Voiko erittäin ylipainoinen elää noin 80-vuotiaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino altistaa diabetekselle, lonkka - ja nivelvaivoille, sydämen vajaatoiminnalle, syövälle jne. Joten voi toki elää pidempään lääkityksen ansiosta mutta onko elämä vanhana ja vaivaisena niin autuasta kun henkeä ahdistaa jo wc reissu. En kyllä ole nähnyt yhtään yli 8o vuotiasta ylipainoista, joka olisi hyväkuntoinen. Usein ne lihavat vanhukset ovat niitä, jotka makaavat kotona ja hädin tuskin pystyvät liikkumaan. 

Riippuu geeneistä ja tuurista. 

Se, että joku asia on riskitekijä, ei tarkoita sitä, että kyseinen riski toteutuu. Hahmotatko sanan riski merkityksen? Ei ylipaino välttämättä tarkoita lyhyempää elinikää, monet ylipainon aiheuttamista vaivoista pikemminkin laskevat elämän laatua. Jos mietin omia sukulaisiani, jossa isän puolella ollaan ylipainoisia ja äidin puolella hoikkia, äidin puolella on ne lyhyempi-ikäiset olleet. Äidin puolella on myös paljon autoimmuunisairauksia, joista olen itsekin oman osani saanut. Isän puolella tosiaan on ollut ylipainoisia aikana, jolloin ylipainoisia ei liioin ollut eli jokin geneettinen taipumus on kyseessä, koska suku on levinnyt ympäriinsä eikä ole jaettu elintapoja, tapaamiset ovat rajoittuneet lähinnä hautajaisiin.

Äitini kuoli 81-vuotiaana muistisairauteen. Painoi koko aikuisikänsä 100-120 kiloa. Lopetti sairauden takia syömisen lähes kokonaan ja laihtui useamman kymmenen kiloa ennen kuolemaansa. Hänen sisarensa on myös noin satakiloinen ja täyttää kohta 92. Kummallakin jalat kantoivat/kantavat eli eivät lihavat vanhukset välttämättä ole mitään petipotilaita kuten joku väitti.

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino altistaa diabetekselle, lonkka - ja nivelvaivoille, sydämen vajaatoiminnalle, syövälle jne. Joten voi toki elää pidempään lääkityksen ansiosta mutta onko elämä vanhana ja vaivaisena niin autuasta kun henkeä ahdistaa jo wc reissu. En kyllä ole nähnyt yhtään yli 8o vuotiasta ylipainoista, joka olisi hyväkuntoinen. Usein ne lihavat vanhukset ovat niitä, jotka makaavat kotona ja hädin tuskin pystyvät liikkumaan. 

Enemmän taitaa olla niitä entisiä lihavia, jotka ovat vanhuuttaan laihtuneet, kun elimistö ei enää käytä ravintoa hyväkseen samoin kuin nuorena. Mun mummo ja tädit olivat saman suvun puolelta pullukoita ja vanhemmiten laihoja. 90 vuoden yli ja vähän ali elivät.

Pressa Martti Ahtisaari oli suuri mies myös kokonsa puolesta. Eli 86-vuotiaaksi.

Tietyillä geeneillä elimet jo poksahtaisivat jossain 90-100 kilossa. 

Vierailija kirjoitti:

Tietyillä geeneillä elimet jo poksahtaisivat jossain 90-100 kilossa. 

Komppaan. Minun keho ei kestä 10kg ylipainoa. Heti veriarvot punaisella. 

Tätini oli lihava ja poltti loppuun asti. Eli 99 v. ei ainuttakaan lääkettä elämänsä aikana. Ei ainuttakaan poissaoloa työssä ollessaan. 

On elänyt. Riippuu kai mikä paino tarkemmin. Auttaa tietysti jos vähän pudottaa painoa.

Vierailija kirjoitti:

Tätini oli lihava ja poltti loppuun asti. Eli 99 v. ei ainuttakaan lääkettä elämänsä aikana. Ei ainuttakaan poissaoloa työssä ollessaan. 

Onnekas poikkeus. 

🦧

Tiedän monia lihavia joilla ei ole ainuttakaan sairautta ja ovat eläneet vanhaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monia lihavia joilla ei ole ainuttakaan sairautta ja ovat eläneet vanhaksi.

Mutta myös monia, jotka eivät eläneet vanhaksi. 

Huomattava ylipaino alentaa tilastollisesti elinikää. Siinä on joku Gaussin käyrä; osa kuolee viisikymppisinä, osa sinnittelee yli ysikymppisiksi. Keskiarvo on vain alempi.

Oma isoisäni oli melkoinen pallukka; viisikymppisenä 170 cm/120 kg. Sairastui toki diabetekseen, niinkuin oletettavaa oli. Ei kuitenkaan juonut tai polttanut, ja eli yli 90-vuotiaaksi vieläpä aika skarppina. 

Itse pyrin vanhenemaan normaalipainoisena. Elämä on vain mukavampaa, kun pystyy liikkumaan, harrastamaan edelleen vähän hankalampiakin lajeja, leikkimään hengästymättä lastenlasten kanssa ja tekemään kaikki kodin ja talon työt ilman ongelmia. Ja kaikki tämä ilman insuliinipistoksia tai verenpainelääkitystä. 

Ihan sama se on milloin kuolee. Siihen asti on kuitenkin kiva elää täyttä elämää.

Niitä on paljon hoivalaitoksissa ja kuormittaa hoitajia. Ja siellähän vaan lihoo lisää kun parin tunnin välein syödään ja maataan vaan sängyssä.

Jos on ikänsä ollut aktiivinen, monessa mukana ja liikunnallinen iso riski ihminen, jolla on myös paljon lihasmassaa eikä vain läskiä, voi vanhuudessaan elää pitkäänkin ihan toimintakykyisenä. 

Jos on liikuntaa ja vähän kaikkea muutakin toimintaa välttelevä laiha läski niin saattaapi jopa kuolla nuorempana. Kuin edellämainittu 

Kyllä voi. Joillakin on sellainen harhaluulo, että kaikki vanhukset ovat normaalipainoisia ja jopa hoikkia. No ei ole ja sanon tämän ihan 17 vuoden työkokemuksella. Olen hoitanut yli 90-vuotiaita reilusti ylipainoisia ihmisiä. Ei ole mitenkään helppoa hoitaa vuoteeseen päin tuollaisia, jos vielä laittavat vastaan tai eivät enää itse pysty auttamaan käännöissä.

Voi! Elintavoilla lyhentää elinaikaa, mutta jos on tosi hyvät geenit ja ei ole taipumusta perussairauksiin, niin mikäs siinä on taaplata vaikka kuinka pitkään.

Muutama todella erikoinen geeni-ihme on "tuttavana":

- 76-vuotias rapajuoppo. Uskomaton tyyppi. Katkokävellyt jo 15 vuotta, maha on pulleana askitesta ollut varmaan 60-vuotiaasta,  mutta niinpä vaan elämä jatkuu. Viinaa juo joka päivä ja juonut varmaan 50 vuotta. Siis kyse on ihan vanhanpolven pultsarista, ei mistään sellaisesta elämänsä töissäkäyneestä viikonloppualkoholistista. 

- Mies oli lihava kuin pallo 50-60 -vuotiaana ja puuskutti kuin olisi henki lähdössä. Sydämestä otti, hengästytti jne. No, pappa eli yli 90. Ihan viimeisinä vuosina laihtui, mutta vielä kasikymppisenä oli vyötärönympärys varmaan joku 170-180cm. Hänellä oli hyvät geenit. Ei ollut mitään perussairauksia lihavuudesta huolimatta ja suvussa on kaikki eläneet tosi vanhaksi. Varmaan olisi elänyt vieläkin pidempään ilman tuota massaa. 

Riippuu ylipainon määrästä, elintavoista ja mahdollisista muista sairauksista. Esim. jotkut Hengenvaarallisesti lihava -sarjan potilaiden kokoiset ihmiset tuskin koskaan pääsevät edes kuusikymppiseksi asti. 

Meillä on ollut ja edelleenkin on suvussa erittäin lihavia vanhuksia. Mummoni painoi suunnilleen 150kg ja kuoli 92-vuotiaana. Hänen sisaruksensa olivat myös samaa kokoluokkaa, eivät ihan yhdeksäänkymppiin päässeet mutta melko lähelle. Aika uskomatonta mutta totta. Mutta mummon elämänlaatu ei ollut hyvä, liikkui rollaattorin kanssa sen vähän mitä liikkui ja muuten makaili sängyssä. Ja se ruoan tuputtamisen määrä oli aivan järkyttävää.