kosteusvaurio rivarissa ja myyjän vastuu
Olemme laittamassa myyntiin 70-luvun rivaria. Asunto muuten erittäin hyväkuntoinen paitsi kylppärin lattia on alkuperäinen ja laatoitettu. Kylppärin seinät on meitä edellinen omistaja laatoittanut muutama vuosi sitten. Mitään hajuja tai koskeusvaurion merkkejä ei ole. Pintamittaukset tehtiin ostettaessa kolme vuotta sitten ja niissä ei näkynyt kosteutta. Me olemme aina kuivanneet lattian suihkun jälkeen.
Koska nuo vanhojen lattioiden kosteussuojaukset ovat lähes olemattomia, niin hieman tuo lattia huolestuttaa. Mikä on meidän myyjien vastuu, jos myöhemmin tuolta alkuperäisen laatan alta kosteusvaurio paljastuisi? Taloyhtiö kai joutuu maksamaan korjauksen, mutta siitä toki tulee osakkaille lasku.
Kommentit (8)
pommin alle ja räjäyttää pois, samaa homepaskaa taitavat olla kaikki...
huonosti rakennettuja homeloukkuja, kun suurin osa niistä on just noita 1970-luvun taloja. Itse en menisi lähellekään 1970-luvulla rakennettua asuntoa tai taloa. Sehän on yleisesti tunnettu tosiasia että silloin taloihin laitettiin kaikenmaailman myrkyllisiä aineita ja lisäksi talot rakennettiin huonosti.
kuntotutkimus/-kartoitus tms.
mutta eihän ne ole mitenkään 100%. Meillä siis 4-vuotta sitten tehtiin kuntotarkastus ja kosteutta ei ollut. Voidaan toki tehdä taas myytäessa.
huonosti rakennettuja homeloukkuja, kun suurin osa niistä on just noita 1970-luvun taloja. Itse en menisi lähellekään 1970-luvulla rakennettua asuntoa tai taloa. Sehän on yleisesti tunnettu tosiasia että silloin taloihin laitettiin kaikenmaailman myrkyllisiä aineita ja lisäksi talot rakennettiin huonosti.
kosteusvaurioita on vielä enemmän vanhemmissa taloissa. Eikä uudetkaan ole mitenkään varmoja.
1960-lukua varhaisemmat rakennukset
Ennen 1960-lukua rakennettuja erillispientaloja oli Suomessa noin 400 000 kappaletta vuonna 1993, joista suurin osa rintamamiestaloja. 1950-luvun talojen yleisimmäksi kosteusvaurioksi on osoittautunut maata vasten rakennetun perusmuurin vuoto, jonka kautta kosteus pääsee kellaritiloihin. Kansanterveyslaitoksen suorittamassa tutkimuksessa tämä vaurio havaittiin joka toisessa tutkitussa talossa. Joka toisessa talossa havaittiin myös vesikattovaurio. Sen todettiin johtuvan yleensä peltikaton naulanreikien vähäisestä vuodosta tai kondenssivedestä, joka tiivistyi peltikattoon pyykinkuivauksen yhteydessä. Joka kolmannesta tutkitusta rakennuksesta löytyi myös putki- ja laitevuotojen aiheuttamia kosteusvaurioita.selvennä[8]
1960-luku
1960-luvun pientalojen yleisin kosteusvaurio on vesikatteen vuoto, josta kärsi THL:n tutkimuksen mukaan 38 % tutkituista taloista. Yhtä yleinen ongelma on seinien kosteusvaurio, joka löytyy yleensä kylpyhuoneesta. Putkiston aiheuttamia kosteusvaurioita on 35 %:ssa taloja ja talon alapohjan vaurioita 34 %:ssa tutkituista 60-luvun taloista. Alapohjan vaurion syy on yleensä joko kylpyhuoneen lattiavaurio tai talon ulkopuolisten pintavesien jääminen sokkelin juureen. Ilmanvaihtokanaville kondensoituneesta vedestä aiheutuu kosteusvaurioita noin 12 %:ssa taloista.[8]
1970-luku
Tämän vuosikymmenen pientalot ovat tyypillisesti matalalle perustettuja, puurunkoisia taloja, joista monissa on myös valesokkelirakenne. 1970-luvulla alettiin käyttää muovia höyrysulkuna. Yleisin kosteusvaurio on vesikatteen vuoto (jopa 61 %), johtuen tasakatoista ja vuotavista läpivienneistä. Yleinen ongelma on myös kylpyhuoneen seinien kosteusvaurio (28 %), putkivauriot (26 %) sekä alapohjavauriot (22 %). Alapohjavaurion syynä on yleensä kylpyhuoneen lattiavaurio. Ilmanvaihtokanaville kondensoituneesta vedestä on aiheutunut kosteusvaurioita noin 22 %:lle 1970-luvun taloista.[8]
1980-luku
1980-luvun pientalojen yleisin kosteusongelma on seinien kosteusvaurio, joka esiintyy usein kylpyhuoneen seinässä (42 %). Laitevaurioita (25 %), alapohjan kosteusvaurioita (24 %), vesikattovaurioita (21 %) sekä ilmanvaihtokanaville kondensoituneesta vedestä aiheutuneita kosteusvaurioita (24 %) löytyy myös suhteellisen paljon. Vesijohtovaurioita (12 %) löytyy myös.[8]
taloyhtiö vastaisi korjauksesta, mutta tottai kaikki osakkaat joutuvat maksumiehiksi.