Lue keskustelun säännöt.
Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?
18.08.2026 |
Opiskelijat on kuitenkin tasokkaita kun vain parhaat pääsevät sisään.
Kommentit (35)
Liian vähän panostusta kynsisalonkitutkimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
Asenneongelma. Henkilökunta pätee hienona etuoikeutettujen joukkona sen sijaan että tekisi kovaa työtä parempien julkaisujen ja opetuksen eteen.
Opiskelijoiden huonot geenit. Työläisvanhempien (vanhemmilla ei tohtorin, tai edes maisterintutkintoa) jälkeläisiä, jotka nostettu jalustalle sekä opettajien että omien vanhempien toimesta.
Em. syystä opiskelijoilla ei. Inkäänlaisia käytöstapoja eikä tyylitajua. Kaikki kunnioitus parempaan kohtaan puuttuu. Tästä haittaa myöhemmin elämässä.
Afrikan tähti.
Opiskelijat pelaa sitä salaa kaiket illat. Se on rasistinen peli, ja vaikuttaa opiskeluun. Se peli on kiellettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Miksi miehet eivät enää halua lääkikseen?
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Esimerkiksi lääkäreinä ja juristeina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkuisen turhan teoreettista. Toki korkeakoulun tulee olla teoreettinen, mutta käytännön esimerkkien kautta opettaminen olisi tehokkaampaa. Vastaisi kysymykseen: miksi tämä on hyödyllistä osata. Itse tekemällä ja onnistumalla saa motia ja vaihtelu tekee opiskelusta iloisempaa.
Rahoitus tulee suoritettujen tutkintojen perusteella, joten opetuksen tasolla ei ole niin väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatimustaso on laskettu alas. Monivalintatentit, jotka tehdään kotoa käsin verkossa (Moodlessa). Pari- ja ryhmätyöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Miksi miehet eivät enää halua lääkikseen?
Harva pääsee, vaikka haluaisi. Pitää olla jonkunverran älliä ja lukupäätä sekä jaksamista. Nykymiehistä harvalla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen pusketaan vaikka väkisin maisteriputkesta läpi, koska rahoitus. Esim. virkamiesruotsista voi päästä läpi osaamatta sanaakaan ruotsia.
Yliopistokin testaa eniten lähinnä perselihaksia ja sitä, selviääkö 5 vuotta kuristamatta jotakuta hengiltä.
AMK-insinööri, Diplomi-insinööri, lääkäri, juristi, kauppatieteiden maisteri. Nämä alat vetää edelleen ja useimmilla töitä. Mutta ainakin insinööritieteiden vaatimustasoa on pääsykokeissa laskettu 80-luvulta huomattavasti. Moni onkin sitten opinnoissaan vaikeuksissa kun vaativien kurssien suorittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Tukihenkilöt ja ylimääräinen tutorointi ym. on nykypäivää.
Itsessään se ei ole ongelma,pääseekö sisään, suurempi ongelma on se että monille aloille ei ole valmistumisen jälkeen töitä.
Olisi kiva jos joku listais nää kaikki alat ja hallitus leikkais ei työllistävät koulutukset. Muut koulutukset vaikka tilalle, realismi käyttöön
Ryhmätyöt on perseestä ja vertaispalaute. Tottakai toi helpottaa opettajan hommaa, mutta vo0i jumaleissön ottaa päähän, kun taas yhdellä kurssilla on näitä!
No ei vaan opiskelija-aines kyllä heikentyy vuosi vuodelta. Minulla ainakin on yliopistosta pelkästään hyviä opettajakokemuksia. Ehkä yksi oli semmoinen joka ei ollut kovin hyvä opettamaan, mutta sekin liittyi enemmän siihen että suullinen ilmaisu oli hänelle selvästi hankalaa. Ei vaan meinannut päästä asiaan koskaan.
Opetuksen puute.