Lue keskustelun säännöt.
Pitäiskö minun avustaa muuaalla asuvaa opiskelijalastani
05.01.2012 |
rahallisesti jollain summalla kk:ssa? Nyt "pärää" n. 160 eurolla kk, mikä jää vuokran (sis. Netin, sähkön, veden) jälkeen siiitä sitten ruoka, bussilippu ym kulut mitä nyt on. Kotoa saa ruokaa ym mukaansa kun käy ja olen antanut rahaa satunnaisesti, mutta säästöjään on syönyt myös. Kesätöissä tottakai käynyt. Huono omatunto herännyt tuosta. Taloudellinen tilanne meillä hyvä eli siitä ei kyse.
Kommentit (28)
n 1100 €/kk. ei tietenkään ole pakko, mutta kun on varaa ja halua, niin miksi ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en silti usko mihinkään 1100 euron kuukausimaksuihin. Mulla oli talous vielä kolmekymppiseksi retuperällä, kun vanhemmat oli maksaneet opiskeluaikoina ja lapsena, mulla oli kultalusikka perseessä.
En tajunnutkaan, että palkallani en saa samaa elintasoa, kuin aina ennenkin.
Itsenäistyä pitää. Taloudellisestikin.
lasta itsenäistymään!
Ap: lle sanoisin, että itse toivon, että pystyn avustamaan lapsiani heidän opiskellessaan.
Satanen pari kuussa tekee jo ihmeitä tuollaiseen budjettiin.
n 1100 €/kk. ei tietenkään ole pakko, mutta kun on varaa ja halua, niin miksi ei?
Siinä jo pilaa lapsen...Taidan kallistua siihen 100 euroon kk, se tekee tosiaan paljon nuorelle, ap
mutta jos voit tehdä lapsesi elämän vähän helpommaksi, niin miksei.
Suoran rahan antamisen sijaan voit myös antaa lahjakortteja palveluihin/vaatekauppaan ym, johon luultavasti muuten ei ole varaa (esim. talvivaatteet maksavat suhteellisen paljon) tai luvata tarvittaessa maksaa esim. yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin, jos sairastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en silti usko mihinkään 1100 euron kuukausimaksuihin. Mulla oli talous vielä kolmekymppiseksi retuperällä, kun vanhemmat oli maksaneet opiskeluaikoina ja lapsena, mulla oli kultalusikka perseessä.
En tajunnutkaan, että palkallani en saa samaa elintasoa, kuin aina ennenkin.
Itsenäistyä pitää. Taloudellisestikin.
Itse en tiedä ketään, joka ei olisi ymmärtänyt rahan arvoa ja oppinut käyttämään rahaa, vaikka vanhemmat olisivatkin avustaneet.
Itseäni vanhemmat avustivat niin, että maksoivat vuokrasta sen osan joka jäi asumistuesta yli, eli mulle jäi käteen koko varsinainen opintoraha. Olin tuosta hyvin kiitollinen. Ja talous ei ollut silloin eikä ole koskaan sen jälkeen ollut retuperällä. Ja ihan itsenäinen olin ja olen. :)
Joten miksipä et auttaisi, jos kerran pystyt. Varmasti lapsesi sitä osaisi arvostaa.
mutta jos voit tehdä lapsesi elämän vähän helpommaksi, niin miksei.
Suoran rahan antamisen sijaan voit myös antaa lahjakortteja palveluihin/vaatekauppaan ym, johon luultavasti muuten ei ole varaa (esim. talvivaatteet maksavat suhteellisen paljon) tai luvata tarvittaessa maksaa esim. yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin, jos sairastuu.
Kustantanukin jo nyt, hyi kin tuli huono omatunto nyt :(, ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se mitä kirjoitat on totta, niin kurjalla budjetilla joutuu lapsesi kitumaan. Poikani opiskelee toisella paikkakunnalla, on ottanut opintolainankin kaiken lisäksi ja rahaa ei paljoo vuokran jälkeen käteen jää. Se mun antama 100 e/kk on jo merkittävä lisä hänelle - ja en ole itse rikas. Silti annan sen rahan mielelläni, koska poikani tosissaan suorittaa opintojaan, ei lorvaile tai kuluta aikaa bilettäen.
Jos kasvaa rikkaan aatelisperheen lellikkinä ja opiskelee puutarhuriksi, mitä luulet, että jossain välissä tapahtuu? Kun on tottunut siihen, että kaikkea saa ja kaikki kuuluu sinulle ja on ihan normaalia käydä 4 kertaa vuodessa ulkomailla ja ostaa yli 500 euron käsilaukkuja ja syödä ulkona...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne rahathan on sun. Sä voit tehdä niillä ihan mitä huvittaa, vaikka sytyttäisit nuotioita.
Mutta mun vanhempani avustivat mua enemmän kun olin opiskelija, vaikka heidän taloudellinen tilanteensa oli tiukempi - ja siitä oli hyötyä opintojen etenemiselle. Aion ehdottomasti avustaa myös omia lapsiani (ja oletan, että rahat kuluvat järkevästi, koska heidät on kasvatettu järkevästi).
Jos opiskelussa on tilanne että ei voi mennä töihin avustan mahdollisuuksien mukaan. Haluaisin kyllä auttaa enemmänkin mutta itsellä ei siihen hirveästi ole taloudellisia mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se mitä kirjoitat on totta, niin kurjalla budjetilla joutuu lapsesi kitumaan. Poikani opiskelee toisella paikkakunnalla, on ottanut opintolainankin kaiken lisäksi ja rahaa ei paljoo vuokran jälkeen käteen jää. Se mun antama 100 e/kk on jo merkittävä lisä hänelle - ja en ole itse rikas. Silti annan sen rahan mielelläni, koska poikani tosissaan suorittaa opintojaan, ei lorvaile tai kuluta aikaa bilettäen.
Olemme säästä eetlspsille pesämunat ja jotenki ajatellut, että pärjää sillä aika pitkälle, mutta kuten jo sanoin...huono omatunto mulla nyt :(. Mutta asia korjataan, täst lähtien joka kk100 euroa tilille. Ap
ja annetaan käyttörahaa. lisäksi sillä on omaakin rahaa pankissa. asumme ulkomailla ja täällä nuoret vaan eivät tee töitä vaan opiskelevat
t. 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen suvussa ns. vanhaa rahaa ja kauppakorkeassa opiskelevilla lapsillamme on osakkeita, metsää yms. ja istuvat mm. joidenkin yhtiöiden hallituksissa. Kyllä he rahan arvon tuntevat ja osaavat rahan käytöstään huolta pitää, heitä on siihen kasvatettu jo pienestä pitäen. Tytär on vieläpä erittäin tarkka, poika ehkä vähän suurpiirteisempi.
..syksyllä yliopisto-opinnot aloittaneelle 350 €/ ja aina eritysimenoihin lisää. Kun saa opiskelija-asunnon, luulemme , että joudumme avittamaan paljon enemmän. Toisaalta haluan, että ei rassaa itseään Siwan kassalla vaan opiskelisi. Se on nyt päätyö. Kesällä sitten voi tehdä duuniakin.
Miksi emme auta lastamme, kun voimme se tehdä? Uskon, että osaa hoitaa taloutensa, kun se aika koittaa.
Mä en silti usko mihinkään 1100 euron kuukausimaksuihin. Mulla oli talous vielä kolmekymppiseksi retuperällä, kun vanhemmat oli maksaneet opiskeluaikoina ja lapsena, mulla oli kultalusikka perseessä.
En tajunnutkaan, että palkallani en saa samaa elintasoa, kuin aina ennenkin.
Itsenäistyä pitää. Taloudellisestikin.
Eli todellakin saa palkallaan saman elintason ja enemmän.
olla antamatta rahaa ja pakottaa kituuttamaan tai edes säästäväisyyteen ei ole ainoa tapa opettaa taloudellista elämänhallintaa tai talousajattelua tai arvomaailmaa. Paitsi tietysti jos oma arvomaailma kiteytyy siihen kiittuuttamiseen.
Esim. 100-150 euroa kuukaudessa olisi varmaan ihana lisä. Saako lapsi ilmaisen ruoan koululta?
Itse en aikoinani saanut kuin käytetyn paistinpannun kotoa lähtiessäni.
Olen ajatellut, että sitten kun lapseni lähtee maailmalle, teen hänelle "aloituspakkauksen", joka sisältää kattiloita, muita keittiövälineitä, astioita, lakanat, pussilakanat, pyyhkeitä yms., jotta pääsee vähän helpommalla alkuun.
100 e/kk kunnes täytti 20 v. Lapsi olisi voinut asua kotonakin, mutta halusi itse muuttaa.
Sitten jäin miettimään, että miksi avustan ilmaiseksi. Minulla on yritys, jossa voi aina tulla työskentelemään jos menee tiukalle. Kotiin voi muuttaa takaisin. Lapsi halusi itsenistyä, joten en estä häntä avustamalla liikaa.
Esim. 100-150 euroa kuukaudessa olisi varmaan ihana lisä. Saako lapsi ilmaisen ruoan koululta?
Itse en aikoinani saanut kuin käytetyn paistinpannun kotoa lähtiessäni.
Olen ajatellut, että sitten kun lapseni lähtee maailmalle, teen hänelle "aloituspakkauksen", joka sisältää kattiloita, muita keittiövälineitä, astioita, lakanat, pussilakanat, pyyhkeitä yms., jotta pääsee vähän helpommalla alkuun.
Eli on saanut kaiken tarpeellisen kotoa. Olen jo teininä ollessaan alkanut keräämään pussilakanoita, kattiloita ym ym ym, sp
n 1100 €/kk. ei tietenkään ole pakko, mutta kun on varaa ja halua, niin miksi ei?