Aikuisopiskelijat työn ohella: kysymys opintojen rytmityksestä viikkotasolla

Opiskelen iltaisin ja viikonloppuisin. Yritän perjantai-illan yleensä pitää vapaana.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen iltaisin ja viikonloppuisin. Yritän perjantai-illan yleensä pitää vapaana.

Tuo on varmaan hyvä. Yritän itsekin pitää yhden kokonaisen vapaapäivän viikossa ihan jaksamisen takia. 

Ap

Varmaan jaksaminen ja voimavaratkin vaikuttavat opiskelutahtiin. 

Opiskelin päätoimisesti kokopäivätyön ohella valmistuen tavoiteajassa. Minulla ei ole lapsia. En ehkä osannut rytmittää asiaa optimaalisesti vaikka tavoitteiseen pääsinkin. Illat meni opiskellessa tai miettiessä että pitäisi opiskella mutta en saa aikaiseksi. Viikonloppuisin opiskelin molemmat päivät. Nukuin viikonloppuisin pidempään kuin arkena enkä herännyt tyyliin klo 7 opiskelemaan. Vapaapäiviä en pitänyt läheskään joka viikko. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin päätoimisesti kokopäivätyön ohella valmistuen tavoiteajassa. Minulla ei ole lapsia. En ehkä osannut rytmittää asiaa optimaalisesti vaikka tavoitteiseen pääsinkin. Illat meni opiskellessa tai miettiessä että pitäisi opiskella mutta en saa aikaiseksi. Viikonloppuisin opiskelin molemmat päivät. Nukuin viikonloppuisin pidempään kuin arkena enkä herännyt tyyliin klo 7 opiskelemaan. Vapaapäiviä en pitänyt läheskään joka viikko. 

Onnittelut ahkeruudesta ja tavoitteen saavuttamisesta! Saako kysyä, oliko useamman vuoden opiskelut kyseessä!

Tein vanhanaikaisen lukujärjestyksen ja silmät ristissä opiskelin. Oli hemmetin rankkaa, mutta toisaalta en viitsinyt mennä sieltä missä aita oli matalin, koska halusin paremmat numerot jatko-opintoja varten. Opiskelin ke-pe ja lauantain ja vapaata sitten pidin su-ti. Ei ollut lapsia eikä ukkoa mutta rankkaa oli. Painotan, että halusin hyvät numerot kursseista.Ei työn ohessa opiskelu ole helppoa ainoastaan jollain valtion virkaslurkilla, joka saa opiskella työaikana veronmaksajien rahoilla.

Viikonloppuisin opiskelen. Sekin on haastavaa jos perhe on kotona. Lisäksi meillä käy usein vieraita. On raskasta mutta sitten kivaa kun pääsee keskittymään. 

Vierailija kirjoitti:

Tein vanhanaikaisen lukujärjestyksen ja silmät ristissä opiskelin. Oli hemmetin rankkaa, mutta toisaalta en viitsinyt mennä sieltä missä aita oli matalin, koska halusin paremmat numerot jatko-opintoja varten. Opiskelin ke-pe ja lauantain ja vapaata sitten pidin su-ti. Ei ollut lapsia eikä ukkoa mutta rankkaa oli. Painotan, että halusin hyvät numerot kursseista.Ei työn ohessa opiskelu ole helppoa ainoastaan jollain valtion virkaslurkilla, joka saa opiskella työaikana veronmaksajien rahoilla.

Sama kokemus, rankkaa on. Tuokin kuulostaa hyvältä rytmitykseltä. 👍

Opiskelen työn ohessa DI tutkintoa aikuisopiskelijana ja yritän saada opintojen ja työn ohessa aikaa riittämään myös perheelle sekä omalle hyvinvoinnille ja harrastuksille. Minulla on taustalla vuosia sitten suoritettu kandintutkinto eli olen ns maisteriopiskelija. 

Tähän asti on mennyt aika hyvin. Isoin haaste on se, että meillä on aika paljon kursseja joissa kuitenkin täytyy joko tehdä ryhmätöitä muiden kanssa tai osallistua vähintään verkkoluennoille jolloin ei pysty täysin vapaaasti päättämään milloin opiskelee. Onneksi työni on sellaista että voin useimmiten pitää 2h tauon myös keskellä päivää opintojuttuja varten, ja sitten tehdä ne työtehtävät illalla tai käyttää ylityösaldoja joita omassa työssäni aina kertyy. 

Pystyn suorittamaan samaan aikaan korkeintaan kahta kurssia, muuten menee liian hektiseksi. 

Yleensä rytmitän (jos mahdollista) viikkoa niin, että opiskelen viikolla esim kahtena tai kolmena päivänä viikossa, ja silloin ne päivät ovat pitkiä koska myös työt pitää hoitaa.  Yleensä aloitan (joko työt tai opintoasiat) heti aamiaispöydässä ja jatkan iltaan asti. Perjantait yritän pitää tavallisina 7,5h työpäivinä ja perjantai-illat ovat meillä perheaikaa jolloin tehdään hyvää ruokaa, ehkä viinipullo ja otetaan rennosti. 

Viikonloppuna käytän yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina 2-3h opintoasioihin. 

Olen meidän perheen aamuvirkuin, niin usein ehdin aamulla kirjoittamaan tai lukemaan tunnin tai enemmänkin omassa rauhassa ennen kuin muu perhe herää. 

Oman jaksamisen kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana, ja itselleni on selkeä prioriteetti että jos tuntuu että muut elämän osa-alueet kärsivät niin yleensä se opiskelu on ensimmäinen mistä tingitään. Tosi paljon auttaa myös se, että työni on etupäässä itsenäistä työskentelyä joten pystyn aikatauluttamaan sitä melko vapaasti.