Montako vuotta suostuisit/kestäisit olla työtön ennen kuin suostuisit vaihtamaan kokonaan alaa?
Tuli vain mieleen linkediniä selaillessa. Joku henkilö oli kolmatta vuotta työttömänä. Korkeasti koulutettu, mutta kulttuurialalle, jossa työpaikkoja on vähän.
Itsellänikin on amk tutkinto eräältä kulttuurialan linjalta. Olen vuosia sitten jo päättänyt, että oli kiva harrastus, mutta kun rahaa tarvii, niin täytyy olla joku muukin ala plakkarissa.
Mutta miten te muut? Kauanko hakkaisitte päätä seinään, vai luovuttaisitteko ikinä?
Kommentit (10)
Minä menin kauppaan töihin kun oman alan töitä ei ollut, siellä pari vuotta ja sain oman alani töitä. Mutta mikäli pitäisi uudelleen kouluttautua niin sekään ei ole kaikilla mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Minä menin kauppaan töihin kun oman alan töitä ei ollut, siellä pari vuotta ja sain oman alani töitä. Mutta mikäli pitäisi uudelleen kouluttautua niin sekään ei ole kaikilla mahdollista.
Kyllähän työttömänä saa uuteen ammattiin opiskella. Ei välttämättä toista korkeakoulututkintoa, mutta duunariksi.
Ap:lla on harha, että töihin vain mennään.
Tiedän että mun alalta ei työt lopu mutta rekrytointi riippuu siitä kuinka paljon resursseja mikäkin virasto saa. Oon tosin valmis muuttamaan työn perässä. Yhtään en tiedä missä ehkä muutaman kk päästä asun :) Tai sitten asun edelleen nykyisessä paikassa jos en oo saanut töitä. Mut ei lapsia tai miestä ni mikään ei sinänsä pidättele. Etelä-Suomessa haluisin kuitenkin pysyä. N30+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menin kauppaan töihin kun oman alan töitä ei ollut, siellä pari vuotta ja sain oman alani töitä. Mutta mikäli pitäisi uudelleen kouluttautua niin sekään ei ole kaikilla mahdollista.
Kyllähän työttömänä saa uuteen ammattiin opiskella. Ei välttämättä toista korkeakoulututkintoa, mutta duunariksi.
Toki ellei satu jo olemaan pari tutkintoa kun jää työttömäksi, osalla on. Valitettavasti uusi tutkintokaan ei ole mikään tae että työpaikka löytyy.
En mä ole ajatellut noin. Olen etsinyt koko ikäni töitä, kaikenlaisia, luovastikin. Ja vaihtanut alaa usein. Ja aina on alan vaihtojen välillä joutunut kärsimään työttömyyttä tai opiskelijan budjettia hetken.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on harha, että töihin vain mennään.
Miten niin? Jos puhun siitä, että joillakin tutkinnoilla työllistyminen voi olla todella vaikeaa ja mietin, että missä vaiheessa ihmiset antaa periksi ja kouluttautuu uudelleen helpommin työllistävälle alalle, niin miten saat sen väännettyä noin.
Ja on niissä aloissa oikeasti eroja. Aivan varmasti helpommin työllistyy jonain sähkärinä, kuin esim. Sirkustaiteilijana.
Mulla kesti 2 vuotta, sitten menin ihan toiselle alalle ns ojankaivuuhommiin, huonolla palkalla. Kahden alan koulutus oli ja yhteensä työkokemusta siinä vaiheessa toiselta alalta 15 vuotta ja toiselta 20. Eläkettä odotellessa, kunhan nyt jotain työtä on
Korkeakoulututkinnot eivät ole ammattitutkintoja, vaikka on myös aloja, jotka vahvemmin valmistavat johonkin ammattiin. Esim. että historiaa opiskellut voisi työskennellä vain historian parissa, kieliä opiskellut vain kielten parissa jne. Eli mitä se opiskelu sinänsä hyödyttää välttämättä?
Toki kun hakijoita on sata joka paikkaan, työnantaja voi hyvin edellyttää sitä 100 % täsmätutkintoa. Ainoastaan siitä syystä se voi hyödyttää, ei muista syistä.
Valmistuin 90-luvun laman keskellä rakennusinsinööriksi. Oman alan töistä ei ollut tietoakaan. Edes rakennussiivoojaksi tai apumieheksi ei päässyt. Vaan pääsin kauppaan töihin ensin osapäiväiseksi ja sitten vakituiseksi.
Tein sitä pari vuotta, ennen kuin sain omalta alaltani ensin määräaikaisen ja lopulta vakituisen työpaikan. Jos ei olisi löytynyt, olisin sitten tehnyt jotain muuta vaikka eläkeikään saakka, eli 40 vuotta.