Parisuhdenormatiivisuuden aika on ohi
Nuorison keskuudessa alkaa olla normaalimpaa olla vapaaehtoisesti sinkku tai teoreettisesti etsiä kumppania, kuin oikeasti mennä parisuhteeseen ja sietää sen lukuisia ongelmia ja haasteita. Mitäs mieltä olette, olisitko itse valmis luopumaan koko parisuhdeajattelusta?
Kommentit (15)
Onhan se hieno asia. Kyseinen uusi kulttuuri-ihme tosin tulee kuolemaan sukupuuttoon, kirjaimellisesti, ja se tulee korvautumaan sellaisella, joka lisääntyy. Oli se sitten suomalainen (esim. lestadiolaiset) tai se tulee tänne jostain muualta. Mikä tässä ketjussa oli se pointti?
En ole ollut ikinä semmoinen parisuhdenormatiivinen.
Joskus 30 vee myöhemmin kun tästäkin asiasta keskustellaan historiana niin keskustelijoina ovat tämän hetken "parisuhdenormatiivisten" lapset.
M60+
En olisi henkilökohtaisesti valmis luopumaan parisuhdeajattelusta, menin juuri naimisiin.
Mutta se on erittäin hyvä asia ettei enää ole jäätävää sosiaalista painetta pariutua. Kukin eläköön tyylillään ja halunsa mukaan.
Miten niin ohi? Mulla menossa hyvä sutina. Ehkä se tuolta vaan tuntuu tietyissä piireissä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hieno asia. Kyseinen uusi kulttuuri-ihme tosin tulee kuolemaan sukupuuttoon, kirjaimellisesti, ja se tulee korvautumaan sellaisella, joka lisääntyy. Oli se sitten suomalainen (esim. lestadiolaiset) tai se tulee tänne jostain muualta. Mikä tässä ketjussa oli se pointti?
Juuri noin. Se että jossakin vähäväkisessä suomessa nuoriso laittaa muut asiat etusijalle kuin perheen ja lisääntymisen niin ei huolta, lisäätymiskykyisiä ja haluisia riittää maailmalla. Tilalle vain tulee erilainen suomi.
En ole huomannut tällaista ilmiötä, vaikka siitä somessa kuulee. Lähipiirissä on paljon nuorisoa (18-24 vuotiaita) ja joka ainut on parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
En olisi henkilökohtaisesti valmis luopumaan parisuhdeajattelusta, menin juuri naimisiin.
Mutta se on erittäin hyvä asia ettei enää ole jäätävää sosiaalista painetta pariutua. Kukin eläköön tyylillään ja halunsa mukaan.
Onpa outoa että jotkut ottaa normaalin elämänkulun paineena ja pakkona. Eihän täällä mitään pakkoa ole mihinkään tuollaiseen. Mutta sitten pitää kestää sen tuomat ongelmat, verotulojen väheneminen, korkeat eläkeiät ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi henkilökohtaisesti valmis luopumaan parisuhdeajattelusta, menin juuri naimisiin.
Mutta se on erittäin hyvä asia ettei enää ole jäätävää sosiaalista painetta pariutua. Kukin eläköön tyylillään ja halunsa mukaan.
Onpa outoa että jotkut ottaa normaalin elämänkulun paineena ja pakkona. Eihän täällä mitään pakkoa ole mihinkään tuollaiseen. Mutta sitten pitää kestää sen tuomat ongelmat, verotulojen väheneminen, korkeat eläkeiät ym.
Nimenomaan tuo on sitä painetta ja pakkoa, kun sinäkin puhut normaalista elämänkulusta.
Enää ei ole pakko noudattaa mitään normia, onneksi.
Ennen oli nimenomaan käytännössä pakko pariutua, verotuksellakin asia tehtiin selväksi. Ja naimaton ihminen, etenkin nainen, oli yhteiskunnan pahnanpohjimmaisena.
Luopuminen parisuhteista = yhteiskunnan tuho.
Jokainen tehkööt, niin kuin itse haluaa. En minäkään mitään parisuhdetta etsinyt. Silti se vaan kohdalle napsahti ja 20v on onnellisesti oltu yhdessä ilman ongelmia tai haasteita.
Tyhmä ajatus, että parisuhde aina olisi jotenkin ongelmallinen tai rajoittava.
Miksi edes olla parisuhteessa, joka on huono tai ei toimi? Totta kai järkevämpää on olla sinkku. Parisuhde kannattaa vain jos se on hyvä ja toimiva, kemiat kohtaavat jne.