Ylipääsemätön halu muuttaa maalle
Nyt on tosi kyseessä, en enää siedä kaupunkiasumista vaan polttava halu muuttaa maalle, josta sitten pääsee asioimaan kaupunkiin tarvittaessa, en enää kestä siedätyshoitoa kaupunkielämään. Totaalisen kypsynyt.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on hoidetut tiet ja katuvalot.
Tiet kyllä aurataan. Talvella katuvaloksi riittää täysikuun loiste helmihangilla. 🥰
Aurataan, joo. Itse pitää maksaa naapurille siitä, että hän käy meidän pihatien auraamassa. Joskus hän käy ennen kuin päätie aurataan. Sitten onkin se penkka tienhaarassa, kun pitää johonkin lähteä, ja naapuri on traktoreineen toisella puolella kylää auraamassa jonkun toisen pihaa/pihatietä.
Täysikuu paistaa yhtenä yönä kuukaudessa, eikä silloinkaan, jos on pilvistä.
"Sitten onkin se penkka tienhaarassa, kun pitää johonkin lähteä, ja naapuri on traktoreineen toisella puolella kylää auraamassa jonkun toisen pihaa/pihatietä."
Tuota tuota. Mä olen useasti selkäleikattu, fyysisesti monisairas reumaatikko, ja minäkin jaksan tuon vallin siivota lapiolla tai kolalla. Sinäkö et voi autosta nousta, ja avata tietä itse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin maalle hiljattain perheeni kanssa.
Olen kotoisin pk-seudulta, mutta vietin lapsuuteni kesät aina maalla sukulaisissa. Viihdyin molemmissa ympäristöissä, mutta ymmärsin vasta nelikymppisenä, miten nykyaikainen kaupunkielämä kuormittaakaan itseäni. Äänet, saasteet, kiire, hajut...muutin siis maalle, kirkonkylään, josta on noin 100km lapsuuteni maalaismaisemiin.
Täällä on ihan toimivat peruspalvelut terkkarista kauppoihin, kouluihin ja apteekkiin. Lähin kaupunki on 40km päässä, bussilla 45 minuuttia tai autolla puolisen tuntia. Busseja kulkee yllättävän hyvin, parhaimmillaan tunnin välein, ja ainakin toistaiseksi taksikin on tullut tilattaessa.
Pienen epävarmuuden kanssa eläminen toki kuuluu täällä asiaan, mutta sitä pitää vaan oppia sietämään. Joskus netti pätkii toivottoman paljon, joskus joku peruspalvelu on poissa käytöstä jopa viikkoja.
En ole katunut muuttoamme, eikä kukaan perheenjäsen ainakaan ääneen ole toista mieltä.
Ostimme kuolinpesältä edullisesti vanhan mutta hyväkuntoisen talon, täällä on tilaa olla ja elää.
Piha on iso ja tonttinaapurit elävät ns. vanhalla tyylillä eli vaikka näköyhteys onkin, ei pyöritä tontin rajoilla turhaan tai tulla väkisin juttusille, iltaisin ja öisin ollaan hiljaa.
Silloin kun käyn "isolla kirkolla", huomaan pian miten älyttömästi se ihmisvilske ja äänten sekamelska rasittaakaan. Ai niin, verenpaineeni muuten laski muuttomme myötä! Olen kuullut että näin voi käydä joillekin.
Eikö huoleta lasten puolesta? Alakoululaisella saattaa persoonasta riippuen ehkä olla vielä kivaa, mutta teinit tylsistyvät kuoliaaksi maalla. Lisäksi voi olla pitkä matka lukioon ja se on yleensä aika huono. Yliopistolla monet maalta tulleet kertovat, että saivat vasta yliopistoaikana itsensä kaltaisia ystäviä. Lukioajan käytännössä vain pänttäsivät yksin, koska halusivat saada kerralla hyvät arvosanat ja päästä mahdollisimman nopeasti yliopistokaupunkiin.
Ei, ei huoleta. Perheen teini on kotona viihtyvää sorttia ja kavereihin on pidetty yhteyttä netin välityksellä jo pitkään. Lisäksi kylällä on nuorisotalo, johon meiltä kävelymatka.
Toisen asteen opinnot hoituvat bussilla, 45 minuuttia suuntaansa ja pysäkki 400m päässä. :) Kouluilla on myös asuntolat, jos suhaaminen käy liian raskaaksi.
-alkuperäinen
Olisin varmaan itsekin viihtynyt mieluummin kotona, jos vaihtoehtona olisi ollut työväenluokkainen nuta. Ystäviä olisi varmasti kiva nähdä oikeassa elämässäkin. Eikö yhtään huoleta, että maalaislukiosta on vaikea ponnistaa yliopiston hakupainealoille? 45 minuuttia on kuitenkin pitkä koulumatka ja tuon jälkeen on varmasti haastava tarttua pitkän matikan tehtäviin. Vertaa tätä esim. Etelä-Haagassa tai Otaniemessä asumiseen ja olisi kävelymatka eliittilukioon.
No olipas kommentti. :D
Me ollaan itsekin työväenluokkaa, joten eipä tuo nyt mitenkään haittaa että on kaltaistensa keskuudessa. Ja tuo on ihan yliopistokaupunki, minne siirtyy myöhemmin kouluun, eiköhän sieltä löydy vaihtoehtoja...
45 minuuttia on ihan tavallinen matka suuntaansa sekä koululaisilla että aikuisilla pk-seudullakin.
45 minuuttia on tavallinen työmatka, mutta ei koulumatka. Koululaisilla pk-seudulla matka lähikouluun on yleensä maksimissaan 20 min luokkaa. Edes meillä SYK:n eliittikoulussa ei tainnut olla kuin pari luokkalaista, joilla koulumatka oli 45 min.
Rankkaa olla eliittiä, kun ei selviä edes alle tunnin bussimatkasta!
Tarkoitatko maalla jotain muuta paikkaa kuin Helsinkiä?