Lue keskustelun säännöt.
Voisko joku kertoa, miksi Haavisto on niin suosittu?
13.01.2012 |
En ole juuri tätä pressa-asiaa seurannut, mutta sen mitä Haavistosta olen lukenut ja nähnyt, niin ei kyllä minua vakuuta millään lailla. Samoin on kyllä vaikeaa kuvitella homoparia edustamassa Suomea maailmalla, keulahahmoina. Mistä tämä suosio siis johtuu?
Kommentit (69)
Koska me suomalaiset olemme tyhmiä. On se mukavaa kattoa homoparia linnanjuhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haavisto ei ole toiminut Suomen ulkopolitiikassa, joten minkälaista kokemusta hänellä siitä mielestäsi muka on?
Darfurin tehtäviä on älytöntä nimittää suomena ulkopolitiikan hoitamiseksi, ei näillä ole mitään tekemistä keskenään.
Huolestuttavaa on, jos ei tunnista edes naapurimaiden valtion päämiehiä. Ei presidenttiainesta.
ulkopoliittisia suhteita ja ne tämä mies hallitsee. Koulutuksella ei ole mielestäni merkitystä, kun tosiaan on hienon uran tehnyt.
aivan kuten ammattipoliitikot yleensäkin eli poliittisilla suhteillaan. Pekka on puhunut Suomessa UM:n kavereilleen, että "olisipa hienoa, kun tehtäisiin sitä tai tätä". Suomi antaa toimintaan rahaa ja samalla neuvotellaan, että suomalainen saa toiminnassa johtotehtävän.
Kas noin se käy, jos on ollut ministerinä ja sitten on kiinnostusta noihin kv- hommiin. Ja tällä en sitten mitenkään tarkoita, etteikö Haavisto olisi pätevä ihminen presidentiksi. Totean vain, että Haavisto ei ole substanssiosaamisella päässyt minkään delegaation johtoon vaan sillä, että hänellä on Suomessa kavereita tarpeeksi korkeissa asemissa ulkoasiainhallinnossa. Nuo kaverit voivat allokoida rahaa ja pitää huolta, että suomalainen - eli heidän kaverinsa Pekka - pääsee YK- hommiin.
Alempiin posteihin onkin sitten verinen kilpailu ja pitää olla substanssipätevyyttä ja aiempaa kokemusta.
Haavistolla huonoin numero 8, Niinistöllä yksi ainoa kymppi ja sekin liikunnasta. Sen jälkeiset oikeustieteen opinnot eivät vaadi kuin kestäviä perslihaksia. Haaviston opinnot jäivät kesken, koska kansainvälinen ura veti puoleensa.
Minä en voisi äänestää ylioppilasta maan korkeimpaan virkaan.
Häntä pidetään kuitenkin yleisesti kokeneena ja arvostettuna valtiomiehenä.
Vihreät akat vetivät herneet nenään tai jotain? Minä olen tuo 3, jota todellakin haittaa kouluttamattomuus. On kerrassaan kummallista että vaikkapa Soinia äänestäneitä haukutaan junteiksi jne. koska Soini sentään on maisteri- kyllä Haavistolla on hienosti työkokemusta, mutta jos kehtaa lähteä pyrkimään maan korkeimpaan virkaan, koulutuspuolen pitää olla edes muodollisesti kunnossa. Ja ei, en äänestä Soinia. Kunhan vaan olen ihmetellyt tätä että samat ihmiset, joiden mielestä kouluja käymättömät = tyhmiä ovat nyt itse äänestämässä presidentiksi ylioppilasta. Totuus ei pala tulessakaan: Haavistolla on hieno työura, mutta ei koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla juristin koulutus valmistaa presidentin tehtäviin?
Se hakee nyt presidentin virkaa. Sillä ei ole siitä päivääkään kokemusta eikä edes sopivaa koulutusta.
Siis etenkin noi loppupään mielipiteet.
http://www.image.fi/artikkelit/teht-v-suomessa-pekka-haavisto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haavisto on uskomattoman fiksu ja diplomaattinen, osaa vastata ksymksiin suoraan, on lämmin ja inhimillinen, ei änkyröi. On mittava kansainvälinen ura takanaan. Tuntee ihmisiä, haistaa heikot signaalit. Innovatiivinen, rauhallinen.
Yhtään huonoa puolta en ole vielä miehestä löytänyt, minulle seksuaalinen suuntautuminen ei merkitse mitään politiikassa. Vihreyskään ei ole este, koska presidenttihän ei harjoita puoluepolitiikkaa.
Ja kannattaa oikeasti käydä tsekkaaamassa sen cv. Sillä on aivan uskomaton kansainvälinen kokemus. Ja ylipäänsä, mies on ollut monessa mukana ja luomassa Suomeen kaikenlaista uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en voisi äänestää ylioppilasta maan korkeimpaan virkaan.
koulutusjankkaus on niin lapsellista ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Miehellä on Suomen mitassa hämmästyttävä kansainvälinen työkokemus ja toi yksi jankkaa kuin rikkinäinen levy jotain "hädin tuskin ylioppilasta". Sanat loppuu. Surkuhupaisa ei riitä kuvaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kouluttamattomuus on merkki ihan jostain muusta kuin älykkyydestä ja innovatiivisuudesta. Ja mikä hyve on rauhallisuus? Eipä taida kovin intohimoisesti olla ajamiensa asioiden takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kouluttamattomuus on merkki ihan jostain muusta kuin älykkyydestä ja innovatiivisuudesta. Ja mikä hyve on rauhallisuus? Eipä taida kovin intohimoisesti olla ajamiensa asioiden takana.
Loppututkinnon puuttuminen ei tarkoita välttämättä kouluttamattomuutta...
Se tarkoittaa tyyppiä, joka ei pysty keskittymään mihinkään niin paljon, että saisi mitään vietyä loppuun. Nykyaikana se, että jokunkun koulutus jää vain ylioppilastutkintoon on todella omituista ja säälittävää. En itse tunne ketään sellaista. Kaikilla on muukin tutkinto. Monilla useita.
Haavistosta tulee vaikutelma laiskasta ja vähän tyhmästä ihmisestä, ei maisterin papereiden hankkiminen sentään niin ylivoimaista ole, ettei siitä suoriutuisi jos on yliopistoon kuitenkin päässyt.
Vai onko niin, ettei se ole edes koskaan yliopistossa ollutkaan?!
Vai onko niin, ettei se ole edes koskaan yliopistossa ollutkaan?!
kouluttamattomuus on merkki ihan jostain muusta kuin älykkyydestä ja innovatiivisuudesta.
Pekka Haavisto on helsinkiläinen Vihreiden kansanedustaja. Hän on Eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien varsinainen jäsen, ja EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varajäsen. Eduskuntatyön ohella Haavisto toimii ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä, erikoisalueenaan Sudanin ja Somalian konfliktit.
Haavisto on Suomen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hän toimii puheenjohtajana STM:n asettamassa Romaniasiain neuvottelukunnassa (RONK), ja hän on Plan Suomi Säätiön varapuheenjohtaja. Haavisto oli jäsen perustuslain uudistamista valmistelleessa Taxellin komiteassa, ja vaalirahoituksen uusimisesta ehdotuksen tehneessä Tarastin toimikunnassa.
Haavisto on ollut mukana perustamassa vihreää liikettä Suomeen. Haavisto oli eduskunnan jäsen ensimmäisen kerran vuosina 1987-1995, jolloin hän toimi myös kahdesti Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Haavisto perusti Eduskuntaan Ihmisoikeusryhmän, ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Vihreän liiton puheenjohtajana Haavisto toimi 1993-1995, ja ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä 1995-1999. Tuolloin hän oli ensimmäinen vihreä ministeri Euroopassa.
Haavisto on toiminut Helsingin kunnallispolitiikassa kaupunginhallituksen jäsenenä, kaupunginvaltuutettuna, kiinteistölautakunnan jäsenenä ja verolautakunnan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut Helsingin juhlaviikoista vastaavan Helsinki-säätiön puheenjohtajana.
Vuosina 1999-2005 Haavisto toimi YK-tehtävissä maailman kriisialueilla, mm. Balkanilla, Afganistanissa, Palestiinassa, Irakissa, Liberiassa ja Sudanissa johtaen useita YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n kenttäselvityksiä kriisien aiheuttamista ympäristötuhoista. UNEP-tehtäviin kuuluivat myös selvitys Baia Maren kaivosonnettomuudesta Romaniassa sekä useat köyhdytetyn uraanin kenttätutkimukset sota-alueilla. Vuosina 1994-1995 Haavisto johti YK:n Euroopan talouskomission UNECE:n evaluaatiota, joka johti moniin uudistuksiin.
Vuosina 2005-2007 Pekka Haavisto toimi EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa. Tällöin hän otti osaa EU:n edustajana myös Darfurin rauhanneuvotteluihin. Vuonna 2007 hän toimi myös YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisissä.
Haavisto on ollut vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa Instituutissa, hänen erityisalueenaan ovat Venäjään liittyvät kysymykset sekä uudet turvallisuusuhat. Hän on ollut vierailevana luennoitsija Bristolin yliopistossa, aiheena kansainväliset ympäristökysymykset. Haavisto luennoi säännöllisesti Helsingin yliopistossa ja NATO-koulussa Oberammergaussa.
Haavisto on toiminut YK:n aavikoitumissopimuksen asiantuntijana, ja oli jäsen Heinrich Böll Foundationin “Johannesburg Memo” -ryhmässä, joka valmisti raportin kehitys- ja ympäristökysymyksistä YK:n kestävän kehityksen kokoukselle Johannesburgissa 2002. Hän oli jäsenenä professori Jeffrey Sachsin johtamassa YK:n “Millennium Task Force” -ryhmässä. Haavisto on tehnyt selvityksen Arktisen Neuvoston tulevaisuudesta neuvoston jäsenmaiden pyynnöstä, ja on toiminut Saksan kestävän kehityksen arvioijana Saksan hallituksen kutsumana.
Haavisto on kirjoittanut matkakirjoja (mm. Inter-Rail -oppaan), vihreitä pamfletteja ja kirjan kokemuksistaan YK-työssä (Kesä Balkanilla, Wutum 2000). Hän on ollut toimittajana ja päätoimittajana Komposti- ja Suomi-lehdissä, ollut perustamassa Vihreä lanka -lehteä ja toiminut Rumba-musiikkilehden kustantajana. 2010 on julkaistu hänen Afrikan kehitystrendejä kuvaava raporttinsa Afrikan tähteä etsimässä (EVA) ja elämäkerrallinen teos Hatunnosto (Kirjapaja). Lisäksi Haavisto on koonnut useita julkaisuja konflikteista ja ympäristöstä (UNEP).
Eipä taida kovin intohimoisesti olla ajamiensa asioiden takana.
Pekka Haavisto on helsinkiläinen Vihreiden kansanedustaja. Hän on Eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien varsinainen jäsen, ja EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varajäsen. Eduskuntatyön ohella Haavisto toimii ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä, erikoisalueenaan Sudanin ja Somalian konfliktit.
Haavisto on Suomen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hän toimii puheenjohtajana STM:n asettamassa Romaniasiain neuvottelukunnassa (RONK), ja hän on Plan Suomi Säätiön varapuheenjohtaja. Haavisto oli jäsen perustuslain uudistamista valmistelleessa Taxellin komiteassa, ja vaalirahoituksen uusimisesta ehdotuksen tehneessä Tarastin toimikunnassa.
Haavisto on ollut mukana perustamassa vihreää liikettä Suomeen. Haavisto oli eduskunnan jäsen ensimmäisen kerran vuosina 1987-1995, jolloin hän toimi myös kahdesti Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Haavisto perusti Eduskuntaan Ihmisoikeusryhmän, ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Vihreän liiton puheenjohtajana Haavisto toimi 1993-1995, ja ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä 1995-1999. Tuolloin hän oli ensimmäinen vihreä ministeri Euroopassa.
Haavisto on toiminut Helsingin kunnallispolitiikassa kaupunginhallituksen jäsenenä, kaupunginvaltuutettuna, kiinteistölautakunnan jäsenenä ja verolautakunnan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut Helsingin juhlaviikoista vastaavan Helsinki-säätiön puheenjohtajana.
Vuosina 1999-2005 Haavisto toimi YK-tehtävissä maailman kriisialueilla, mm. Balkanilla, Afganistanissa, Palestiinassa, Irakissa, Liberiassa ja Sudanissa johtaen useita YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n kenttäselvityksiä kriisien aiheuttamista ympäristötuhoista. UNEP-tehtäviin kuuluivat myös selvitys Baia Maren kaivosonnettomuudesta Romaniassa sekä useat köyhdytetyn uraanin kenttätutkimukset sota-alueilla. Vuosina 1994-1995 Haavisto johti YK:n Euroopan talouskomission UNECE:n evaluaatiota, joka johti moniin uudistuksiin.
Vuosina 2005-2007 Pekka Haavisto toimi EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa. Tällöin hän otti osaa EU:n edustajana myös Darfurin rauhanneuvotteluihin. Vuonna 2007 hän toimi myös YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisissä.
Haavisto on ollut vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa Instituutissa, hänen erityisalueenaan ovat Venäjään liittyvät kysymykset sekä uudet turvallisuusuhat. Hän on ollut vierailevana luennoitsija Bristolin yliopistossa, aiheena kansainväliset ympäristökysymykset. Haavisto luennoi säännöllisesti Helsingin yliopistossa ja NATO-koulussa Oberammergaussa.
Haavisto on toiminut YK:n aavikoitumissopimuksen asiantuntijana, ja oli jäsen Heinrich Böll Foundationin “Johannesburg Memo” -ryhmässä, joka valmisti raportin kehitys- ja ympäristökysymyksistä YK:n kestävän kehityksen kokoukselle Johannesburgissa 2002. Hän oli jäsenenä professori Jeffrey Sachsin johtamassa YK:n “Millennium Task Force” -ryhmässä. Haavisto on tehnyt selvityksen Arktisen Neuvoston tulevaisuudesta neuvoston jäsenmaiden pyynnöstä, ja on toiminut Saksan kestävän kehityksen arvioijana Saksan hallituksen kutsumana.
Haavisto on kirjoittanut matkakirjoja (mm. Inter-Rail -oppaan), vihreitä pamfletteja ja kirjan kokemuksistaan YK-työssä (Kesä Balkanilla, Wutum 2000). Hän on ollut toimittajana ja päätoimittajana Komposti- ja Suomi-lehdissä, ollut perustamassa Vihreä lanka -lehteä ja toiminut Rumba-musiikkilehden kustantajana. 2010 on julkaistu hänen Afrikan kehitystrendejä kuvaava raporttinsa Afrikan tähteä etsimässä (EVA) ja elämäkerrallinen teos Hatunnosto (Kirjapaja). Lisäksi Haavisto on koonnut useita julkaisuja konflikteista ja ympäristöstä (UNEP).
Se tarkoittaa tyyppiä, joka ei pysty keskittymään mihinkään niin paljon, että saisi mitään vietyä loppuun.
Pekka Haavisto on helsinkiläinen Vihreiden kansanedustaja. Hän on Eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien varsinainen jäsen, ja EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varajäsen. Eduskuntatyön ohella Haavisto toimii ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä, erikoisalueenaan Sudanin ja Somalian konfliktit.
Haavisto on Suomen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hän toimii puheenjohtajana STM:n asettamassa Romaniasiain neuvottelukunnassa (RONK), ja hän on Plan Suomi Säätiön varapuheenjohtaja. Haavisto oli jäsen perustuslain uudistamista valmistelleessa Taxellin komiteassa, ja vaalirahoituksen uusimisesta ehdotuksen tehneessä Tarastin toimikunnassa.
Haavisto on ollut mukana perustamassa vihreää liikettä Suomeen. Haavisto oli eduskunnan jäsen ensimmäisen kerran vuosina 1987-1995, jolloin hän toimi myös kahdesti Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Haavisto perusti Eduskuntaan Ihmisoikeusryhmän, ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Vihreän liiton puheenjohtajana Haavisto toimi 1993-1995, ja ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä 1995-1999. Tuolloin hän oli ensimmäinen vihreä ministeri Euroopassa.
Haavisto on toiminut Helsingin kunnallispolitiikassa kaupunginhallituksen jäsenenä, kaupunginvaltuutettuna, kiinteistölautakunnan jäsenenä ja verolautakunnan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut Helsingin juhlaviikoista vastaavan Helsinki-säätiön puheenjohtajana.
Vuosina 1999-2005 Haavisto toimi YK-tehtävissä maailman kriisialueilla, mm. Balkanilla, Afganistanissa, Palestiinassa, Irakissa, Liberiassa ja Sudanissa johtaen useita YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n kenttäselvityksiä kriisien aiheuttamista ympäristötuhoista. UNEP-tehtäviin kuuluivat myös selvitys Baia Maren kaivosonnettomuudesta Romaniassa sekä useat köyhdytetyn uraanin kenttätutkimukset sota-alueilla. Vuosina 1994-1995 Haavisto johti YK:n Euroopan talouskomission UNECE:n evaluaatiota, joka johti moniin uudistuksiin.
Vuosina 2005-2007 Pekka Haavisto toimi EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa. Tällöin hän otti osaa EU:n edustajana myös Darfurin rauhanneuvotteluihin. Vuonna 2007 hän toimi myös YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisissä.
Haavisto on ollut vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa Instituutissa, hänen erityisalueenaan ovat Venäjään liittyvät kysymykset sekä uudet turvallisuusuhat. Hän on ollut vierailevana luennoitsija Bristolin yliopistossa, aiheena kansainväliset ympäristökysymykset. Haavisto luennoi säännöllisesti Helsingin yliopistossa ja NATO-koulussa Oberammergaussa.
Haavisto on toiminut YK:n aavikoitumissopimuksen asiantuntijana, ja oli jäsen Heinrich Böll Foundationin “Johannesburg Memo” -ryhmässä, joka valmisti raportin kehitys- ja ympäristökysymyksistä YK:n kestävän kehityksen kokoukselle Johannesburgissa 2002. Hän oli jäsenenä professori Jeffrey Sachsin johtamassa YK:n “Millennium Task Force” -ryhmässä. Haavisto on tehnyt selvityksen Arktisen Neuvoston tulevaisuudesta neuvoston jäsenmaiden pyynnöstä, ja on toiminut Saksan kestävän kehityksen arvioijana Saksan hallituksen kutsumana.
Haavisto on kirjoittanut matkakirjoja (mm. Inter-Rail -oppaan), vihreitä pamfletteja ja kirjan kokemuksistaan YK-työssä (Kesä Balkanilla, Wutum 2000). Hän on ollut toimittajana ja päätoimittajana Komposti- ja Suomi-lehdissä, ollut perustamassa Vihreä lanka -lehteä ja toiminut Rumba-musiikkilehden kustantajana. 2010 on julkaistu hänen Afrikan kehitystrendejä kuvaava raporttinsa Afrikan tähteä etsimässä (EVA) ja elämäkerrallinen teos Hatunnosto (Kirjapaja). Lisäksi Haavisto on koonnut useita julkaisuja konflikteista ja ympäristöstä (UNEP).
Aioin ensin äänestää Niinistöä (kuten tein viimeksi), mutta sitten tajusin, että nyt on oikeasti presidentiksi sopiva henkilö tarjolla. Siis sellainen, joka osaisi hyödyntää presidenttiyden tarjoamia mahdollisuuksia siten, että koko maa siitä hyötyisi. Ja ajaisi samalla tosissaan ihmisoikeuksia ja muita sellaisia tärkeitä asioita, joihin on rivipoliitikon vaikea puuttua.
Pekka on ehdokkaista kiltein ja sovittelevin, mutta hänellä on rajuja kavereita: merkitsee, että ei ole nössö vaan tietoisesti sillanrakentajan linjansa valinnut. Siis todellinen valtiomies! Niinistö pääsee muista ehdokkaista lähimmäksi tätä, mutta on kuitekin selvää että hän ei halua presidentiksi muita auttaakseen vaan lähinnä saadakseen sulan hattuun ja uralleen nousujohteisen päätöksen.
http://siksipekka.fi/siksi/222