Kotien vastuu lasten oppimisessa ja nimenomaan kielissä
Sohaisen varmaan ampiaispesään, mutta opetan kieliä pk-seudulla ja ryhmissä todella paljon kaikenlaisia oppilaita. Siellä on juurikin myös niitä jo Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia, joilla vaikeuksia suomen kielessä. Sekä vanhemmat että nämä heidän lapsensa ovat käyneet aina koulua suomenkielisten kanssa, harrastavat suomenkielisten kanssa ja parhaat kaverit sellaisia että joukossa hyvinkin eteviä suomenkielisiä.
Silti se oma suomen kielen taito ei kehity. Mielestäni pitäisi miettiä, mitä muuta voisi tehdä kuin olettaa, että jokin kielitaito vain tarttuu "dippaamalla" eli luotetaan puhtaasti kielikylpymenetelmään. En usko, että se yksin riittää.
Vaan lisäksi tarvitaan muutakin.
Sanon vielä että omassa oppiaineessani ei se erikielitaustaisten opettaminen ole mikään haaste.
Kommentit (2)
Kyllä kielen oppiminen tarkoittaa ihan englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa jne, ja siinä vanhemmilla on suuri vastuu.
Lapseni päiväkodissa on arabiankieliset avustajat/hoitajat, koulussa arabiankielisille on omat kouluavustajat ja jopa terveydenhoitaja jne. eli ihan kaikessa pyritään toimimaan niin, että lapsi tulee ymmärretyksi äidinkielellään, ei oppineeksi suomea. Kodit edellyttävät tätä, ei lasta saa heittää vieraskielisten sekaan ja toivoa, että kyllä se oppii, joten kielenopetuksen sijaan halutaan tulkit.
Miten sitä ikinä tulisi halua opetella, kun työelämässäkin voi käyttää huonoa englantia?