Äitipuoli jätti aina ruuan yöksi hellalle koska kuumaa kattilaa ei saanut laittaa kylmään. Aamulla sitten jääkaappiin ja mikrossa lämmitetti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeellä vielä 60-luvelle  saakka edes ihmiset pysyivät hengissä ja ilman vatsavaivpja, kun ei kaikilla ollut edes sähköä ja vielä harvemmalla jääkaappi.

 

Ruuat säilytettiin kesähelteellä maalla jossakin lämpimässä maakellarissa tai kaivossa ja kaupungissa oli keittiössä ruokakomero, josta viilennettiin ulkoilmalla, joka tuli  seinässä olevasta räppänästä. 

Ilman vatsavaivoja? Ruokamyrkytyksiin on muinoin jopa kuollut valtavasti ihmisiä.

 

Ei kuitenkaan Suomessa.

ai: Esimerkiksi vuonna 2018 pakastemaississa levinnyt listeriabakteeri aiheutti kahden suomalaisen kuoleman.
Vuonna 2011 Helsingissä raportoitiin iäkkään naisen menehtyneen botulismiin.
Vuonna 2026 todetun Salmonella Bovismorbificans -epidemian yhteydessä raportoitiin kaksi kuolemantapausta 30 vuorokauden sisällä infetiosta, joskin viranomaisten mukaan taustalla saattoi olla myös muiden sairauksien vaikutusta.

Minun mielestäni kaksi ihmistä vuodessa ruokaan viisimiljoonaisessa kansassa ei ole valtavasti. Noissa ei tainnut olla syynä se, että kotikeittiössä valmistettua ruokaa oli säilytetty liian pitkään lämpimässä.

Jostakin syystä kirkonkirjoihin on kovin vähän merkitty ruuasta johtuvia  kuolemia menneillä vuosisadoilla. Mihin perustuu käsitys valtavista määristä kuolleita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tältäkin välttyy, kun ei syö mitään eilistä. 

Teet sitten joka päivä ruokaa? Itse teen mielummin ison määrän jota syödään useampana päivänä. Jäädytän nopeasti ylijäävän ruuan ja siirrän jääkaappiin. Missään helloilla ei ruoka seisoskele.

Et sinä oikeasti voita aikaa tuossa systeemissäsi yhtään. Sama aika se menee vanhan ruoan kuumentaminen syömäkelpoiseksi kuin tehdä kerralla yksi kertasatsi ruokaa. Olen kokeillut kumpaakin keinoa monet kerrat ja yleensä teen kertasatsit. Poikkeuksen tekee ainoastaan keitot, joiden maku paranee uusintakuumennuksista.

Ai teet uutta ruokaa kahdessa minuutissa, mikä menee mikrolla lämmittämiseen? Aika nopea, wow!

Pakastettu ruoka ei kuumene kahdessa minuutissa edes supermikrossa, jääkaappilämpöisenäkin vaivoin.

Miksi ihmeessä pakastaisin ruuan? Teen ison kattilan ja sitä syödään pari kolme päivää. Se säilyy siellä jääkaapissa hyvin, kun se on nopeasti sinne viilennetty ja laitettu. Miksi se pitäisi tässä välissä pakastaa?

Vierailija kirjoitti:

Maailman parhaat äitylit kasvattavat pienokaisensa bakteerittomassa ympäristössä ja seurauksena on allergioiden räjähdysmäinen lisääntyminen.

Joo mä luulen että ap tämän karmean lapsuuskokemuksen myötä on ruvennut ylihygieeniseksi ja nyt ei vatsa kestä mitään pöpöjä joita on ihan kaikkialla. 

Tein tänään klo 15 italianpadan joka yhä tuossa hellalla koska kattila on yhä lämmin.

Ennen nukkumaan menoa viimeistään nostan sen jääkaappiin.

Olen 50 vuotias ja oppinut tämän toimintatavan lapsuuskodista,kellään ei poikkeavia vatsavaivoja tai ripulia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.

Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu

eihän se koko lavuaari vedellä täyty. Sitten kun ruoka-astia on jäähtynyt ja astia siirretty jääkaappiin, voikin siinä vedessä tiskata astiat. Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä. Sitten tiskiainetta ja tiskaamaan. 

 

Kyllä huomaa, että et ole koskaan noin toiminut. Jos lavuaarissa oleva vesi on niin kuumaa, että siinä voi tiskata, ei ruoka voi olla sitä kylmempää. Nykyisin useimmissa keittiössä on jo tiskikone.

tiskaamiseen ei tarvita kovinkaan kuumaa vettä ja sitten lisäksi toivoisin sinun keskittyvän loppupäivän ajaksi lukutaitosi kehittämiseen. Kirjoitin näin: "Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä"

 

Jos jäähdytysvesi on tiskilämmintä eli jotain 50-asteista, se ruoka on yhtä lämmin - siis parhaassa tapauksessa. Ei siis jäähtynyt.

opettele vesijäähdytyksen idea ja toteutus, niin tajuat miksi se toimii eikä jää mihinkään 50-asteiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeellä vielä 60-luvelle  saakka edes ihmiset pysyivät hengissä ja ilman vatsavaivpja, kun ei kaikilla ollut edes sähköä ja vielä harvemmalla jääkaappi.

 

Ruuat säilytettiin kesähelteellä maalla jossakin lämpimässä maakellarissa tai kaivossa ja kaupungissa oli keittiössä ruokakomero, josta viilennettiin ulkoilmalla, joka tuli  seinässä olevasta räppänästä. 

Ilman vatsavaivoja? Ruokamyrkytyksiin on muinoin jopa kuollut valtavasti ihmisiä.

 

Ei kuitenkaan Suomessa.

ai: Esimerkiksi vuonna 2018 pakastemaississa levinnyt listeriabakteeri aiheutti kahden suomalaisen kuoleman.
Vuonna 2011 Helsingissä raportoitiin iäkkään naisen menehtyneen botulismiin.
Vuonna 2026 todetun Salmonella Bovismorbificans -epidemian yhteydessä raportoitiin kaksi kuolemantapausta 30 vuorokauden sisällä infetiosta, joskin viranomaisten mukaan taustalla saattoi olla myös muiden sairauksien vaikutusta.

 

Minun mielestäni kaksi ihmistä vuodessa ruokaan viisimiljoonaisessa kansassa ei ole valtavasti. Noissa ei tainnut olla syynä se, että kotikeittiössä valmistettua ruokaa oli säilytetty liian pitkään lämpimässä.

Jostakin syystä kirkonkirjoihin on kovin vähän merkitty ruuasta johtuvia  kuolemia menneillä vuosisadoilla. Mihin perustuu käsitys valtavista määristä kuolleita?

niin... tuossa listattiin ruokamyrkytyksiin kuolleet. Ei ruokamyrkytyksen saaneita. Se luku on jo sitten suurempi

ai: Suomessa raportoidaan vuosittain keskimäärin noin 50–60 elintarvikevälitteistä ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastuu yhteensä noin 600–1 000 henkilöä. Esimerkiksi vuonna 2024 todettiin 58 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joiden seurauksena sairastui 993 ihmistä. Yksittäisiä satunnaisia ruuasta johtuvia mikrobitartuntoja arvioidaan kuitenkin todettavan vuosittain jopa noin 10 000 henkilöllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.

Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu

eihän se koko lavuaari vedellä täyty. Sitten kun ruoka-astia on jäähtynyt ja astia siirretty jääkaappiin, voikin siinä vedessä tiskata astiat. Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä. Sitten tiskiainetta ja tiskaamaan. 

 

Kyllä huomaa, että et ole koskaan noin toiminut. Jos lavuaarissa oleva vesi on niin kuumaa, että siinä voi tiskata, ei ruoka voi olla sitä kylmempää. Nykyisin useimmissa keittiössä on jo tiskikone.

tiskaamiseen ei tarvita kovinkaan kuumaa vettä ja sitten lisäksi toivoisin sinun keskittyvän loppupäivän ajaksi lukutaitosi kehittämiseen. Kirjoitin näin: "Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä"

 

Jos jäähdytysvesi on tiskilämmintä eli jotain 50-asteista, se ruoka on yhtä lämmin - siis parhaassa tapauksessa. Ei siis jäähtynyt.

opettele vesijäähdytyksen idea ja toteutus, niin tajuat miksi se toimii eikä jää mihinkään 50-asteiseksi

Alkuperäinen lainaus: "Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä." Tiskilämmin vesi pitää olla niin lämmin, että rasva liukenee astioista mutta kädet kestää. Siksi 50-asteinen on tiskilämmin.

Sehän on aivan varmaa, että jäähdytysvedessä kattilassa oleva ruoka ei voi siinä jäähtyä tuota kylmemmäksi, jos vesi on lämmennyt tiskilämpimäksi.

Vesijäähdytyksen idea on se, että vesi on kylmempää kuin kattilassa oleva ruoka. Meillä homma toimii niin, että lavuaari on niin paljon kattilaa suurempi, että vesi ei lämpene liikaa.  Tulppa vuotaa vielä sopivasti niin, että välillä täytyy lisätä kylmää vettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.

Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu

eihän se koko lavuaari vedellä täyty. Sitten kun ruoka-astia on jäähtynyt ja astia siirretty jääkaappiin, voikin siinä vedessä tiskata astiat. Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä. Sitten tiskiainetta ja tiskaamaan. 

 

Kyllä huomaa, että et ole koskaan noin toiminut. Jos lavuaarissa oleva vesi on niin kuumaa, että siinä voi tiskata, ei ruoka voi olla sitä kylmempää. Nykyisin useimmissa keittiössä on jo tiskikone.

tiskaamiseen ei tarvita kovinkaan kuumaa vettä ja sitten lisäksi toivoisin sinun keskittyvän loppupäivän ajaksi lukutaitosi kehittämiseen. Kirjoitin näin: "Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä"

 

Jos jäähdytysvesi on tiskilämmintä eli jotain 50-asteista, se ruoka on yhtä lämmin - siis parhaassa tapauksessa. Ei siis jäähtynyt.

opettele vesijäähdytyksen idea ja toteutus, niin tajuat miksi se toimii eikä jää mihinkään 50-asteiseksi

 

Alkuperäinen lainaus: "Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä." Tiskilämmin vesi pitää olla niin lämmin, että rasva liukenee astioista mutta kädet kestää. Siksi 50-asteinen on tiskilämmin.

Sehän on aivan varmaa, että jäähdytysvedessä kattilassa oleva ruoka ei voi siinä jäähtyä tuota kylmemmäksi, jos vesi on lämmennyt tiskilämpimäksi.

Vesijäähdytyksen idea on se, että vesi on kylmempää kuin kattilassa oleva ruoka. Meillä homma toimii niin, että lavuaari on niin paljon kattilaa suurempi, että vesi ei lämpene liikaa.  Tulppa vuotaa vielä sopivasti niin, että välillä täytyy lisätä kylmää vettä.

lämminvesivaraajassa veden lämmön tulee olla 50 asteista. tiskiveteen riittää ihan kädenlämpöistä hiukan lämpimämpi vesi + tiskiaine. meillä kun nykymaailmassa on parempia tiskiaineita kun esimummoillamme. Se on se tiskiaine, joka rasvan poistaa

En voisi ikinä pestä tiskejä 50-asteisessa vedessä.. Sehän on hiton kuumaa kädelle. Pitäisi sitten kumihanskat kädessä pestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.

Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu

eihän se koko lavuaari vedellä täyty. Sitten kun ruoka-astia on jäähtynyt ja astia siirretty jääkaappiin, voikin siinä vedessä tiskata astiat. Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä. Sitten tiskiainetta ja tiskaamaan. 

 

Kyllä huomaa, että et ole koskaan noin toiminut. Jos lavuaarissa oleva vesi on niin kuumaa, että siinä voi tiskata, ei ruoka voi olla sitä kylmempää. Nykyisin useimmissa keittiössä on jo tiskikone.

tiskaamiseen ei tarvita kovinkaan kuumaa vettä ja sitten lisäksi toivoisin sinun keskittyvän loppupäivän ajaksi lukutaitosi kehittämiseen. Kirjoitin näin: "Parhaassa tapauksessa vesi on lämmennyt siitä ruoka-astiasta niin, että on tiskilämmintä vettä. Muusa tapauksessa ei tarvitse kuin laskea lavuaariin hiukan hanakuumaa vettä, jotta siitä saa tiskilämmintä"

 

Jos jäähdytysvesi on tiskilämmintä eli jotain 50-asteista, se ruoka on yhtä lämmin - siis parhaassa tapauksessa. Ei siis jäähtynyt.

Tuon veden voi käyttää tiskaamiseen ja tiskivedellä voi pestä kengät - ja sitten loppuvedellä voi pestä auton. Näin syntynyt säästö on kertaluontoisesti mitättömän tuntuinen, mutta vuositasolla näin tienattu rahasumma on jo huomattava.

Vierailija kirjoitti:

Lavuaariin kylmää vettä ja kattila siihen jäähtymään. 

Kumpi säästää maapallon veden turha laskeminen vai jääkaapin turha lämmittäminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lavuaariin kylmää vettä ja kattila siihen jäähtymään. 

Kumpi säästää maapallon veden turha laskeminen vai jääkaapin turha lämmittäminen?

Unohda  maapallon pelastaminen ja mieti sitä, mitä tapahtuu niille jääkaapissa oleville ruuille, jotka lämpenevät sen kuuman ruuan vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

En voisi ikinä pestä tiskejä 50-asteisessa vedessä.. Sehän on hiton kuumaa kädelle. Pitäisi sitten kumihanskat kädessä pestä. 

Tiskihanskat ovat hyvät sen vahvan kemikaalin vuoksi, jota käytät haaleassa vedessä.

Kukaan ei ole ehdottanut parveketta. Kesähelteillä ei tietty toimi, mutta suurimman osan vuodesta se on mainio soppakattilan jäähdytyspaikka. 

Näin mä teen kuten äitinikin aikoinaan. Isoäidillä olikin kylmäkomerot ja verannat tai vintin raput, kun vintti ei lämmitetty. 

Gavrieliedes,  Vantaa, maahantuomia mietoja vihreitä turkinpippureita ilman täytteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lavuaariin kylmää vettä ja kattila siihen jäähtymään. 

Kumpi säästää maapallon veden turha laskeminen vai jääkaapin turha lämmittäminen?

 

Unohda  maapallon pelastaminen ja mieti sitä, mitä tapahtuu niille jääkaapissa oleville ruuille, jotka lämpenevät sen kuuman ruuan vuoksi.

Se jääkaappikin hajoaa helposti tuosta kylmä - kuuma - kylmä -humpasta, kompura leviää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voisi ikinä pestä tiskejä 50-asteisessa vedessä.. Sehän on hiton kuumaa kädelle. Pitäisi sitten kumihanskat kädessä pestä. 

 

Tiskihanskat ovat hyvät sen vahvan kemikaalin vuoksi, jota käytät haaleassa vedessä.

Fairya on kyllä mainostettu, että on iholle ystävällistä, kädet poskenpehmeät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voisi ikinä pestä tiskejä 50-asteisessa vedessä.. Sehän on hiton kuumaa kädelle. Pitäisi sitten kumihanskat kädessä pestä. 

 

Tiskihanskat ovat hyvät sen vahvan kemikaalin vuoksi, jota käytät haaleassa vedessä.

käsitiskiainevedessä voi pitää käsiä. Se ei ole siellä vedessä enää niin vahvaa kuin pullossa, kas kun seos laimenee vedessä....