HS: Suhmurointia by Vihreät

Ullatus

LUHVA on alkuvuodesta käynyt jälleen yt-neuvotteluja henkilöstönsä kanssa ja hakenut toiminnastaan säästöjä ja tehostamista. Mutta yhden viestintä- ja vaikuttamiskonsultin palveluihin löytyykin 290 000 euroa.

Ja sitten itse hankinta. Tarjous pyydetään yhdeltä, vasta perustettavalta yritykseltä. Yrityksen omistaa kansanedustajan puoliso, ja kansanedustaja itse oli aluksi sen hallituksen varajäsen. Avointa kilpailutusta ei järjestetä. Hankinnan arvoksi määritellään 290 000 euroa, joka on täsmälleen 10 000 euroa alle kyseisen hankinnan 300 000 euron kynnysarvon, ja mikä parasta henkilöstöjohtaja vielä myöntää HS:lle, ettei summa ole sattumaa. Hän kertoo keskustelleensa muistakin mahdollisista palveluntarjoajista, mutta ei osaa nimetä keitä nämä olivat.

Ja mitä tällä rahalla ostetaan? Muun muassa vaikuttamistyötä, yhteiskuntasuhteita ja yhteydenpitoa valtion suuntaan.

Yksikin näistä seikoista herättäisi kysymyksiä. Kun ne kaikki osuvat samaan 290 000 euron hankintaan, ei enää riitä selitykseksi, että hankintalain raja juuri ja juuri alittuu. Julkisten varojen käytön pitäisi myös näyttää siltä, ettei kilpailutusta ole rakennettu vältettäväksi.

Täyttä ryöväystähän tuo on.

V ii tuttaa, että Suomesta ei löydy yhtään puoluetta joidenka edustajat olisi korruptiosta vapaita.. kaikki kähmii veronmaksajien rahoja omiin taskuihin niin paljon kuin vain pystyvät ja tämä ei ole edes laitonta.

Tämä on täyttä KORRUPTIOTA, mutta eihän se haittaa kun kyseessä Inka Hopsun mies ja Vihreät.  Inka Hopsu katsoo tiliä housut märkinä, rahaa valuu kuin mahlaa tilille. 

Tämä on jäävuoren huippu. Maassa maan tavalla.

Tällä Hopsun miehellä on jo hyvä työ Lääkäriliiton viestintäjohtajana. Mikään ei tunnu riittävän, piti vielä ahnehtia firman kautta työ, josta saa korvausta 11 000 euroa/kk. 

Täällä ei ole mitään nähtävää. Tämä on vain sitä parempaa korruptiota.

Miksi kansa hyväksyy tämän? Monta miljardia menee tähän korrutioon, tuskin tarvitsisi leikata mistään jos tämä saataisiin laittomaksi.

La Hopsula hei sula Hopsan saa
Tässäpä Peppi Pitkätossu
Nauraa hah hah haa

SOFIA....sanoudutko  irti. Rosvoilusta

Up

korruptio-suomi, osa 837375926273849

Vihreiden kärkipoliitikkojen elämäntapavalinnat herättävät kerta toisensa jälkeen perustellun kysymyksen: koskevatko ilmastotalkoot ollenkaan niitä, jotka niitä kiivaimmin vaativat? Europarlamentaarikko Maria Ohisalon muutto Tukholman kalleimmalle eliittialueelle ja siitä seuraava jatkuva lentoralli Brysselin välillä on tästä oppikirjaesimerkki.

Kun tavallisille kansalaisille saarnataan autoilun vähentämisestä, liikalihavuudesta, lentoveroista ja arjen luopumisista, poliittisella eliitillä tuntuu aina olevan takataskussaan "erityinen inhimillinen syy" joustaa omista periaatteistaan. Milloin kyseessä on puolison huippupesti biokaasuyhtiön toimitusjohtajana, milloin taas kalenterin sanelema pakko. Logiikka on kätevä: ilmastopolitiikkaa tehdään puheissa järjestelmätasolla, mutta omassa arjessa lennetään silloin, kun se itselle parhaiten sopii.

Samaan aikaan tavalliset työssäkäyvät ihmiset – jopa ne, jotka eivät edes identifioidu vihreiksi – saattavat istua vuorokausikaupalla junissa ja busseissa matkalla perheensä luo, koska he haluavat aidosti toimia moraalinsa mukaan tai heillä ei yksinkertaisesti ole varaa valita toisin. Tämä osoittaa, että kyse ei ole siitä, etteikö vaihtoehtoja olisi. Kyse on siitä, kenen aika ja mukavuus on liian arvokasta maata pitkin matkustamiseen.

Jos vihreä siirtymä ja ilmastohätätila ovat niin vakavia kuin juhlapuheissa annetaan ymmärtää, esimerkkiä tulisi näyttää edestä – ei lentokoneen bisnesluokasta. Nykyinen toimintatapa murentaa poliittista uskottavuutta ja syö pohjaa kaikilta tulevilta ilmastotoimilta. Niin kauan kuin päättäjät valitsevat lentämisen mukavuuden, on turha odottaa, että kansalaiset purematta nielevät  vihreiden valkopesua.