Lue keskustelun säännöt.
Idiootti olen, mutta on tod paha mieli siitä kun en saa
22.12.2011 |
yhtäkään joululahjaa:´(
Juu ääliömäistä on ja juu miehen kanssa tehty moinen diili jo vuosia sitten mutta olen myös viimevuosina varoen vihjaillut etät olishan se kiva kuitenkin ede spientä ylläriä kummankin toiselle hankkia mutta ei, mies ei lämepen ajatukselle.
Rahatkin tietty tiukilla mutta harmittaa silti.
Tuntuu, että joulu on nykyisin sitä että teen sitä vaan muille...
Kommentit (8)
Mun on ainakin vuosi vuodelta vaikeampaa hymyillä ja osallistua toisten ilon pitoon, kun itse ei saa avata yhtään pakettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on ainakin vuosi vuodelta vaikeampaa hymyillä ja osallistua toisten ilon pitoon, kun itse ei saa avata yhtään pakettia.
kun itse et saa mitään? VAi onko lapsia nämä toiset?
en halua olla niin "aikuinen" ettenkö tahtoisi synttäri - ja joululahjoja. Olen niiden suhteen ikuisesti lapsellinen ja aion pysyäkin. Niukimpana jouluna taisimme ostaa toisillemme puoliksi uudet lakanat ja suklaata, mutta kyllä paketteja on oltava!
Mieheltäni en oo saanut ikinä yhtään joululahjaa. Koska hänen perheessä lahjojen jako lopetettiin jo muutama vuosi ennen minun tuloa kuvioihin, koska lapset oli aikuisia. Ette voi uskoa mun pettymystä ja pahaa mieltä, kun tajusin meidän ekana yhteisenä jouluna, että mä en tosiaankaan saa tuolta mieheltä mitään joululahjaa. Olin itse kutonut miehelle kivan joululahjan ja hän oli iloisesti yllättynyt lahjastaan. Itkin ihan oikeasti jouluyönä katkerasti, ja omaa lapsellisuuttanikin harmittelin.
Sen jälkeen olen pakon edessä tähän tottunut ja lopettanut lahjanoston hänellekin. Onneksi voin luottaa omaan äitiini, jolla on aina minullekin pieni paketti tai kaksi. Vaikka ne olisi ihan merkityksettömiä asioita sinänsä, lahjan saaminen on silti niin ihanaa! Kuin on antaminenkin, tykkään kovasti antaa lahjoja jouluna.
ottanut tuosta opikseen ja ostanut lahjaa seuraavana jouluna? Miksi sinun piti joustaa eikä hänen??? un mielestä itse asiassa aika iso juttu tuo, ettei hanki rakkaalleen lahjoja... Mulla ei koskaan ole ollut sellaista miestä. ENkä kyllä sellaisen kanssa olisi tutustumisessa kovin pitkälle päässyt.
Mieheltäni en oo saanut ikinä yhtään joululahjaa. Koska hänen perheessä lahjojen jako lopetettiin jo muutama vuosi ennen minun tuloa kuvioihin, koska lapset oli aikuisia. Ette voi uskoa mun pettymystä ja pahaa mieltä, kun tajusin meidän ekana yhteisenä jouluna, että mä en tosiaankaan saa tuolta mieheltä mitään joululahjaa. Olin itse kutonut miehelle kivan joululahjan ja hän oli iloisesti yllättynyt lahjastaan. Itkin ihan oikeasti jouluyönä katkerasti, ja omaa lapsellisuuttanikin harmittelin. Sen jälkeen olen pakon edessä tähän tottunut ja lopettanut lahjanoston hänellekin. Onneksi voin luottaa omaan äitiini, jolla on aina minullekin pieni paketti tai kaksi. Vaikka ne olisi ihan merkityksettömiä asioita sinänsä, lahjan saaminen on silti niin ihanaa! Kuin on antaminenkin, tykkään kovasti antaa lahjoja jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
diili että ei lahjoja...
Sitten pari vuotta sanoin sen sopimuksen irti, minä haluan sittenkin lahjoja, ihan niinkuin kaikki muutkin!
Ja nyt saan taas ainakin sen yhden paketin avata :)
mieheltäni lahjaa, kun on rahat tiukilla (onneksi tupakkaan on varaa, jepjep.). Sovittiin tästä siis yhdessä, mutta nyt vähän harmittaa. En saanut synttärinäkään mitään lahjaa, mentiin vain ulos syömään. Onhan sekin jotain, mutta joku paketti olisi kiva, että olisi edes jotain ajatusta pistänyt minuun eikä vain laiskuuttaan ajatellut että vienpä syömään niin ei tarvitse keksiä lahjoja :( plääh... Ensi vuonna sitten.
Etkö voi nauttia tunnelmasta, jouluruoista, yhdessäolosta, kynttilöistä ja joululauluista?
Tai mitä jos sanot ihan suoraan että ei tää lahjattomuus olekaan kivaa, että haluat että ostatte edes yhtenä jouluna toisillenne lahjat?