Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudutte jos amisopiskelija haluaa vaihtaa alaa useita kertoja?
15.08.2026 |
Mietin olenko itse kohtuuttoman tiukka kun olen nyt sanonut lapselleni että joku ammatti on opiskeltava jos minun rahoillani meinaa edelleen elää. Hän aloitti juuri kolmannen alan opiskelun. On siis opiskellut ensin vuoden yhtä, sitten toisen vuoden toista ja nyt vaihtoi kolmannelle linjalle. Toisaalta on hyvä jos tiedostaa jo nyt että ei ole soveltuva alalle, toisaalta mietin että valmistuuko hän koskaan.
Kommentit (26)
Kannustaisin hakeutumaan ADHD-tutkimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaihtaa alaa? Kai se on saanut edes ytot tehtyä? Kohtahan siltä loppuu oppivelvollisuus, niin sit ei ole pakko mennä kouluun ollenkaan.
On kokenut että ala ei olekaan sellainen jolle hän soveltuisi. Ytot on saanut tehtyä eikä ole enää oppivelvollinen ollut muutamaan kuukauteen.
Vierailija kirjoitti:
Kannustaisin hakeutumaan ADHD-tutkimuksiin.
Neuropsykologiset testit on tehty muutama vuosi sitten. Mitään tarkkaavaisuuden diagnoosia ei saanut. Piirteisyyttä on kyllä.
Parempi tuo kuin mitä sukulaiseni tekee. Valmistunut jo viiteen ammattiin, mutta ei ole päivääkään tehnyt töitä kun alat ei kiinnosta.
Suurin osa oppilaitoksista ja niiden ohjelmista on kyllästyttäviä. Turhauttavia tehtäviä ja opetus on mitä on. Ja jos ei edes löydä ketään kaveria koulusta, jonka kanssa kokee yhteenkuuluvuutta. Mun mielestä hyvä, että yrittää etsiä omaa paikkaansa. Joillekin tekee hyvää, kun pääsee vaan töihin. Mutta nykyään on haastavaa saada töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo kuin mitä sukulaiseni tekee. Valmistunut jo viiteen ammattiin, mutta ei ole päivääkään tehnyt töitä kun alat ei kiinnosta.
Millä hän elää?
Niin mä siis tosiaan sanoin nyt lapselleni että tämä ala on opiskeltava loppuun jos haluaa kotona asua. Jos ei tämäkään ala maistu niin hän on hyvä ja pakkaa kamansa ja alkaa elättää itse itsensä.
Olinko ihan liian tyly? En tosin tiedä pystyisinkö tosipaikan tullen pysymään sanojeni takana.
Nuorena on vaikea tietää mitä haluaa opiskella, minusta ok vaihtaa alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikoulut sisältää myös niin paljon kaikkea turhaa ja asiaankuulumatonta p*skaa. Tuntui aikoinaan siltä, että työharjoittelujaksoilla oppi itse alasta varmaan 70% ja loput siellä koululla. Suorittavaa työtä oppii tekemällä, ei millään leikeillä, jotka kuuluvat eskariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaihtaa alaa? Kai se on saanut edes ytot tehtyä? Kohtahan siltä loppuu oppivelvollisuus, niin sit ei ole pakko mennä kouluun ollenkaan.
On kokenut että ala ei olekaan sellainen jolle hän soveltuisi. Ytot on saanut tehtyä eikä ole enää oppivelvollinen ollut muutamaan kuukauteen.
Olisiko ammatinvalintapsykologi nyt oikea osoite? Jos ei millään meinaa löytyä mieleistä alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorena on vaikea tietää mitä haluaa opiskella, minusta ok vaihtaa alaa.
Onhan se ok mutta missä menee raja teillä muilla vai onko ok vaihtaa rajattomasti? Siis niin kauan kun asutaan kotona vanhempien elätettävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaihtaa alaa? Kai se on saanut edes ytot tehtyä? Kohtahan siltä loppuu oppivelvollisuus, niin sit ei ole pakko mennä kouluun ollenkaan.
On kokenut että ala ei olekaan sellainen jolle hän soveltuisi. Ytot on saanut tehtyä eikä ole enää oppivelvollinen ollut muutamaan kuukauteen.
Olisiko ammatinvalintapsykologi nyt oikea osoite? Jos ei millään meinaa löytyä mieleistä alaa.
Jos tämä kolmaskin alkaa tökkiä, sitten varmasti.
Ongelma on ehkä se että lapsella ei ole selkeitä vahvuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lapsen pitää itse tietää mitä haluaa,muuttakoon suuntaan.Hänen elämästä kyse
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaihtaa alaa? Kai se on saanut edes ytot tehtyä? Kohtahan siltä loppuu oppivelvollisuus, niin sit ei ole pakko mennä kouluun ollenkaan.
On kokenut että ala ei olekaan sellainen jolle hän soveltuisi. Ytot on saanut tehtyä eikä ole enää oppivelvollinen ollut muutamaan kuukauteen.
Olisiko ammatinvalintapsykologi nyt oikea osoite? Jos ei millään meinaa löytyä mieleistä alaa.
Jos tämä kolmaskin alkaa tökkiä, sitten varmasti.
Ongelma on ehkä se että lapsella ei ole selkeitä vahvuuksia.
Tämäpä se pulman ydin onkin; mitkä ovat vahvuuksiasi?
Jotta voisi hyvällä omallatunnolla puhua omista vahvuuksista, pitäisi tietää se oma vahvuuksien taso muiden kanssaihmisten keskuudessa, sillä vertailuahan tuossa selkeästi kysytään.
No...missäköhän olisi semmoinen yleinen tietopankki kansakunnan keskiverrosta taitotasosta lähes kaiken tekemisen suhteen, jotta voisi sijoittaa itsensä sen mukaisesti, ja tehdä arvionsa sen mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa ottaisi ensin alasta enemmän tietoa ennenkuin alkaa opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Jospa ottaisi ensin alasta enemmän tietoa ennenkuin alkaa opiskelemaan.
Sekin tietysti, joskin tämän lapsen kohdalla ihan ala kuin ala ei ole vaihtoehto. Suosituimmille aloille hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä.
Aika kalliiksi tulisi yhteiskunnalle. Jos on jo ammatti, niin pitää antaa koulutukseen tilaa niille, joilla ei ole yhtään.
Tietysti jos itse maksaa vaikka joka toisenkin ammattikoulutuksen kulut niin kai se käy-
Joku tuollainen yleiskoulu pitäisi ollakin missä oppii ja näkee vähän kaikkea ja eri aloja. Itse kävin elektroniikkapuolen 2000-luvun alussa ja en päivääkään ole tehnyt niitä töitä. Olen ollut metallialalla 18 vuotta koska sillä alalla oli avoinna työpaikka. Mulla ei ole mitään koulutusta metallialalle mutta olen yksi parhaista työssäni ja täysin töissä tekemällä oppinut.
M39
Miksi minua pitäisi kiinnostaa ihmisten alanvaihdot? Hakiessaan kouluun koko ajan vaihtamisen kautta, niin siellä se puolestaan nähdään negatiivisena, että ei sitoudu opintoihin ja odotettavissa on, että nekin keskeytyy.
Nuoresta tulee haahuilija. Nykynuorilla on liikaa valinnanvapautta ja se vastuu ahdistaa. Yksi parin vuoden amis tai lukio ja sen jälkeen maailma on avoin jatko-opintoihin vaikka toiselle alalle. Ei 15-16 vuotiaalta voi odottaa muuta, vanhemman on tuettava.
Miksi vaihtaa alaa? Kai se on saanut edes ytot tehtyä? Kohtahan siltä loppuu oppivelvollisuus, niin sit ei ole pakko mennä kouluun ollenkaan.