Mitä sanoja kadutte?
Oletteko joskus sanoneet jollekin ihmiselle jotakin sellaista, että se kaduttaa vielä jälkikäteenkin? Joku ajattelematon möläytys, suutuksissa sanottu ilkeys, ehkä ihan vaan vaikka jonkun asian kertominen, joka olisi saanut jäädä kertomatta tälle ihmiselle. Olisi hauska kuulla tarinoita!
Kommentit (5)
Kirjoitin internetin keskustelupalstalla vain tyytyneeni kumppaniini ja hän luki sen ja pisti tapailun poikki.
Kadun, että menin kirjoittamaan tuollaista kun olisi vain pitänyt itse pistää suhde poikki.
Eli suhteen loppuminen oli lopulta ihan hyvä.
Pahoja ja ajattelemattomia sanoja kadun.
On sitä tullut kaduttua myös joitain kauniita sanoja, joita on jaellut. Kun on antanut tunnustusta tms. jollekin, mutta se toinen onkin ollut ihan eri maata, eikä ole ajatellut ja puhunut minusta hyvää. Silloin on tullut sellainen fiilis, että kunpa saisi ne omat kehunsa vedettyä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin internetin keskustelupalstalla vain tyytyneeni kumppaniini ja hän luki sen ja pisti tapailun poikki.
Kadun, että menin kirjoittamaan tuollaista kun olisi vain pitänyt itse pistää suhde poikki.
Eli suhteen loppuminen oli lopulta ihan hyvä.
Oho. Miten se nyt niin erehtymättömästi itsensä siitä keskustelupalstan jutusta tunnisti? Vai tunnustitko kirjoittaneesi hänestä, kun hän kysyi asiaa sinulta?
Olin kerran pienen piirin bileissä aika humalassa. Rupesin siellä puhumaan raha-asioista ja luokkanoususta. Olin itse aika hiljattain saanut todella hyväpalkkaisen työn sen jälkeen, kun olin monta vuotta kituuttanut todella pienellä palkalla. Puhuin tästä ja sen tuomista muutoksista avoimesti. Tarkoitukseni ei ihan oikeasti ollut lesoilla asialla, vaan puhua siitä, millaiselta tällainen muutos tuntuu. Ajattelin, että ympärilläni oli ihmisiä, jotka ymmärtävät ja tunnistavat esim. luokkanousuun liittyvät asiat ja että rahasta voi hyvien ystävien kesken puhua avoimesti, olisi hyväkin puhua.
Olin väärässä! Eräs hyvä ystäväni, joka kieltämättä on aika huonon itsetunnon omaava ja kateuteen taipuvainen, oli silmin nähden jotenkin järkyttynyt tästä keskustelusta. Ehkä se johtuu hänen koulutustaustastaan, voi olla että eka kertaa tuli ajatelleeksi yhteiskuntaluokkia Suomessa. Tästä keskustelua on jo aikaa kauan, mutta huomaan, että tähän ihmiseen se vaikuttaa edelleen ja hänen suhtautumisensa minuun on muuttunut. Tuntuu, että hän jatkuvasti ottaa rahan kanssani puheeksi, tai lähinnä sen, että hänellä ei ole ja minulla on (mikä nyt ei ihan pidä näin mustavalkoisena kyllä paikkaansa). Suhteemme muuttui yhden humalaisen keskustelun takia. Olen jälkeenpäin ajatellut, että olisinpa pitänyt suuni kiinni. Puheeni käsitettiin selväsi aivan eri tavalla kuin olin tarkoittanut.
Mä kadun sanoja "Suvivirsi" ja "Afrikantähti".