Minkälaista on oikeasti elää 1800-luvulla rakennetussa talossa?
Nyt kyse siis omakotitaloista, ei Helsingin keskustan kivitaloista. En tiedä, olisiko minusta siihen, olisi vaan niin ihana talo kiikarissa. Laittakaa tänne realistisia, ehkä jopa inhorealistisia kokemuksianne. Mieluiten omia kokemuksia satujen sijaan.
Kommentit (8)
Kaupunkikivitalossa vm 1885 elo on oikein mukavaa.
Talvella saa lämmittää uuneja koko ajan, että tarkenee.
Ei kai siinä ihan kivaa jos tykkää touhuta. Yhden paikan kun saat korjattua niin seuraava on rikki.
Tuleeko kyyt lattiasta läpi? Pystyykö vanhoja lankkulattioita edes puhdistamaan kunnolla? Ovatko lattiat ja seinät vinoja? Ovatko kalusteet vaarassa kaatua?
Toivottavasti talossa asustelee hyväntahtoinen henkiolento, ei ilkeämielistä.
Vierailija kirjoitti:
Talvella saa lämmittää uuneja koko ajan, että tarkenee.
No ilmalämpöpumppu on tietysti ensimmäinen hankinta, jos vanhan talon ostaa. Ehkä maalämpö jopa. Sen jälkeen asuminen on varsin mukavaa.
Kannattaa unohtaa uudenaikaiset sisustushömpötykset ja pitää talo sekä huonekalut suosiolla vanhan näköisinä.
Omasta tällaisia kokemuksia: Talvella voi olla tosi kylmä, aamulla joku 13 asteen sisälämpötila on ihan normaalia. Polttopuuta kuluu, ole valmis siis sen hankintaan, käsittelyyn ja säilömiseen. Aina joku kohta kaipaa laittamista, valmis ei ole kai ikinä. Jos kyseessä loppuelämän koti, mieti esteettömyys.