sitten se jäi, ei kiinnostanut pätkääkään.
Sitten ostin monen kaverin kehuman pokkarin matkalle, sadepäivälle. Nyt menossa vuoden sisällä viides kirja, ei se paljon ole, mutta juuri ostin viisi lisää 😂
Silmäni sammuivat fiktiolle jossain vaiheessa. En saa siitä mitään irti enää koska tiedän että se ei ole totta. Muistelmat ja elämäkerrat ja historia on nykyään se mitä silmäni suostuvat lukemaan.
Luin myös nuorempana paljon, valtaosan maailmankirjallisuuden klassikoista, toki muutakin. Nykyään vain harva kirja jaksaa kiinnostaa, vaikka kirja-arvosteluja seuraankin. Tuntuu että nykyään kirjoitetaan enemmän halpahintaista roskaa typerine kirjoitusvirheineen tai käännöskömmähdyksineen. Monien hyvien kirjailijoidenkin taso usein laskee ja kirjoja myydään vain kirjailijan nimellä. Tässä ehkä yksi syy innon laskemiselle. Myönnän kyllä, että some kiinnostaa hieman liikaa ja pitkäjänteisempää ei aina jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Silmäni sammuivat fiktiolle jossain vaiheessa. En saa siitä mitään irti enää koska tiedän että se ei ole totta. Muistelmat ja elämäkerrat ja historia on nykyään se mitä silmäni suostuvat lukemaan.
Runous kautta maailman ja kokeellinen lyhytproosa ovat myös lukulistallani. Runot maalaavat tunnetiloja mitkä ovat totta. Kokeellinen lyhytproosa on hiekkalaatikkoleikittelyä sanoilla mikä tekee siitä ainakin ei-valheellista. -sama
Itse olen etsinyt helppolukuisia kirjoja, kuten Katarina Widholmin Betty-sarja. Nykyään luen myös novellikokoelmia, koska keskittyminen ja muisti ei tahdo riittää kirjojen lukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Silmäni sammuivat fiktiolle jossain vaiheessa. En saa siitä mitään irti enää koska tiedän että se ei ole totta. Muistelmat ja elämäkerrat ja historia on nykyään se mitä silmäni suostuvat lukemaan.
Kaunokirjallisuuden genre sitten kun ne klassikot on aikaa sitten luettu, ei välttis enää niin nappaa. Ne teemat. Niitä voi vatvoa mieluiten tietokirjallisuuden kautta.
Ja mitenkä silmät, onko kunnossa?
Kyllä sitä fiktiota löytyy elämäkerroista ja tietokirjoistakin. Onko Aku Ankka autoa?
Kokeile kirjaa Harry Quebertin tapaus. Se toi minulle innostuksen takaisin