Tuleeko edullisemmaksi elää yksin vai kumppanin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Puolison kanssa asuessa maksaisit vuokrasta 350 €, ja muutkin asumiseen liittyvät kulut (sähkö, vesi jos maksetaan erikseen, vakuutukset) toki voi jakaa kahdella.

 

Kaiken muun suhteen sitten pariskunnilla on yhtä monta tapaa toimia kuin on pariskuntiakin. Eli esimerkiksi se, miten rahoitetaan ruokaostokset jne. muut yhteiseksi tarkoitetut. Jokainen toki vastannee itse sitten omista harrastuksistaan, omista terveyteen liittyvistä maksuistaan ja omista hankinnoistaan.

Tuo on varmaan yksiön vuokra. Kaksin asuessa maksaisi ehkä 500€. Ei ne aina puolitu ne asumiskulut. 
Voi olla että yksin saa asumistukea tai on pienempi ja halvempi asunto . Mutta yleensä  on edullisempaa. 

Mulle näin äärimmäisenä saiturina on halvempaa elää yksin. Yksikään omasta mielestään taloudellinen miekkonen ei ole yltänyt samalle kitsastelun asteelle kuin minä. Miehistä on vain ylimääräisiä kuluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla taloustieteen maisteri huomatakseen, että parisuhteessa eläessä tosi monet arjen kulut jakaantuu kahdelle maksajalle. Asumiskuluissa etenkin syntyy helposti selvää säästöä.

Olen vähäruokainen. Ruokakulut varmaan triplaantuu jos ottaisin miehen nurkkiini. Nopeasti menee yhdessä asumisen hyöty siihen.

Niin tai sitten voi olla olematta idiootti. Jos toisen ruokakulut on valtavan paljon suuremmat niin voi hyvin maksaa niistä myös isomman osan. Hyvässä parisuhteessa ei yritetä hyötyä toisen kustannuksella.

Joo näin on. Meillä maksan mä enemmön sekä ruokaa. että asumiskuluja. 
Ruokaa sen takia maksan  enemmän. ettei tulisi pulinoita ja valituksia  siitä, että älö osta sitä tai tätä. 
Asumisesta enemmän, kun on mun kämppä. 

Osan asumiskuluista on halunnut kuitata  ruokaostoksilla. En välttämättä ole tyytyväinen järjestelyyn.  koska asiahan  menee niin, että vasta ne ruokakulut mitkä menee ns. hänen oman käytön jälkeen yli, on tuloa mulle. 
Olen pienituloisempi 

Elin monta kertaa kalliimmin suhteessa ollessani. Koska mies tienasi hyvin ja elämäntyyli oli sitten sen mukainen. Sinkkuna olen säästäväinen ollut. Pääasiassa siksi, koska en ole kiinnostunut käyttämään aikaani töihin ja rahan keräämiseen samoin kuin se mies oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tietenkin vähän siitä, minkälaiset kulutustottumukset sillä kumppanilla on. Mutta lähtökohtaisesti sanoisin, että kumppanin kanssa on MERKITTÄVÄSTI halvempi elää, kun pääsee puolittamaan asumiskulut, ja monet pakolliset hankinnat.

En sanoisi. Kaksi ihmistä tarvitsee enemmän neliöitä, eikä niitä pakollisia hankintoja monestikaan tule niin jatkuvalla syötöllä että ne jakamalla säästäisi "merkittävästi".

Hohhoijaa tästä käytiin jo keskustelu. Riippuu minkä hintaisessa asuisi  yksin? Minkä hintaisessa kumppanin kanssa. Jaetaanko puoliksi? Yleensä ei ole sama asunto,  ellei sitten ole jo velaton omistusasunto tai asunut yksin jo tilavassa asunnossa.  

Säästö asumiskuluissa voi olla vähäinen tai merkittävä. Huomiona se, että vesimaksu kyllä yleensä  menee kertaantuen per hlö, vaikka olisi kulutuksen mukaan 

Sähköön ehkä vain pieni lisäys per hlö? 

Muut kulut vaihtelee paljon. Vakuutukset ainoa vuosittainen jaettava. Muut ostokset sitten mitä jaetaan olisi  kodinkoneet ja huonekalut yhteisiin tiloihin. Voi olla että  5 vuoden aikana  ei hankita yhtään, mutta saa niistä 20 vuoden aikana  jo jonkun  summan aikaan. 

Miehelle tulee kalliimmaksi kun pitää maksaa kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokra 380, sähkö 35, vakuutus 120 euroa vuodessa. Muita laskuja ei ole. Harrastukset 60 euroa kk. Tulos 2200 netto. Säästöön jää tonni kuukaudessa. Säästössä 120000 euroa.

Ei tuollaista ole olemassa. Kenenkään vuokra ja sähkökulut ei voi olla vuodessa noin pienet.

Vakuutukset 120€/kk, tai näin minä ymmärsin.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla taloustieteen maisteri huomatakseen, että parisuhteessa eläessä tosi monet arjen kulut jakaantuu kahdelle maksajalle. Asumiskuluissa etenkin syntyy helposti selvää säästöä.

Yksinasuva voi suunnitella rahan ja ajan käytön täysin omilla ehdoilla. Tarvittaessa riittää että käy kaupassa pari kertaa viikossa ja suunnittelee mielessään useamman päivän ateriat etukäteen. Jääkaapista löytyy juuri sitä mitä sinne on itse ostanut. Yksinasuva ei välttämättä tarvitse henkilöautoa, vaan voi liikkua bussilla, polkupyörällä tai jalan. Yksinasuvalle riittää hyvin esimerkiksi 50 neliön asunto, jossa on tilava tupakeittiö, makuuhuone, kylpyhuone ja katettu parveke. Asunto on helppo pitää siistinä ja tavarat ovat aina oikeilla paikkoilla koska siellä asuu vain yksi henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Mulle näin äärimmäisenä saiturina on halvempaa elää yksin. Yksikään omasta mielestään taloudellinen miekkonen ei ole yltänyt samalle kitsastelun asteelle kuin minä. Miehistä on vain ylimääräisiä kuluja.

Millä tavalla se nuukailu sitten näkyy? Etkö raski ostaa edes kunnolla ruokaa? Pitäähän asunnossa olla tietyt perushuonekalut ja kodinkoneita pyykinpesukoneesta televisioon tai tietokoneeseen. Muuten se asunto voi tuntea aika ankealta ja ahdistavalta jos ainoana tavoitteena on katsoa pankkitilin saldoa verkkopankissa.

Tuleeko edullisemmaksi elää yksin vai kumppanin kanssa?

Riippuu oletko mies vai nainen

Riippunee kumppanista. Itsellä tuli kalliimmaksi, kun miehen mielestä piti asua laveasti ja laittaa ruokakulut puoliksi, vaikka mies söi varmaan neljä kertaa enemmän kuin minä. Erosin. Reilumman kumppanin kanssa voi ehkä jotain säästääkin.

Asun miehen kanssa 40 neliötä ja vuokra 480 euroa. Palkkani 2400 netto. Miehellä lähes sama palkka. Mies asui tässä ennen. Pärjäämme kunhan emme hamstraa tavaraa kun tilaa on aika vähän. Olen säästänyt joku 60000 euroa 5 vuodessa. Ostamme varrmaan pian oman isomman asunnon ilman lainaa.