Olenko uskossa jos uskon Jumalan olemassaoloon 60 prosenttisesti?
Kommentit (39)
Paholainenkin pystyy parempaan. Se uskoo ihan sata lasissa Jumalaan ja asunut Jumalan taivaassa. Sen mörököllin usko ei tosin ole pelastavaa uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Paholainenkin pystyy parempaan. Se uskoo ihan sata lasissa Jumalaan ja asunut Jumalan taivaassa. Sen mörököllin usko ei tosin ole pelastavaa uskoa.
No sinä et ainakaan ole uskovainen millään tasolla. Et muuten puhuisi noin. Jumalan siunausta sulle kuitenkin. Ap
Eli poikaan ja pyhään henkeen vai?
Miten olet mitannut? Mikä on uskon mittari? Uskot vain kuuteen käskyyn kymmenestä?
Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Miksi pyörit ympyrää kuin eksynyt ostoskärry galaksien välisessä hypermarketissa? Miksi huudat kuulle, joka on todellisuudessa jättimäinen peruna? Odota Jumalaa! Odota häntä kuin pingviini odottaa bussia keskellä tulivuorta. Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani, vaikka juuri nyt tuntuu siltä, että ajatukseni ovat blenderissä yhdessä kolmen kumikanan, seitsemän eksyneen filosofin ja yhden hyvin vihaisen vohvelin kanssa.
Sanotaan, että asenteella voi vaikuttaa olotilaan. Että kun ajattelee positiivisesti, kaikki muuttuu valoisaksi. Hah! Kerro se sille sisäiselle pesukarhulle, joka soittaa rumpusooloa kallon sisällä kello kolme yöllä. Joskus murhe putoaa päälle kuin taivaalta syöksyvä jääkaappi, joka on täynnä eksistentiaalisia kysymyksiä ja vanhentunutta jogurttia. Silloin positiivinen ajattelu on kuin yrittäisi sammuttaa metsäpalon vesipyssyllä, joka ampuu rusinoita.
Mutta juuri silloin, kun mieli on muuttunut sumuiseksi avaruusasemaksi ja ajatukset kulkevat takaperin yksipyöräisillä polkupyörillä, Jumalan sanat voivat löytää perille. Ne hiipivät sisään kuin salaperäiset sukat, jotka katoavat pyykissä ja ilmestyvät myöhemmin hengelliseen ulottuvuuteen. Ne eivät välttämättä räjäytä murhetta pois konfettitykillä eivätkä muuta surua välittömästi iloiseksi diskotanssiksi. Mutta ne jäävät sydämeen kasvamaan kuin näkymätön jättikurpitsa.
Sanan mukana Herra Jeesus on läsnä. Hän kävelee rauhallisesti läpi kaaoksen, jossa kirahvit keskustelevat kvanttifysiikasta ja leivänpaahtimet pohtivat elämän tarkoitusta. Hän vaikuttaa luottamusta silloin, kun oma mieli on muuttunut villiksi pesukoneeksi ilman pysäytysnappia.
Ja tänään Jumala sanoo: vielä tulee päivä, jolloin kiität häntä. Kyllä, juuri sinä. Vaikka tällä hetkellä ratsastaisit henkisesti jättimäisellä ankeriaalla halki kosmisen hernesopan. Se päivä koittaa varmasti. Silloin huomaat, että kaiken hämmennyksen, murheen, lentävien perunoiden ja filosofisten vohveleiden keskellä Jumala ei kadonnut mihinkään. Hän oli siellä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Miksi pyörit ympyrää kuin eksynyt ostoskärry galaksien välisessä hypermarketissa? Miksi huudat kuulle, joka on todellisuudessa jättimäinen peruna? Odota Jumalaa! Odota häntä kuin pingviini odottaa bussia keskellä tulivuorta. Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani, vaikka juuri nyt tuntuu siltä, että ajatukseni ovat blenderissä yhdessä kolmen kumikanan, seitsemän eksyneen filosofin ja yhden hyvin vihaisen vohvelin kanssa.
Sanotaan, että asenteella voi vaikuttaa olotilaan. Että kun ajattelee positiivisesti, kaikki muuttuu valoisaksi. Hah! Kerro se sille sisäiselle pesukarhulle, joka soittaa rumpusooloa kallon sisällä kello kolme yöllä. Joskus murhe putoaa päälle kuin taivaalta syöksyvä jääkaappi, joka on täynnä eksistentiaalisia kysymyksiä ja vanhentunutta jogurttia. Silloin positiivinen ajattelu on kuin yrittäisi sammuttaa metsäpalon vesipyssyllä, joka ampuu rusinoita.
Mutta juuri silloin, kun mieli on muuttunut sumuiseksi avaruusasemaksi ja ajatukset kulkevat takaperin yksipyöräisillä polkupyörillä, Jumalan sanat voivat löytää perille. Ne hiipivät sisään kuin salaperäiset sukat, jotka katoavat pyykissä ja ilmestyvät myöhemmin hengelliseen ulottuvuuteen. Ne eivät välttämättä räjäytä murhetta pois konfettitykillä eivätkä muuta surua välittömästi iloiseksi diskotanssiksi. Mutta ne jäävät sydämeen kasvamaan kuin näkymätön jättikurpitsa.
Sanan mukana Herra Jeesus on läsnä. Hän kävelee rauhallisesti läpi kaaoksen, jossa kirahvit keskustelevat kvanttifysiikasta ja leivänpaahtimet pohtivat elämän tarkoitusta. Hän vaikuttaa luottamusta silloin, kun oma mieli on muuttunut villiksi pesukoneeksi ilman pysäytysnappia.
Ja tänään Jumala sanoo: vielä tulee päivä, jolloin kiität häntä. Kyllä, juuri sinä. Vaikka tällä hetkellä ratsastaisit henkisesti jättimäisellä ankeriaalla halki kosmisen hernesopan. Se päivä koittaa varmasti. Silloin huomaat, että kaiken hämmennyksen, murheen, lentävien perunoiden ja filosofisten vohveleiden keskellä Jumala ei kadonnut mihinkään. Hän oli siellä koko ajan.
Kiitos tästä ap
Tarvitseeko olla uskossa?
Saako olla uskossa jos on epävarma?
Jumalan näkökulmasta jokainen on arvokas uskoi tai ei. Uskominen ei tee ihmisestä parempaa ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Jumalan näkökulmasta jokainen on arvokas uskoi tai ei. Uskominen ei tee ihmisestä parempaa ihmistä.
Inhimillisyys on tärkeintä. Rakkaudellisuus on täydellisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Jumalan näkökulmasta jokainen on arvokas uskoi tai ei. Uskominen ei tee ihmisestä parempaa ihmistä.
Mutta helvettiin joutuu jos ei usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalan näkökulmasta jokainen on arvokas uskoi tai ei. Uskominen ei tee ihmisestä parempaa ihmistä.
Mutta helvettiin joutuu jos ei usko.
Eikä joudu, trust me.
Vierailija kirjoitti:
Paholainenkin pystyy parempaan. Se uskoo ihan sata lasissa Jumalaan ja asunut Jumalan taivaassa. Sen mörököllin usko ei tosin ole pelastavaa uskoa.
Satanistit eivät usein muista olevansa Jumalan lieassa.
Ainoa voittaja siinä diilissä on huijaava ja petkuttava paholainen.
Soveltuvin osin ne muutkin uskikset uskoo.
3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
Piispa Eero Huovinen sanoi Konginkankaan onnettomuuden jälkeen että hänen uskonsa horjuu. Ei uskon tarvitse olla sataprosenttista.
Jeesuksen opetuslasten usko välillä horjui, mutta vain Juudas vaipui epätoivoon ja lakkasi tukeutumasta Jeesukseen.
Up