Aika hämmästynyt olin kun joku kertoi tekevänsä 12-vuotiaalle aamupalat

Mun isäni teki minulle ja äidilleni aamiaisen joka aamu. Meillä sitä kutsuttiin rakkaudeksi.

Mä teen myös puolisolle, tietysti osaa tehdä itse, mutta mä oon aamuvirkku ja minusta on kiva kun perhe voi tulla myös aamulla valmiiseen pöytään. 

Mun mies tekee mulle aamupalat vaikka oon aikuinen, ylempi korkeakoulututkinto, isot tulot, johtavassa asemassa, pari lasta aikuiseksi kasvattanut. Mutta oon niin huono aamuihminen että ei vaan suju ja hän haluaa olla ystäävällinen ja että koen että musta välitetään eikä aina tarvi pärjätä yksin. Järkyttävää, eikö?  Osaisko? Kyllä. Rakastetaanko minua? Kyllä.

Eräs äiti uhkasi tehdä lasun, jos hänen lapsensa joutuu osallistumaan kotitöihin isällä ollessaan. Lapsi on 10-vuotias. Olen lapseton eikä minulla kai ole oikeutta mielipiteeseen, mutta sanon silti että nykymeno tuntuu oudolta. Minkä ikäisenä lapsen sitten kuuluu oppia elämän perustaitoja?

Minäkin teen aamupalan ja passaan! Ja hyvin on lapsi oppinut omatoimiseksi ja reippaaksi. Ihan kohta se lentää omille teilleen eikä enää tarvitse äitiä, tämä aika nyt on ihanaa

Meillä 9 vuotias tekee itse aamupalansa, 5 vuotiasta nyt pitää vielä auttaa.

Meillä päin tehdään ihan aikuisillekin ruokaa ja kaikkina vuorokauden aikoina. On se jännää.

Kyllä se olen minä joka meillä puuron keittää aamulla kun herään mujtenkin ennen muita viiden jälkeen. Siinä sitten touhuilen ja teen aamupuuron kun muut heräilee seitsemän aikoihin. Lapsia on kaksi yläkouluikäistä ja yksi lukiolainen.

M39

Vierailija kirjoitti:

Mun isäni teki minulle ja äidilleni aamiaisen joka aamu. Meillä sitä kutsuttiin rakkaudeksi.

Meilläpäin sanotaan tommosta jätkää tossukaksi. Silloin tällöin tehtynä se on rakkautta ja huomionosoitusta. Joka päivä paapominen on epätoivoa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se olen minä joka meillä puuron keittää aamulla kun herään mujtenkin ennen muita viiden jälkeen. Siinä sitten touhuilen ja teen aamupuuron kun muut heräilee seitsemän aikoihin. Lapsia on kaksi yläkouluikäistä ja yksi lukiolainen.

M39

Katatko sitten pöydän ja laitat mehut laseihin... yms.

Apua, ajatella me ihan syödäänkin yhdessä! Ai kamala.

Joo ei mitään hyysäystä. Meillä on suurperheessä 7 puurokattilaa vierekkäin liedellä, kun OSATAAN ITE!

Vierailija kirjoitti:

Eräs äiti uhkasi tehdä lasun, jos hänen lapsensa joutuu osallistumaan kotitöihin isällä ollessaan. Lapsi on 10-vuotias. Olen lapseton eikä minulla kai ole oikeutta mielipiteeseen, mutta sanon silti että nykymeno tuntuu oudolta. Minkä ikäisenä lapsen sitten kuuluu oppia elämän perustaitoja?

Mitäpä just. Itse ainakin opetan myös jos vahinko käy,miten ne hoidetaan itse. Tuttavalla taas kohta jo yläasteelle siirtyvä on ihan peukalo keskellä kämmentä, tai kiva kun ei tartte osata korjata itte sotkuja pois jos täys muro lautanen tippuu lattialle. Ne odottaa siinä et joku aikuinen tulee  siistimään ne pois. Ja omille olen sanonut jos vaikka lasi tippuu ja on nestettä ja ruokaa lattialla, et ensin haetaan kengät jalkaan ettei tuu haavoja. Saa käyttää vaikka talouspaperia imeyttämään nesteet ja rikkakihvelillä sit sotkut roskiin ja vielä voi imuroida jos on lasia lattialla vähän. Eikä niin, et odottaa nesteet lattialla kun tulen töistä ja lattia pilalla. Ei opita jos ei neuvota. 

Ehkäpä tuollainen vanhempi haluaa ihan vain ilahduttaa, osoittaa välittämistään tuolla tavalla, tai kenties tehdä lapsen takkuavista kouluaamuista helpompia. Jotkut vanhemmat laittavat vielä keski-ikäistenkin lastensa lempiruokia kun nämä tulevat käymään, tai muistuttelevat laittamaan lapaset ja pipon kylmällä säällä.

Duunikaveri on joka päivä aivan järjettömän väsynyt töissä. Kyselin kerran, että miksei saa nukuttua kunnolla, että pitäskö mennä lääkäriin..

Hän herää neljältä, että ehtii tehdä aamupalan viideksi töihin lähtevälle miehelleen. Lapsetkin herätetään samaan pöytään. Lapsilla koulu alkaa 8 tai 9 aikaan... Ovat sitten hereillä, he menevät nukkumaani samaan aikaan kuin mies.

Meillä duuni alkaa ysiltä, mutta tuo on usein siellä jo tuntia aikaisemmin..

Sitten hän tekee lapsille välipalat valmiiksi jääkaappiin. Tai jos ei ole mistä tehdä, niin lähtee aikaisemmin (tuon aikaisemman aamun turvin). Käy kaupassa ja äkkiä kotiin, ettei lapset kuole nälkään.

Niiden muksut 8 ja 10 vuotiaat silloin, kun tutustuin. Nyt kaksi vuotta myöhemmin toimivat samalla tavalla. Hän ei halua, että lapset esim käyttävät mikroa, ettei vaan satu mitään.

Vanhempi menee seiskalle syksyllä ja kyllähän köksän opettaja jo pääsee huomauttamaan, jos ei ole veistä kädessä pidellyt tms. "onhan meillä kesä aikaa opetella!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isäni teki minulle ja äidilleni aamiaisen joka aamu. Meillä sitä kutsuttiin rakkaudeksi.

Meilläpäin sanotaan tommosta jätkää tossukaksi. Silloin tällöin tehtynä se on rakkautta ja huomionosoitusta. Joka päivä paapominen on epätoivoa.

Onko paapomista myös, jos vaikkapa perheen äiti tekee ruoan joka päivä?

Teilläpäin kuulutaan olevan melkoisia pellejä.

Joku laatenpsykologi sanoi, että ainakin alakoululaiselle voi hyvin tehdä aamupalaa. Se on rakkaudenosoitus yksin kouluun lähtevälle. Kyllä ne viimeistään yläasteella osaavat nirsoilla ja jättää aamupalat väliin. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs äiti uhkasi tehdä lasun, jos hänen lapsensa joutuu osallistumaan kotitöihin isällä ollessaan. Lapsi on 10-vuotias. Olen lapseton eikä minulla kai ole oikeutta mielipiteeseen, mutta sanon silti että nykymeno tuntuu oudolta. Minkä ikäisenä lapsen sitten kuuluu oppia elämän perustaitoja?

Kyllä meillä kaikki ovat oppineet kaiken tarvittavan vaikka passasinhan minä kotiäitinä. 
Ehkäpä just siksi oppivatkin, tiedä sitten. 

Aion antaa lapsilleni sellaisia kokkailuvinkkejä mitä olisin toivonut omien vanhempieni antaneen minulle aikoinaan teininä ja parempiakin. Tai ehkä joka sukupolvi haluaa keksiä pyörän aina uudestaan. Tutussa ympäristössä sekin on turvallisempaa kuin oudossa ympäristössä.

Alle kouluikäisille olen valmistanut aamupalan, mutta viimeistään kouluun mennessä ovat kaikki lapset osanneet itse voidella leipänsä ja tehdä itselleen kaurapuuroa mikrossa.

Ymmärrän aamupalan tekemisen spesiaalipäivinä, mutta arkena saatan itse joutua lähtemään töihin klo 6.00. En minä silloin ehdi puuroja keitellä. Isänsä lähtee myös aikaisin töihin. Lapset saattavat mennä kouluun vasta klo 10.00 eli itse joutuvat aamupalansa tekemään. Usein syövät hedelmiä, mysliä ja jogurttia, leipää, mikrokaurapuuroa, marjoja jne.