Pitääkö teidän mielestänne perheenjäsenten sopia menoista keskenään?
En tarkoita sitä, että pitäisi kysyä lupia muilta. Jos perheessä on kaksi aikuista ja kotona asuvaa jälkikasvua, kuuluuko menoista jutella ja sopia, vai onko se ilmoitusasia? Vai onko tällaisen keskustelun ja sopimisen olettaminen ja vaatimine teidän mielestänne toisen kontrollointia?
Kommentit (15)
No me ainakin sovitaan, ihan senkin takia kun asutaan korvessa ja kun on vain yksi auto, niin pitää logistiikka miettiä. Me pidetään perhekokouksia 😂.
Pääsääntöisesti asioista sovitaan yhdessä, mutta esim. mummon hautajaisista ei voi kieltäytyä eikä niitä voi siirtää eli tavallaan ilmoitusasia.
Meillä on aina sovittu menemisiä. Niin lapsuuden perheessä kuin nykyisessä omassa perheessäni.
Erityisesti me aikuiset aina sovitaan menot ja lapset pienenäkin. Mutta kyllä nuo meidän aikuset lapsetkin tapaavat kertoa menemisistään nyt kesällä kun asuvat kotona vaikka asuvat talvet omissa kämpissään.
Ei toinen ole sinun 24/7/365 päivystävä lapsenvahti, vaan molempien vanhempien pitää päästä tasapuolisesti menemään ilman lapsia omiin menoihinsa. Siksi asioista tulee sopia etukäteen
Enemmän meillä ehkä ilmoitusasia, mutta kun lapsi oli sen ikäinen ettei voinut yksin jättää, niin pakkohan niistä on keskustella ja toisen hakea lapsi hoidosta. Ihan sanoi kun vie auton huoltoon, niin pitää varmistaa että toiselle sopii tulla toisella autolla viemään töihin ja iltapäivällä toiseen suuntaan.
Mä kerron etukäteen töihin liittyvät menot, joihin en voi itse vaikuttaa ja muiden suunnitelmien osalta juttelen etukäteen, että mitä mulla olis mielessä ja sopiiko se. Kestotappelun aihe meillä kotona on se, että mies ei tee samalla tavalla, ei "muista" kertoa työmatkoistaan ja muutkin menonsa suunnittelee kokonaan valmiiksi, eikä kysele, että mitä suunnitelmia minulla tai muilla perheenjäsenillä on sille ajalle. Mekin asutaan korvessa, omakotitalo, yksi auto, kauppaan matkaa, ei busseja, koira, joten on oikeasti ihan oleellista tietää tällaiset asiat, kun toinen vaan ilmoittaa, että lähtee monen päivän reissuun auton kanssa.
Miehen ratkaisu tähän on ollut se, että se jakaa mulle sen työkalenterin, mutta siellä ei kyllä lue, että mitkä kalenteriin merkityistä tapahtumista ja matkoista on oikeasti pakollisia ja mitkä ei, ja mille aikoo osallistua, eli mun pitäisi vaan itse lukea hänen kalenteriaan ja olettaa, että ihan joka hemmetin meno siellä kalenterissa on pakollinen ja tapahtuu. Hänen mielestään asia kuitenkin ratkeaa sillä.
Hän ei kyllä esimerkiksi vaivaudu kotonakaan ilmoittelemaan, jos lähtee jonnekin, mun mielestä taas muille perheenjäsenille huikataan tai jätetään lappu, että lähdin kauppaan tai salille tai leffaan tai kävelylle tai että tuun muutaman tunnin päästä. Miehen mielestä on ok, että yhtäkkiä vaan huomaan, että auto ei olekaan pihassa ja sit pitää arpoa, että tuleeko se auto takaisin puolen tunnin tai viiden tunnin päästä.
Lupia ei tarvitse kysellä, mutta normaaliin perhe-elämään kuuluu mun mielestä keskustelu ja sopiminen, ei tulis mieleenkään vaan varata jotain reissua ja olettaa, että se sopii muille just silloin kun mä ajattelin, kysymättä muiden ohjelmaa.
Tästä purkauksesta näkyy varmaan, että tää on ihan kestoraivoaihe meillä...
Tottakai menot pitää keskustella ja sovittaa yhteisesti perheen arkeen. Se on kunnioitusta. Priorisointi aina perhe edellä.
Joo, sopiminen ei ole sama asia kuin se, että tarvis kysyä lupaa. Normaalit aikuiset ihmiset, jotka jakaa saman talouden toimii niin.
Vierailija kirjoitti:
Menen ja tulen niinkuin huvittaa.
Niin minäkin, mutta silti kerron niistä menoistani ja tuloistani muille, tarkkuudella "näen töiden jälkeen kaveriani, menee varmaan muutama tunti".
Jos haluaa elää kuin sinkku ilman ilmoitusvelvollisuutta, silloin ei perusteta perhettä eikä edes parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Mä kerron etukäteen töihin liittyvät menot, joihin en voi itse vaikuttaa ja muiden suunnitelmien osalta juttelen etukäteen, että mitä mulla olis mielessä ja sopiiko se. Kestotappelun aihe meillä kotona on se, että mies ei tee samalla tavalla, ei "muista" kertoa työmatkoistaan ja muutkin menonsa suunnittelee kokonaan valmiiksi, eikä kysele, että mitä suunnitelmia minulla tai muilla perheenjäsenillä on sille ajalle. Mekin asutaan korvessa, omakotitalo, yksi auto, kauppaan matkaa, ei busseja, koira, joten on oikeasti ihan oleellista tietää tällaiset asiat, kun toinen vaan ilmoittaa, että lähtee monen päivän reissuun auton kanssa.
Miehen ratkaisu tähän on ollut se, että se jakaa mulle sen työkalenterin, mutta siellä ei kyllä lue, että mitkä kalenteriin merkityistä tapahtumista ja matkoista on oikeasti pakollisia ja mitkä ei, ja mille aikoo osallistua, eli mun pitäisi vaan itse lukea hänen kalenteriaan ja olettaa, että ihan joka hemmetin meno siellä kalenterissa on pakollinen ja tapahtuu. Hänen mielestään asia kuitenkin ratkeaa sillä.
Hän ei kyllä esimerkiksi vaivaudu kotonakaan ilmoittelemaan, jos lähtee jonnekin, mun mielestä taas muille perheenjäsenille huikataan tai jätetään lappu, että lähdin kauppaan tai salille tai leffaan tai kävelylle tai että tuun muutaman tunnin päästä. Miehen mielestä on ok, että yhtäkkiä vaan huomaan, että auto ei olekaan pihassa ja sit pitää arpoa, että tuleeko se auto takaisin puolen tunnin tai viiden tunnin päästä.
Lupia ei tarvitse kysellä, mutta normaaliin perhe-elämään kuuluu mun mielestä keskustelu ja sopiminen, ei tulis mieleenkään vaan varata jotain reissua ja olettaa, että se sopii muille just silloin kun mä ajattelin, kysymättä muiden ohjelmaa.
Tästä purkauksesta näkyy varmaan, että tää on ihan kestoraivoaihe meillä...
Toivottavasti miehesi on yksityisyrittäjä, sillä muutenhan tämä kalenterin jakaminen on tietoturvaloukkaus. Kalenterimerkinnöissä useinkin on sellaista tietoa, mikä on vain yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettua tai jopa salaista, eikä miehen työnantaja varmasti ilahtuisi tiedosta, että tällaista tietoa on jaettu yrityksen ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Mä kerron etukäteen töihin liittyvät menot, joihin en voi itse vaikuttaa ja muiden suunnitelmien osalta juttelen etukäteen, että mitä mulla olis mielessä ja sopiiko se. Kestotappelun aihe meillä kotona on se, että mies ei tee samalla tavalla, ei "muista" kertoa työmatkoistaan ja muutkin menonsa suunnittelee kokonaan valmiiksi, eikä kysele, että mitä suunnitelmia minulla tai muilla perheenjäsenillä on sille ajalle. Mekin asutaan korvessa, omakotitalo, yksi auto, kauppaan matkaa, ei busseja, koira, joten on oikeasti ihan oleellista tietää tällaiset asiat, kun toinen vaan ilmoittaa, että lähtee monen päivän reissuun auton kanssa.
Miehen ratkaisu tähän on ollut se, että se jakaa mulle sen työkalenterin, mutta siellä ei kyllä lue, että mitkä kalenteriin merkityistä tapahtumista ja matkoista on oikeasti pakollisia ja mitkä ei, ja mille aikoo osallistua, eli mun pitäisi vaan itse lukea hänen kalenteriaan ja olettaa, että ihan joka hemmetin meno siellä kalenterissa on pakollinen ja tapahtuu. Hänen mielestään asia kuitenkin ratkeaa sillä.
Hän ei kyllä esimerkiksi vaivaudu kotonakaan ilmoittelemaan, jos lähtee jonnekin, mun mielestä taas muille perheenjäsenille huikataan tai jätetään lappu, että lähdin kauppaan tai salille tai leffaan tai kävelylle tai että tuun muutaman tunnin päästä. Miehen mielestä on ok, että yhtäkkiä vaan huomaan, että auto ei olekaan pihassa ja sit pitää arpoa, että tuleeko se auto takaisin puolen tunnin tai viiden tunnin päästä.
Lupia ei tarvitse kysellä, mutta normaaliin perhe-elämään kuuluu mun mielestä keskustelu ja sopiminen, ei tulis mieleenkään vaan varata jotain reissua ja olettaa, että se sopii muille just silloin kun mä ajattelin, kysymättä muiden ohjelmaa.
Tästä purkauksesta näkyy varmaan, että tää on ihan kestoraivoaihe meillä...
Ihan oikeasti, mä olen jo sen verran vanha ja kovia kokenut nainen, etten jäisi tohon tilanteeseen.. yhtäkkiä on auto pois pihasta ja sinä ja lapset olette määräämättömän ajan jumissa korvessa? Ei ei ei. Red flag. Punainen lippu.
Kolme vaihtoehtoista mallia ratkoa parisuhdeongelmat:
1. Jätä se.
2. Puhu sille.
3. Pane sitä.
Kolmosta jo koititkin, valitse 1 tai 2. Tsemppiä.
Totta kai pitää keskustella, mutta sen kun vielä saisin puolisonkin päähän! Meillä on molemmilla työt, joihin sisältyy myös työmatkoja. On normaalia ja toiset huomioivaa jutella etukäteen siitä, mitä menoja on ja millaisia suunnitelmia, eikä vaan olettaa, että muille sopii tai että muilla ei ole mitään menoja.