Sannan hallitus vaihtoi kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiin. Tässä tulos: valtionvelan korkomenot nousevat 6,3 miljardiin euroon.

Väite on kärjistetty ja teknisesti harhaanjohtava. Se sekoittaa kolme eri asiaa: velan määrän, korkotason muutoksen ja korkoriskin hallinnan.

1) “Vaihtoi kiinteät lainat vaihtuviin” – ei näin yksinkertaista

Suomen valtion velkaa hallinnoi Valtiokonttori, ei hallitus suoraviivaisella päätöksellä.

Valtio laskee liikkeeseen pääosin kiinteäkorkoista velkaa.

Korkoriskiä säädetään johdannaisilla (esim. koronvaihtosopimuksilla), jolloin osa velasta käyttäytyy vaihtuvakorkoisesti.

Tätä rakennetta on käytetty jo ennen Sanna Marin hallitusta ja sen jälkeen Petteri Orpo kaudella.

Eli mitään yksittäistä hetkeä, jossa “kiinteät vaihdettiin vaihtuviin”, ei ole ollut.

2) Miksi korkomenot nyt nousevat?

Korkomenojen kasvu johtuu ennen kaikkea tästä:

Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoja nopeasti vuosina 2022–2023 inflaation hillitsemiseksi.

Markkinakorot nousivat historiallisen nopeasti nollasta useisiin prosentteihin.

Tämä vaikuttaa kaikkiin velanhoitajiin:

uusi velka otetaan korkeammalla korolla

vaihtuvakorkoinen osuus reagoi heti

myös kiinteäkorkoinen velka kallistuu ajan myötä, kun vanhaa velkaa erääntyy ja refinanssoidaan

3) Velan määrä on iso tekijä

Korkomenot = velan määrä korkotaso

Marinin hallitus lisäsi velkaa (pandemia, energiakriisi jne.)

Suurempi velkakanta tekee korkojen noususta kalliimpaa

Tämä on eri väite kuin “korkorakenne muutettiin”.

4) Oliko korkoriskin taso virhe?

Tämä on aito keskustelukohta, mutta se ei ole mustavalkoinen:

Enemmän kiinteää korkoa vähemmän riskiä, mutta usein korkeampi kustannus pitkällä aikavälillä

Enemmän vaihtuvaa halvempi matalien korkojen aikana, mutta altis nousulle

Suomi ei ole tässä poikkeus; useimmat valtiot hajauttavat korkoriskin.

Yhteenveto

Keskustelupalstan väite:

antaa ymmärtää yksinkertaisen poliittisen päätöksen todellisuudessa kyse on jatkuvasta riskienhallinnasta

jättää huomioimatta korkojen globaalin nousun keskeinen syy korkomenojen kasvuun

sivuuttaa velan määrän kasvun vaikutuksen

Tarkempi muotoilu olisi:
korkomenojen nousu johtuu korkotason jyrkästä noususta ja suuresta velkamäärästä, sekä siitä, että osa velasta on sidottu vaihtuvaan korkoon – ei yksittäisestä hallituksen tekemästä “vaihdosta”.

Hyssss!!!! Täällä EI SAA kritisoida meidän sannulia. 

Kysymys: Millä tavoilla Sanna Marin pilasi suomen talouden?

Vastaus:

Sanna Marinin hallituksen (2019–2023) kaudella Suomen julkinen talous heikkeni selvästi, ja siitä on esitetty runsaasti kritiikkiä talouspolitiikan arviointineuvostolta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV), Etlalta sekä Suomen Pankin ekonomisteilta. Hallituskausi osui poikkeuksellisiin kriiseihin (koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan), jotka vaativat elvytystä, mutta arvostelijoiden mukaan menot paisuivat näiden yli ja rakenteellisia ongelmia ei korjattu riittävästi. Alla on keskeisimmät faktapohjaiset kritiikin aiheet, ei mielipiteitä.

1. Julkisten menojen voimakas ja osin pysyvä kasvu
VTV:n vuoden 2025 raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion menoja kautensa aikana noin 41 miljardilla eurolla. Osa lisäyksistä oli koronatukia (lisäbudjetit yhteensä kymmeniä miljardeja), mutta hallitus teki myös uusia pysyviä menolisäyksiä, joita ei purettu kriisien jälkeen. Esimerkkejä: oppivelvollisuuden pidentäminen, seitsemän päivän hoitotakuu, hoitajamitoituksen tiukentaminen ja hyvinvointialueiden rahoitus. Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi jo 2020, että finanssipolitiikka oli suhdannetilanteeseen nähden liian löysää ja kestävyysvajetta ei ratkaistu. Etlan mukaan hallitus lisäsi velkaantumista aktiivisilla toimillaan lähes 30 miljardilla eurolla, josta koronan ja turvallisuuden ulkopuoliset menot olivat merkittävä osa.

2. Valtionvelan nopea kasvu
Valtionvelka kasvoi kauden aikana noin 50 miljardilla eurolla: vuoden 2019 lopussa 106 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa 156 miljardia euroa. Velkasuhde BKT:hen nousi noin 59 prosentista 75 prosenttiin. VTV:n mukaan budjetin menotaso mitoitettiin vuosiksi eteenpäin tarpeettoman korkealle koronan varjolla, eikä palattu normaaliin taloudenpitoon. Kriitikot (kuten Etla ja ekonomistit) pitävät tätä perintönä, joka jätti seuraajahallitukselle korkeat korkomenot (vuonna 2023 jo yli 3 miljardia euroa vuodessa ja nouseva trendi).

3. Velanhallinnan riskien ottaminen
Kuten aiemmin keskustelimme, Valtiokonttori (ministeriön ohjauksessa) muutti pandemian aikana otettuja kiinteäkorkoisia lainoja (historiallisen edullisia, jopa negatiiviskorkoisia) vaihtuvakorkoisiksi koronvaihtosopimuksilla. Tämä noudatti pitkää strategiaa, mutta kriitikot katsovat, että matalien korkojen aikana olisi pitänyt lukita korot pidemmäksi aikaa. Tuloksena korkojen noustessa 2022–2023 korkokulut kasvoivat rajusti, mikä näkyy nykyisissä budjeteissa.

4. Rakenteellisten uudistusten ja tasapainotustoimien puute
Hallitusohjelman tavoitteet (esim. 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapainottaminen) jäivät pääosin saavuttamatta. Työllisyysaste nousi 73,1 prosenttiin (Sipilän kaudelta 72,3 prosenttia), mutta työttömyys jäi yli 7 prosenttiin. Talouspolitiikan arviointineuvosto ja Suomen Pankki kritisoivat, että rakenteellisia toimia (työmarkkinareformit, sosiaaliturvan kannustinloukut) ei toteutettu riittävästi. Sen sijaan tehtiin lisämenoja ilman vastaavia tulonlisäyksiä tai leikkauksia. VTV:n mukaan hallitus rikkoi talouskehyksiä ja teki pysyviä menoja ilman kattavia sopeutuksia.

5. Muut kriitikoiden mainitsemat tekijät
Tulevaisuusinvestoinnit ja vihreä siirtymä: noin 3 miljardin euron kertaluontoiset investoinnit muuttuivat osin pysyviksi menoiksi. Inflaation ja energiakriisin pahentaminen: kriisin aikainen elvytys jatkui pitkään, mikä osaltaan ylläpiti inflaatiopaineita (vaikka globaali ilmiö). Kokonaiskuva: Suomen Pankin entinen pääjohtaja Olli Rehn ja Etlan johtaja Aki Kangasharju kuvailivat menolinjaa löperöksi tai pitkäksi ja leveäksi – elvytys oli paikallaan kriisissä, mutta ei sopeutettu.

Niin. Mitäpä teet asialle, ap?

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan aika pelottavaa että valtionkonttorissa on näin urpoja töissä. Hallinnon korkeita palkkoja on perusteltu vaativilla töillä, mutta näköjään sekään ei riitä vaan tarvitaan vielä fiksumpia. Olisi mielenkiintoista kuulla millaisia parempia  skenaariota nämä veijarit odotti saavuttavan?

No siellähän on se ponnaripoika rokkistara nyt puikoissa ja joka tulee vaalien alla aina esille "puolueettomana ja sitoitumattomana" kertomaan meille oikeiston dynaamisia vaikutuksia ja teesejään. :) v*ttu mikä pelle kuten nämä oikeistopellet nyt tuppaa olemaan... Oikeita töitä tehneet ikänään....

Laitaoikeistohallitus eroon ja Suomi lähtee nousuun VÄLITTÖMÄSTI!!!

Vierailija kirjoitti:

Ei vaihtanut vaan nykyinen hallitus.

Joten lopeta se valehtelu.

Vuonna 2024 (Petteri Orpon hallituksen aikana) valtiovarainministeriö päätti lopettaa uusien koronvaihtosopimusten käytön juuri tämän riskin takia – valtio sietää nyt vähemmän vaihtuvakorkoriskiä raskaan velkataakan vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Väite on kärjistetty ja teknisesti harhaanjohtava. Se sekoittaa kolme eri asiaa: velan määrän, korkotason muutoksen ja korkoriskin hallinnan.

1) “Vaihtoi kiinteät lainat vaihtuviin” – ei näin yksinkertaista

Suomen valtion velkaa hallinnoi Valtiokonttori, ei hallitus suoraviivaisella päätöksellä.

Valtio laskee liikkeeseen pääosin kiinteäkorkoista velkaa.

Korkoriskiä säädetään johdannaisilla (esim. koronvaihtosopimuksilla), jolloin osa velasta käyttäytyy vaihtuvakorkoisesti.

Tätä rakennetta on käytetty jo ennen Sanna Marin hallitusta ja sen jälkeen Petteri Orpo kaudella.

Eli mitään yksittäistä hetkeä, jossa “kiinteät vaihdettiin vaihtuviin”, ei ole ollut.

2) Miksi korkomenot nyt nousevat?

Korkomenojen kasvu johtuu ennen kaikkea tästä:

Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoja nopeasti vuosina 2022–2023 inflaation hillitsemiseksi.

Markkinakorot nousivat historiallisen nopeasti nollasta useisiin prosentteihin.

Tämä vaikuttaa kaikkiin velanhoitajiin:

uusi velka otetaan korkeammalla korolla

vaihtuvakorkoinen osuus reagoi heti

myös kiinteäkorkoinen velka kallistuu ajan myötä, kun vanhaa velkaa erääntyy ja refinanssoidaan

3) Velan määrä on iso tekijä

Korkomenot = velan määrä korkotaso

Marinin hallitus lisäsi velkaa (pandemia, energiakriisi jne.)

Suurempi velkakanta tekee korkojen noususta kalliimpaa

Tämä on eri väite kuin “korkorakenne muutettiin”.

4) Oliko korkoriskin taso virhe?

Tämä on aito keskustelukohta, mutta se ei ole mustavalkoinen:

Enemmän kiinteää korkoa vähemmän riskiä, mutta usein korkeampi kustannus pitkällä aikavälillä

Enemmän vaihtuvaa halvempi matalien korkojen aikana, mutta altis nousulle

Suomi ei ole tässä poikkeus; useimmat valtiot hajauttavat korkoriskin.

Yhteenveto

Keskustelupalstan väite:

antaa ymmärtää yksinkertaisen poliittisen päätöksen todellisuudessa kyse on jatkuvasta riskienhallinnasta

jättää huomioimatta korkojen globaalin nousun keskeinen syy korkomenojen kasvuun

sivuuttaa velan määrän kasvun vaikutuksen

Tarkempi muotoilu olisi:
korkomenojen nousu johtuu korkotason jyrkästä noususta ja suuresta velkamäärästä, sekä siitä, että osa velasta on sidottu vaihtuvaan korkoon – ei yksittäisestä hallituksen tekemästä “vaihdosta”.

Kommentissa on useita teknisesti osittain paikkansapitäviä huomioita velanhallinnan luonteesta, mutta siinä on myös selkeitä harhaanjohtavia minimointeja, osittaisia virheitä ja väitteitä, jotka vääristävät kokonaisuutta. Alla faktapohjainen erittely perustuen Valtiokonttorin, valtiovarainministeriön ja julkisten raporttien tietoihin.

Ensimmäinen ongelma on väite että ei ole ollut mitään yksittäistä hetkeä jossa kiinteät vaihdettiin vaihtuviin. Tämä on harhaanjohtava minimointi. Vaikka koronvaihtosopimuksia on käytetty jo ennen Marinia pandemian aikana 2020-2022 Valtiokonttori solmi nimenomaan suuria määriä uusia sopimuksia juuri silloin liikkeeseen lasketuille pitkäaikaisille kiinteäkorkoisille lainoille jotka olivat miinus- tai nollakorkoisia. Käytännössä nämä sopimukset muuttivat tuhansien miljardien edestä edullista kiinteää velkaa tehollisesti vaihtuvakorkoiseksi. HS Visio ja Valtiokonttorin omat kuvaukset vahvistavat tämän ajoituksen ja mittakaavan. Kommentti luo olkinuken väittämällä että kritiikki perustuisi johonkin yksittäiseen hetkeen vaikka todellisuudessa kyse on juuri tästä poikkeuksellisesta volyymista matalien korkojen aikana.

Toinen ongelma on väite että Valtiokonttori hoitaa operaatiot eikä hallitus tee suoraviivaisia päätöksiä. Tämä on osittain harhaanjohtava vastuun siirtäminen. Valtiokonttori toteuttaa operatiivisesti mutta velanhallintastrategia ja valittu korkoriskitaso määritellään valtiovarainministeriön ohjeistuksella joka on hallituksen vastuulla. Strategiaa ei muutettu Marinin kaudella vaikka olosuhteet negatiiviset korot ja massiivinen lainanotto olisivat antaneet siihen mahdollisuuden. Vuonna 2024 Orpon hallituksen aikana valtiovarainministeriö nimenomaan päivitti strategian ja lopetti uusien koronvaihtosopimusten tekemisen juuri korkoriskin vähentämiseksi. Kommentti tekee asiasta puhtaasti teknisen vaikka se on poliittinen linjaus.

Kolmas ongelma on että korkomenojen kasvu johtuu ennen kaikkea EKP:n koronnostoista ja velan määrästä. Tämä on oikea mutta puutteellinen ja harhaanjohtava koska se sivuuttaa swappien roolin. Globaali korkojen nousu on pääsyy mutta juuri vaihtuvakorkoinen osuus joka kasvatettiin swapeilla pandemian aikana sai korkomenot nousemaan nopeammin ja voimakkaammin kuin jos kiinteät korot olisi pidetty pidempään. Valtiokonttorin raportit ja HS:n analyysit korostavat että swappien takia osa historiallisen edullisesta velasta alkoi reagoida markkinakorkoihin heti. Kommentti esittää ikään kuin swappirakenne olisi ollut irrelevantti tai neutraali.

Neljäs ongelma on että tätä rakennetta on käytetty jo ennen Sanna Marinia ja sen jälkeen Petteri Orpo kaudella. Teknisesti totta strategian jatkuvuudesta mutta harhaanjohtava kontekstissa. Orpon hallitus muutti strategiaa maaliskuussa 2024 juuri siksi että vanha lyhyt korkosidonnaisuus osoittautui riskiksi raskaan velkataakan ja korkojen nousun oloissa. Kommentti antaa ymmärtää että mikään ei muuttunut eikä kukaan ole pitänyt vanhaa linjaa virheenä vaikka todellisuudessa linjaa korjattiin nimenomaan oppien pandemian aikaisista swapeista.

Viides ongelma on että korkoriskin taso on aito keskustelukohta mutta se ei ole mustavalkoinen ja Suomi ei ole poikkeus. Oikein että kyse on riskienhallinnan trade-offista. Kuitenkin kommentti jättää mainitsematta että Suomi on pitänyt korkosidonnaisuuttaan poikkeuksellisen lyhyenä verrattuna moniin muihin euromaihin juuri tämän strategian takia ja että kriitikot katsovat Marinin hallituksen kauden olleen juuri se hetki jolloin strategiaa olisi pitänyt päivittää matalien korkojen ja velan kasvun vuoksi. Kommentti esittää asian ikään kuin kritiikki olisi pelkkää jälkiviisautta ilman todellista policy-virhettä.

Point of View: 

Tämän laitaoikeisto-hallituksen aiheuttamaa kansan enemistön pahoinvointia ei korjata valtion velan koron laskulla seuraavalla kaudella. 

Päivä päivältä tarkemmin suunniteltuja EK-Etla-Kokoomuslaisia hämäyksiä tulee anonyymeillä keskustelupalstoilla riittämään jotta he yrittävät kaasuvalottaa epävarmoja mahdollisia äänestäjiä. 

Tulevien vaalien voittajalla ei ole enää vain murheena valtionvelka, se on ja tulee olemaan siellä kaikilla, mutta kansan enemistön hyvinvointiin tarvitaan se fokus joka Marinin hallituksella oli. Oikeistolaiset saivat pilkattua Marinin suurenmoista työllisyyttäkin "tempputyöllistämiseksi", kun teidän tulos on kylläkin Euroopan huonoin työllisyys Suomessa sekä tupla-tarkkisluokkalaisuus. Eikun vaan nahkatakkia niskaan ja mallua huuleen, me bailataan kun olis kasinovuodet Suomessa jälleen? 

Vierailija kirjoitti:

Miinuskorkoisten pitkän aikavälin lainojen muuttaminen vaihtuvakorkoisiksi oli osa VM:n kokoomusvirkamiesten strategiaa, jonka toteuttamiseksi käytettiin hyödyksi Matti Vanhasen (kesk.) toimimista lyhytaikaisesti valtiovarainministerinä. Vanhanen kertoi myöhemmin, ettei tiennyt mitä VM:n virkamiehet asiassa tekivät. Tekikö VM virkamiehet tämän tarkoituksella talousoikeiston (kokoomus, elinkeinoelämä, suurpääoma) tahdosta, jotta Suomen velkaantuminen saatiin kasvamaan ja tekosyy alasajaa hyvinvointivaltio ja sen hyvinvointipalvelut, kuten he nyt tekevät oikeistoeliitti Risto Murto, Etla, Eva, Keskuskauppakamari ym. myydessään tätä rahavaltaeliitin agendaa. 

Jopa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ihmetteli tuolloin Twitterissä miksi VM vaihtoi nämä korottomat lainat vaihtuvakorkoisiin. VM:n korkeat virkamiehet tekivät järkyttävän virheen tai maanpetoksen. Samoin he ovat talousoikeistoideologialla arvioineet 17 vuodessa kokoomus- tai kepujohtoisen talousoikeistopolitiikan vaikutuksia talouteen 50-60 miljardilla yläkanttiin poliittisten lasien takaa. 

Vierailija kirjoitti:

Purrahan noin teki heti ensitöikseen, mutta valehtele lisää trolli. 😂 

Tuo päätös tehtiin Saarikon ollessa valtiovarainministeri. Se vaan astui voimaan vasta Purran ollessa valtiovarainministeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Purrahan noin teki heti ensitöikseen, mutta valehtele lisää trolli. 😂 

Tuo päätös tehtiin Saarikon ollessa valtiovarainministeri. Se vaan astui voimaan vasta Purran ollessa valtiovarainministeri.

Samalla tapaa tämä nykyinen hallitus on tehnyt päätöksiä (viimeksi eilen) jotka astuu voimaan vasta seuraavan hallituksen aikana.