Kun 94vuotias mummoni teki kuolemaa, äärimmäisen rehellisenä pitämäni äitini
Kävi nostamassa mummon tileiltä lähes kymppitonnin (äitini oli ainoa lapsi joka hoiti muutenkin mummon raha-asiat jo vuosia). Tämä siis vain siksi että vältyttiin perintöveroilta tuon summan osalta, äitini jakoi myöhemmin rhat joululahjoina mulle ja veljelleni.
Aika kekseliästä, itselleni ei olisi tullut mieleenkään.
Kommentit (11)
Mummoni kuolemasta on jo pari vuotta.
mummokin varmaan iloinen etta rahat jaettiin perheen kesken eika verottajalle
sitten ilmeisesti vähän daiju, jos ei tuu tollasta mieleen. Mä pidän sun äitiäs edelleen rehellisenä ja aika järkevänäkin.
ottaen rahat olivat tietysti mummon, joten ap:n äiti varasti käytännössä ne. Varsin kekseliästä!!
eiköhän nuo perintöverokummitukset ole jokaisen tiedossa, joka on koskaan ollut kuoleman ja rahan kanssa tekemisissä. Isäni rahoja siirreltiin samalla tavalla ja me lapset olimme ihan tietoisia siitä. Äiti siirsi pois isän tilitä omalleen kun tiesimme, että aikaa ei ole enää paljoa.
Yhtä keksiliäs oli tuttu keski-ikäinen rouva joka myi sairaalassa makaavan mummon astioita ym jääkaappikin tais olla myynnissä.
Mua oikeasti oksetti, mummo perittiin elävältä. Siellä se sairaalassa makasi ja luuli että koti on vielä odottamassa, mutta ahneet perilliset kuvitteli että rahat ja tavarat on jo heidän. Koti putsattiin tyhjäksi heti kun mahdollista, ajatuksella että kaikki on jo perillisten.
Varkaita te olette, ette mitään muuta, ette kekseliäitä, ette fiksuja, vain varkaita.
mutta elinaikanaan saa luovuttaa jokaiselle haluamalleen henkilölle ilman lahjaveroa tityn summan rahaa. Jotkut vanhat ihmiset ovat tämän tyylin keksineet aivan itse ja ovat siinä viisaita. Olen ollut pankissa töissä ja tiedän, että, kun ihminen kuolee, annetaan KUOLINPÄIVÄN saldo, ennen kuolemaa olevia tapahtumia eivät ketkään pääse tutkimaan. Aikanaan tietenkin tulee tiliote, mutta sitähän ei tarvitse perukirjoitukseen viedä. Jos epäillään väärinkäytöstä, se on kuitenkin tärkeä paperi todistamaan, että joku on saanut "ennakkoperintöä"
Neuvoisin kaikkia vanhoja ihmisiä antamaan osan rahoistaan jo elävänä ollessaan.
Mun mies perii setänsä ja kun ei ole lähisukulainen, perintöveroa menee kovimman mukaan. Mutta ei, varmasti ei elinaikanaan anna senttikään! 100 000 euron summasta sitten liki kolmennes 33000 euroa menee valtiolle!!!!
Kas kun perunkirjoittaja ei huomannut.
Yhtä keksiliäs oli tuttu keski-ikäinen rouva joka myi sairaalassa makaavan mummon astioita ym jääkaappikin tais olla myynnissä. Mua oikeasti oksetti, mummo perittiin elävältä. Siellä se sairaalassa makasi ja luuli että koti on vielä odottamassa, mutta ahneet perilliset kuvitteli että rahat ja tavarat on jo heidän. Koti putsattiin tyhjäksi heti kun mahdollista, ajatuksella että kaikki on jo perillisten. Varkaita te olette, ette mitään muuta, ette kekseliäitä, ette fiksuja, vain varkaita.
Oletkos pässinvarma, että huonekalurahat meni sukulaisten taskuihin? Nimittäin hoito maksaa. Ja mummolta/vaarilta menee kehnolla säkällä pitkäaikaishoidossa ihan kaikki rahat, eikä jää rahaa ostaa edes hammasharjaa tai vaatetta.
Ne vähät huonekalurahatkin mummon tilillä on mummolleni tarpeen. Asunto syö Alzheimer-mummoni tuloja, kun hoitokoti vie 80 % tuloista, ja sitten vielä asunnon vastike päälle. Asunto myydään heti, kun mahdollista ja saadaan oikeudelta lupa. Nyt se ei noin vain onnistu, kun mummo ei ole oikeustoimikelpoinen. Mummon tilille menee sitten mummon osuus, ja toinen puoli jaetaan ukin kuolinpesän kesken. Ulkopuolisten silmissähän tämä näyttää nyt siltä, että suku myi huonekalut ja asunnon, ja ryösti mummon!
Nyt uhkaa mummon tili mennä pakkaselle joka kuukausi hoitomaksun+ asunnon vastikkeen takia. Tällä lailla hänelle jää eläkkeestä edes se 300 euroa. Yksi sairaalapäivä maksaa 25 euroa. Kuukausi sairaalassa on siis 750 euroa. Omaiset on niitä makselleet...
Sinällänsä varojen nostaminen on pesän kavallus. Mutta jos kuolema on varma asia ja pesässä ei ole muita osakkaita, kuin ap:n äiti, niin en näe, kuka pikkusummasta rikosilmoituksen tekisi tai suuttuisiko kuolevakaan. Korkeintaan verottaja itse, mutta heitä ei pienet pesät kiinnosta. Itse varmaan sanoisin ja kirjoittaisin valtakirjan, jos olisin niin tolkuissani, että nostakaa ne rahat jo. Verottajalle en haluaisi antaa kovasta työstäni enää senttiäkään, mieluummin perillisille.
APn äiti oli ainoa perillinen ja hän olisi maksanut perintöverot kaikesta mitä mummolta jäi. Nyt mummo tavallaan lahjoitti lapsenlapsilleen jo ennen kuolemaa, joka on periaatteessa ihan sallittua. Mä olin itse tyhmä kun en tehnyt samaa, me on nyt tapeltu muiden perillisten kesken äidin jättämästä muutamasta tonnista. Mulla olisi edunvalvojana ollut oikeus nostaa rahat ja vaikka lahjoittaa ne jo ennen. Äiti sai 'kuolemantuomion' yli viikko ennen kuolinpäivää.
Kaikkien kannattaisi harrastaa verosuunnittelua ennen kuolemaansa. Uskoisin kaikkien jättävän mieluummin rahaa perillisille, kuin verottajalle.
Perukirjoitus on vainajan talousselvitys kuolinpäivästä alkaen, kuoleman jälkeen rahaa saa käyttää vain hautaamiseen ja vanhojen laskujen maksamiseen, loppu jää perittäväksi. VAin jos joku kuolinpesän osakkaista epäilee jonkun kavaltaneen varoja, aletaan selvittää aikaa ennen kuolemaa. Mutta tuskinpa AP:n äiti itseään syyttäisi.
Kas kun perunkirjoittaja ei huomannut.
kun tili lopetetaan ja perunkirjoitus kirjoitetaan, käske keksiä selitys miksi nosti kun ei ole riittävä syy se että mummo vaan käski nostaa kymppitonnin :D