Onko Suomen poliittinen järjestelmä viritetty tahallaan sellaiseksi, ettei hallitus ikinä kaadu välikysymyksellä?
Ei taida käytännössä olla mahdollista kun mielipiteenvapauskin on tukahdutettu ryhmäkurilla. Puolustukseksi sanotaan ettei hallitustyöstä tulisi mitään jos hallitus kaadettaisi sen tehtyä tyhmyyksiä. No ei varmaan joo, mutta mitä virkaa koko välikysymyksellä sitten ylipäätänsä on jos sillä ei ole mahdollista saada aikaan vaikutusta. Onko kyseessä ihan tarkoituksellinen teatteri, vai uskooko sen puolustajat että se on oikeasti tarpeellinen?
Kommentit (23)
Jos oikeasti mokaa, niin tulee ero, mutta ei tavallisista spinnauksista
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti mokaa, niin tulee ero, mutta ei tavallisista spinnauksista
Eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti mokaa, niin tulee ero, mutta ei tavallisista spinnauksista
Eri asioita.
Niin onkin, siksi toisesta voi tulla ero ja toisesta ei. Ööööö.
Eikös paikkamäärätkin ole määritelty jotenkin niin, ettei mikään puolue voi saada "liikaa" paikkoja vaikka saisi suurimman osan äänistä. Demokratia in action 👍
Jos hiukan perehtyy parlamentarismin alkeisiin, voisi huomata, että hallitus muodostuu (yleensä) kansanedustajien enemmistön jäsenistä. Jos opposition välikysymys ei saa enemmistöä taakseen, ei hallitus kaadu, tai ei ainakaan ko. välikysymysäänestykseen. Kyseessä pitäisi olla melkoisen vakava asia, jotta hallituspuolueiden jäsenet puoltaisivat välikysymystä.
Suomessa on syystäkin rakennettu enemmistöhallituksia, ts. enemmistö kansanedustajista on hallituksen puolella.
Käytännössä oppositio ei siis pysty hallitusta kaatamaan. Eli välikysymykset ovat vain poliittista teatteria.
Ryhmäkuri? No, sekin riippuu vähän tilanteesta. Esim. Nasima äänesti rajalakia vastaan, vaikka SDP:n linja oli äänestää sen puolesta. Mutta siis Nasima, niin ok? Ihan ok, että valittiin jopa puolueen 1. varapuheenjohtajaksi.
1) rajalakiäänestys: 7/2024
2) Nasimasta 1. varapuheenjohtaja: 5/2026
Eli niskoitteleva kansanedustajakin voi menestyä urallaan, kun kaikki palaset ovat kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos hiukan perehtyy parlamentarismin alkeisiin, voisi huomata, että hallitus muodostuu (yleensä) kansanedustajien enemmistön jäsenistä. Jos opposition välikysymys ei saa enemmistöä taakseen, ei hallitus kaadu, tai ei ainakaan ko. välikysymysäänestykseen. Kyseessä pitäisi olla melkoisen vakava asia, jotta hallituspuolueiden jäsenet puoltaisivat välikysymystä.
No ei varmasti, koska edustajat eivät saa äänestää itsenäisesti oman mielipiteensä mukaan koska "ryhmäkuri".
Ellei apua tule hallituspuolueista, niin melko mahdotonta tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti mokaa, niin tulee ero, mutta ei tavallisista spinnauksista
Eri asioita.
Niin onkin, siksi toisesta voi tulla ero ja toisesta ei. Ööööö.
Ei vaan ministerin ero ei kaada hallitusta.
Vierailija kirjoitti:
Ryhmäkuri? No, sekin riippuu vähän tilanteesta. Esim. Nasima äänesti rajalakia vastaan, vaikka SDP:n linja oli äänestää sen puolesta. Mutta siis Nasima, niin ok? Ihan ok, että valittiin jopa puolueen 1. varapuheenjohtajaksi.
1) rajalakiäänestys: 7/2024
2) Nasimasta 1. varapuheenjohtaja: 5/2026
Eli niskoitteleva kansanedustajakin voi menestyä urallaan, kun kaikki palaset ovat kohdallaan.
Mutta miten olisi käynyt jos olisi äänestänyt välikysymyksessä vastoin puolueen linjaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hiukan perehtyy parlamentarismin alkeisiin, voisi huomata, että hallitus muodostuu (yleensä) kansanedustajien enemmistön jäsenistä. Jos opposition välikysymys ei saa enemmistöä taakseen, ei hallitus kaadu, tai ei ainakaan ko. välikysymysäänestykseen. Kyseessä pitäisi olla melkoisen vakava asia, jotta hallituspuolueiden jäsenet puoltaisivat välikysymystä.
No ei varmasti, koska edustajat eivät saa äänestää itsenäisesti oman mielipiteensä mukaan koska "ryhmäkuri".
Sielläpä saattaa jossain tapauksissa hallituspuolue päättää kollektiivisesti välikysymyksen puoltamisesta. Ja kukin edustaja äänestää itse, ryhmäkurista voi myös irtautua halutessaan. Silloin tosin saattaa seurata pikku torumisesta aina puolueesta erottamiseen saakka sanktioita.
Suomessa on hallitus kaatunut historian aikana 4 kertaa opposition välikysymyksellä. Tosin viimeksi noin 70 vuotta sitten. Jos on enemmistöhallitus, niin olisihan se aika omituinen tilanne, että äänestäisivät omiaan vastaan.
Sosialistinen EU-Suomi on täysin ulkopuolisessa ohjauksessa ja koko poliittinen järjestelmä on pelkkää teatteria. Luottamusäänestys yksi osa näytelmää millä luodaan mielikuvaa itsenäisen maan päätöksenteosta mitä ei ole ollu 1.1.1995 jälkeen.
Ohi välikysymysaiheesta, johon on jo asiallisesti vastattu, mutta muistaakseni ysärillä viimeksi enemmistöhallituksen lakiesitys - muistaakseni koski kauppojen aukiolojen säätelyä- kaatui, ts. ei edennyt, koska oppositio voitti äänestyksen. Jotain sekoilua liittyen edustajien läsnäoloon, hallituspuolueiden eduskuntaryhmät eivät huolehtineet, että hallituspuolueilla on varmasti enemmistö kansanedustajista paikalla äänestyksessä. Periaatteessa tällaisessa skenaariossa hallituskin voisi kaatua välikysymykseen. Tässä vähän aikaa sitten Rydman sai muistaakseni vain 88 ääntä ministerin luottamusäänestyksessä, joka on vähän enemmistöhallituksen oloissa.
Ja Kataisen/Stubbin sixpackissa vasemmistoliitto ja vihreät äänestivät äänestivät hallituksen esityksiä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on syystäkin rakennettu enemmistöhallituksia, ts. enemmistö kansanedustajista on hallituksen puolella.
Käytännössä oppositio ei siis pysty hallitusta kaatamaan. Eli välikysymykset ovat vain poliittista teatteria.
En minä sanoisi, että teatteria. Välikysymys on oppositiolle yksi työkalu, jolla oppositio voi nostaa esiin tärkeitä yhteiskunnallisia epäkohtia ja pakottaa hallituksen perustelemaan niitä ratkaisuja, joita se on tehnyt.
Vähemmistöhallitus voi kaatua. Eli jos suurin puolue perustaa hallituksen ilman tarvittavaa tukea muilta.
Valistunut diktatuuri olisi huomattavasti nykyistä keskenään riitelevää kakaralaumaa parempi.
Kellä se suurimmaksi osaksi teatteria on.