Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kiusaamisen syy - Turvattomassa ympäristössä kasvanut itähelsinkiläinen hankki kiusaamalla huomiota, jota vaille hän kotona jäi.

Vierailija
10.08.2026 |

HS.fi


Eli näinhän se on että kiusaajalla on vaikeaa. Mutta sen taitaa tietää kaikki muut paitsi kiusaaja…

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiusaaja hakee itselleen huomiota kiusaamalla muita koska hänellä itsellään on vaikeaa.


Hyvä juttu hesarissa. 

Vierailija
2/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisten väärä käyttäytyminen on koulutettavissa pois. Ihmisiä on helpompi kouluttaa kuin eläimiä ja koulutuksessa v-äkivallan käyttö on helpompi hyväksyä, sillä ihmisille voi helposti selittää rangaistuksen ja virheellisen toiminnan syy-yhteyden. Yhteiskunta missä naiset kouluttavat nuoria poikia ei toimi, sillä osa pojista kaipaa kovaa kuria ja rajoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiusaamiseen voidaan tehokkaasti puuttua vasta kun nähdään kiusaajan sisälle. Siellä on paljon pahaa voimaa jota on aina ennen vähätelty eli pidetty heikkoutena. Se kun saadaan positiiviseen käyttöön niin asiat alkaa mennä oikeaan suuntaan.

Vierailija
4/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomiota tarkoittaa sitä, että hän yrittää päteä muiden silmissä. Useimmilla kiusaajilla on täsmälleen sama motiivi taustalla eli he haluavat olla lähempänä pyramidin huippua. Ei negatiivisesta ilmiöstä pitäisi yrittää vääntää positiivista.

Vierailija
5/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huomiota tarkoittaa sitä, että hän yrittää päteä muiden silmissä. Useimmilla kiusaajilla on täsmälleen sama motiivi taustalla eli he haluavat olla lähempänä pyramidin huippua. Ei negatiivisesta ilmiöstä pitäisi yrittää vääntää positiivista.

Kuka on pyramidin huipulla? 

Vierailija
6/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tärkeintä on, että kiusaaja ei saa rangaistusta, koska se ei auta mitään. Sen sijaan uhrin tekemän anteeksipyyntö usein saa kiusaajan huomaamaan, että tämähän tehoaa. Päiväkodeissa tätä on runsaasti näkyvissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samasta turvattomuudesta kumpuaa myös päihdeongelmat, syrjäytyminen jne.

Vierailija
8/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kotien vika siis!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä on, että kiusaaja ei saa rangaistusta, koska se ei auta mitään. Sen sijaan uhrin tekemän anteeksipyyntö usein saa kiusaajan huomaamaan, että tämähän tehoaa. Päiväkodeissa tätä on runsaasti näkyvissä.

Rangaistukset toimivat erittäin hyvin aikuisilla ihmisillä, vai oletko sitä mieltä että aikuisia ei pitäisi tuomita rikoksista?

Vanhemmat kasvattavat lapsiaan esimerkiksi uhkaamalla rangaistuksilla: Jos et syö ruokaasi niin et saa .... jos et käyttäydy niin lähdemme kotiin, .....  Rangaistukset toimivat lasten kasvatuksessa hyvin, koska niitä käytetään ja on aina käytetty. Se onko fyysinen rankaiseminen hyväksyttävää on sitten eri asia. Yksi ystäväni muistaa että häntä olisi lapsena useamminkin rankaistu fyysisesti, mutta oli sitä mieltä että rangaistukset olivat perusteltuja ja jopa tarpeen. Aikuiset voivat olla kykenemättömiä jakamaan oikeutta, jolloin rangaistukset tuntuvat kohtuuttomilta ja vääriltä, silloin rangaistukset eivät ohjaa oikeaan käytökseen. Auktoriteettiasema pitää ansaita.

Pieniä lapsia, tai eläimiä, ei välttämättä voi rankaista fyysisesti. Jos tekijä ei ymmärrä mitä teki ja miksi se oli väärin, ei rankaiseminen johda oppimiseen että väärä käytös tuottaa rangaistuksen.

Kiusaajaa pitää rankaista. On välttämätöntä että väärä toiminta selitetään ja että rankaisu on kohtuullinen tekoon nähden. Jos kiusaaja on pieni lapsi, eikä hän opi rankaisemisesta huolimatta lopettamaan kiusaamista, on kiusaamisen kohteiden suojeleminen tärkeämpää kuin kiusaajan oikeudet.

Vierailija
10/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nääh enpä nyt tiedä. Psykologian ammattilaisten mukaan tyypillisellä koulu- ja työpaikkakiusaajalla on liian hyvä itsetunto ja hän on sosiaalisesti taitava. Sitten nämä kiusaajat vänisee että yhyy kuinka yksinäinen olen. Itsekeskeisiä huomiohakuisia narsisteja nämä ovat, pulinat pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

tämän jutun kiusaaja ei ole mistään huono-osaisesta perheestä vaan hänen isänsä on opettaja. Tämäkin että syyttää itähelsinkiläisyyttä kiusaamisen syyksi, on koomista.

Vierailija
12/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisille ei ole normaalia toimia muiden kanssa pakotetuissa tilanteissa. Kun muodostetaan 20-30 oppilaan luokka, muodostetaan epänormaali yhteisö. Peruskoulu on vankilan kaltainen yhteisö, jossa lapset ovat vankien tavoin määrättynä ja pakosta. Vankiloissa on väkivaltaa ja peruskoulussa on väkivaltaa. Vankiloissa on tiukat säännöt ja rangaistukset, mutta sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa ei ole jatkuvaa ja pakotettua. Peruskoulussa on löysemmät säännöt ja mitättömät rangaistukset, lisäksi oppilaat ovat pakotettuja sosiaalisiin tilanteisiin sellaistenkin kanssa joista eivät pidä.

Ihmiset joutuvat elämänsä surkeimpiin yhteisöihin nuorena kouluissa. Vankilatuomioita ei saa kuin vähemmistö. Työelämä ja muu on periaatteessa vapaaehtoista. Työpaikalla ihmiset käyvät vapaaehtoisesti nekin jotka eivät työstään pitäisi (koska saavat rahaa).

En syytä kurittomia penskoja, jotka minuakin ovat kiusanneet, ja joita minä olen pelännyt. Ikävuodet 9-15 olivat elämäni paskinta aikaa, eikä minulla juuri ole positiivisia muistoja noista vuosista. Kurjuus muodostui että olin koulussa pakosta, kuten muutkin luokillani. Henkilökohtaisesti se että juuri minä kärsin kiusaamisesta oli se että minun kasvatukseni oli täysin erilainen niistä jotka minua kiusasivat. Minut oli kasvatettu tottelemaan sääntöjä ja käyttäytymään. Minua ei kasvatettu ratkaisemaan ongelmia väkivallalla, joten koko peruskoulun vain odotin että pääsen laillisen ja järjestäytyneen yhteisön jäseneksi, minkä jälkeen minulla on oikeus koskemattomuuteen. Myös se että minun ei ole peruskoulun jälkeen enää pakko olla tekemissä ihmisten kanssa joista en pidä, ja niiden jotka eivät pidä minusta ei tarvitse olla minun kanssa tekemissä, tekee elämästä nautinnollista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasvoin turvattomassa ympäristössä. En saanut vanhemmiltani juuri lainkaan huomiota. Ei tullut minusta kiusaajaa vaan kiusattu. Kokeilin toki tuota kiusaamistakin. En vaan saanut siitä mitään mielihyvää. Ei ollut sen arvoista.

Vierailija
14/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös armeijassa nuoret miehet ovat lähes pakosta (sosiaalinen pakko). Armeijassa on kiusaamista, mutta täysi-ikäsillä on lain suoja oman ikäisiltään (muilta täysi-ikäisiltä). Siksi Armeijassa koin vain ajoittaista epämukavuutta ja muistan hyvin kun nurkkaan ajettuna ratkaisin ongelmat yhden tupakaverin kanssa puolustautuen väkivaltaa käyttäen. Nuorilla miehillä väkivalta on tärkein keino välttyä kokemasta kiusaamista ja väkivaltaa. Ongelma on siinä että jos on liian hyvä ratkaisemaan tilanteita väkivalloin, ei menesty laillisessa yhteiskunnassa. Jos on liian passiivinen eikä halua tapella, tulee kiusatuksi ja saa elinikäiset psyykkiset arvet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistakaa että ainoa uhri on kiusaaja itse! 

Vierailija
16/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

tämän jutun kiusaaja ei ole mistään huono-osaisesta perheestä vaan hänen isänsä on opettaja. Tämäkin että syyttää itähelsinkiläisyyttä kiusaamisen syyksi, on koomista.

Itä-Vantaalaisena voin sanoa että kaikilla väkivaltaisimmilla ja levottomimmilla pojilla oli suuria ongelmia kotona. Ala-asteella levottomimmilla pojilla kahdella ei ollut isää kasvattamassa, yhdellä isä oli juoppo ja yhdellä oli joko äitipuoli tai vain todella huono suhde äitiinsä (isäsuhteesta en tiedä). Se että isä on vaikka rehtori, ei tarkoita että kasvatus on onnistunut tai että pojan vanhemmat ovat henkisesti tasapainoisia. Joskus myös kasvatus menee pieleen riippumatta vanhemmista. Jokainen on ensisijaisesti vastuussa omista valinnoistaan eikä voi syytää muita valinnoista jotka itse tekee.

Vierailija
17/17 |
10.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Myös armeijassa nuoret miehet ovat lähes pakosta (sosiaalinen pakko). Armeijassa on kiusaamista, mutta täysi-ikäsillä on lain suoja oman ikäisiltään (muilta täysi-ikäisiltä). Siksi Armeijassa koin vain ajoittaista epämukavuutta ja muistan hyvin kun nurkkaan ajettuna ratkaisin ongelmat yhden tupakaverin kanssa puolustautuen väkivaltaa käyttäen. Nuorilla miehillä väkivalta on tärkein keino välttyä kokemasta kiusaamista ja väkivaltaa. Ongelma on siinä että jos on liian hyvä ratkaisemaan tilanteita väkivalloin, ei menesty laillisessa yhteiskunnassa. Jos on liian passiivinen eikä halua tapella, tulee kiusatuksi ja saa elinikäiset psyykkiset arvet.

No mulle sanottiin jo kakarana että lyöminen on väärin. Olin (valitettavasti) myös tarpeeksi fiksu tajutakseni, että se lyöminen voisi aiheuttaa myös parantumatonta vahinkoa. Jopa kuoleman, jos huonosti käy. En halunnut joutua vastuuseen toisen vammauttamisesta tai kuolemisesta.

"Palkinnoksi" sain ikuisen leiman luuserina ja pelkurina, koko peruskoulun ajan kestäneen kiusaamisen (sisältäen mm pahoinpitelyitä - ja joka olisi jatkunut intissä jos olisin sinne mennyt kun muutama koulu"kaveri" sattui samaan paikkaan) ja olen ollut yksin koko elämäni. Ei mitään toivoa omasta perheestä tai edes parisuhteesta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän kaksi