Lue keskustelun säännöt.
Minusta tulee ukki ensi kesänä
Kesäkuussa pitäisi tuon tittelin oikeuttavan henkilön saapua tähän maailmaan. Saa onnitella.
Onko muita isovanhempia paikalla? Vinkkejä tähän uuteen kunniatehtävään?
Kommentit (106)
Onneksi olkoon! Kyllä se hyvin menee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on pojan lapsi, niin varaudu siihen, ettet tule olemaan isossa roolissa lapsen elämässä. Miniän perhe menee aina etusijalle ja sinut muistetaan lähinnä silloin kun tarvitaan ilmaista lapsenvahtia. Muuten kaikki huomio ja kiva menee niille paremmille isovanhemmille, eli miniän vanhemmille.
Onnea! Ukki on kunniavirka, joten muista olla ylpeä pienokaisesta.
Onnea! Sydäntä lämmittää, että käytät sanaa ukki. Minä olen ollut ystäväpiirissä ainoa, joka on puhunut isoisästä ukkina. Muiden isoisät ovat olleet pappoja/paappoja tai vaareja.
Triplaukki. Kalliiksi tulee, kaksi mönkkäriä ja mopon jo ostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on pojan lapsi, niin varaudu siihen, ettet tule olemaan isossa roolissa lapsen elämässä. Miniän perhe menee aina etusijalle ja sinut muistetaan lähinnä silloin kun tarvitaan ilmaista lapsenvahtia. Muuten kaikki huomio ja kiva menee niille paremmille isovanhemmille, eli miniän vanhemmille.
Pojan esikoinen joo mutta en jaksa tuohon uskoa. Ja tokihan minä ilmainen lapsenlikka olen, ei kai sitä nyt oman lapsenlapsen kaitsemisesta aleta hintaa ottamaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos on pojan lapsi, niin varaudu siihen, ettet tule olemaan isossa roolissa lapsen elämässä. Miniän perhe menee aina etusijalle ja sinut muistetaan lähinnä silloin kun tarvitaan ilmaista lapsenvahtia. Muuten kaikki huomio ja kiva menee niille paremmille isovanhemmille, eli miniän vanhemmille.
Eli toisin sanoen miniäsi ei ole ottanut tehtäväkseen hoitaa poikasi puolesta hänen suhdettaan teihin ja siksi olette jääneet etäisemmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva on ihminen, ei pelkästään vanhemmuuden titteli vanhemmille. Onnea uudelle sukulaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos on pojan lapsi, niin varaudu siihen, ettet tule olemaan isossa roolissa lapsen elämässä. Miniän perhe menee aina etusijalle ja sinut muistetaan lähinnä silloin kun tarvitaan ilmaista lapsenvahtia. Muuten kaikki huomio ja kiva menee niille paremmille isovanhemmille, eli miniän vanhemmille.
Ei sellaista asiaa, josta joku oman elämänsä nettiritari ei saisi revittyä jotain negatiivista :D
Onnittelut tulevalle ukille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnea! Sydäntä lämmittää, että käytät sanaa ukki. Minä olen ollut ystäväpiirissä ainoa, joka on puhunut isoisästä ukkina. Muiden isoisät ovat olleet pappoja/paappoja tai vaareja.
Kiitos! Poika ja miniä antoivat itse valita arvonimen ja kun miniän isä halusi olla pappa, ei tullut kolikonheittoa ukista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pojan lapsi, niin varaudu siihen, ettet tule olemaan isossa roolissa lapsen elämässä. Miniän perhe menee aina etusijalle ja sinut muistetaan lähinnä silloin kun tarvitaan ilmaista lapsenvahtia. Muuten kaikki huomio ja kiva menee niille paremmille isovanhemmille, eli miniän vanhemmille.
Eli toisin sanoen miniäsi ei ole ottanut tehtäväkseen hoitaa poikasi puolesta hänen suhdettaan teihin ja siksi olette jääneet etäisemmiksi.
Voi kuule, kyllä tämä on pojan vanhempien kohtalo ihan yleisesti. Poika aina ollut perhekeskeinen, mutta kun miniä päättää toisin niin ei siinä kuule hyvätapaiseksi kasvatettu poika paljoa vastaan sano. Täälläkin on ollut kuule lukuisia ketjuja aiheesta. Ja mikä vaiva miniän on edes huomioida myös pojan vanhempia? Kyllä itse aina kutsuin ja muistin miehen vanhempia kun lapset olivat pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän Ukkikin oli Ukki!
Ja hän tuli Ukiksi jo 37vuotiaana, mikä nyt itse 35vuotiaana lapsettomana opiskelijana tuntuu tosi hurjalta ajatukselta.
Ukki oli ihana. Hutikassa kylläkin ylseensä, mut semmonen luonnonläheinen puuhastelija. Kaikkia koneita rassaili ja ihmetteli pihan eläimiä, sanoi aina jotain tyyliin "sieltä se kallevaris tulla kallistelloo".
Just katsoin valokuvia edesmenneestä Ukistani. Joka kuvassa oli joko saha, kirves tai kalaverkot kädessä, ja vieressä viina tai kaljapullo :)
Ehkä lapsenlapsen näkökulmasta sanoisin että älä vie pientä verkoille jos olet itse kovin maistissa.
Mut muuten, opeta kädestä pitäen kaikkea mitä tiedät luonnosta, rakenna pajupillejä, tehkää mansikkamaitoa, etsikää sisiliskoja ja sammakonkutua, näytä tähtikuvioita, anna kokeilla työkaluja ja seurata kun rakentelet jotain, vie kotieläinpustoon ja soitata autostereoissa omaa lempihumppaasi, pyydä teininä joskus kahvittelemaan ja käy itse kylässä. Vie metsäretkille ja opeta nuotiontekoa. Soittele välillä ja kysy miten menee, opeta autokoululaiselle kuinka auto tankataan ja renkaat ja pyyhkijänsulat vaihdetaan itse. Kehu kun lapsi tekee jotain hyvin, tai uskaltaa tehdä jotain mikä häntä jännittää, tai jos lapsi osoittaa kiltteyttä eläimille tai muille lapsille. Näistä asioista muistan itse aina oman Ukkini lämmöllä, ja muuta isähahmoa ei edes ollutkaan.
Näytä myös omat tunteesi, jos olet vaikka ihan rakastunut Mummoon, niin osta Mummolle kukkia ja anna huomiota näkyvästi. Jos naapurin Pena suututtaa niin pohdi ääneen että miten se Pena nyt noin, kyllä tämä asia pitää käydä keskustelemassa selväksi.
Lapsi oppii miten muita kohdellaan kauniisti, kun näkee miten auktoriteettihahmo kohtelee muita ympärillään.
Kerro myös omista vanhemmistasi ja lapsuudestasi. Minua harmittaa kamalasti etten tajunnut jutella näistä asioista ennenkuin Ukki meni.
Terveisin Ukin Tyttö.
Ps. Onnittelut suuret kuin kuusen juuret! (Ois meidänkin Ukki sanonut)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea ukille! Vinkiksi antaisin, että yritä löytää se sopiva raja missä tuet vanhempia kasvatustyössä, mutta olet kuitenkin oma itsesi. Ukin kanssa voi olla vähän vapaampaa, mutta vanhempien kasvatustyötä ei saa kampittaa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän Ukkikin oli Ukki!
Ja hän tuli Ukiksi jo 37vuotiaana, mikä nyt itse 35vuotiaana lapsettomana opiskelijana tuntuu tosi hurjalta ajatukselta.
Ukki oli ihana. Hutikassa kylläkin ylseensä, mut semmonen luonnonläheinen puuhastelija. Kaikkia koneita rassaili ja ihmetteli pihan eläimiä, sanoi aina jotain tyyliin "sieltä se kallevaris tulla kallistelloo".
Just katsoin valokuvia edesmenneestä Ukistani. Joka kuvassa oli joko saha, kirves tai kalaverkot kädessä, ja vieressä viina tai kaljapullo :)
Ehkä lapsenlapsen näkökulmasta sanoisin että älä vie pientä verkoille jos olet itse kovin maistissa.
Mut muuten, opeta kädestä pitäen kaikkea mitä tiedät luonnosta, rakenna pajupillejä, tehkää mansikkamaitoa, etsikää sisiliskoja ja sammakonkutua, näytä tähtikuvioita, anna kokeilla työkaluja ja seurata kun rakentelet jotain, vie kotieläinpustoon ja soitata autostereoissa omaa lempihumppaasi, pyydä teininä joskus kahvittelemaan ja käy itse kylässä. Vie metsäretkille ja opeta nuotiontekoa. Soittele välillä ja kysy miten menee, opeta autokoululaiselle kuinka auto tankataan ja renkaat ja pyyhkijänsulat vaihdetaan itse. Kehu kun lapsi tekee jotain hyvin, tai uskaltaa tehdä jotain mikä häntä jännittää, tai jos lapsi osoittaa kiltteyttä eläimille tai muille lapsille. Näistä asioista muistan itse aina oman Ukkini lämmöllä, ja muuta isähahmoa ei edes ollutkaan.
Näytä myös omat tunteesi, jos olet vaikka ihan rakastunut Mummoon, niin osta Mummolle kukkia ja anna huomiota näkyvästi. Jos naapurin Pena suututtaa niin pohdi ääneen että miten se Pena nyt noin, kyllä tämä asia pitää käydä keskustelemassa selväksi.
Lapsi oppii miten muita kohdellaan kauniisti, kun näkee miten auktoriteettihahmo kohtelee muita ympärillään.
Kerro myös omista vanhemmistasi ja lapsuudestasi. Minua harmittaa kamalasti etten tajunnut jutella näistä asioista ennenkuin Ukki meni.
Terveisin Ukin Tyttö.
Ps. Onnittelut suuret kuin kuusen juuret! (Ois meidänkin Ukki sanonut)
Kiitos, tässäpä oli paljon vinkkejä.
Itse ajattelin kyllä olla ihan selvinpäin oleva ukki ja kalastushommat saavat jäädä tulevalle papalle, joka on kova kalamies. Sen sijaan nikkaroidaan kyllä varmasti yhdessä. Ainakin linnunpönttöjä tänne meidän pihaan. Täytyy vähän pojan kanssa sopia, että mitä isä haluaa opettaa ja mikä sitten jää ukin vastuulle.
Tämä ukki on ollut rakastunut mummoon ja reilut 40 vuotta ja kyllä se näkyy. Humpatkin tulevat pikkuiselle tutuksi kun pääsee osallistumaan meidän terassitanssijaisiin mitä aina kesällä pidetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän Ukkikin oli Ukki!
Ja hän tuli Ukiksi jo 37vuotiaana, mikä nyt itse 35vuotiaana lapsettomana opiskelijana tuntuu tosi hurjalta ajatukselta.
Ukki oli ihana. Hutikassa kylläkin ylseensä, mut semmonen luonnonläheinen puuhastelija. Kaikkia koneita rassaili ja ihmetteli pihan eläimiä, sanoi aina jotain tyyliin "sieltä se kallevaris tulla kallistelloo".
Just katsoin valokuvia edesmenneestä Ukistani. Joka kuvassa oli joko saha, kirves tai kalaverkot kädessä, ja vieressä viina tai kaljapullo :)
Ehkä lapsenlapsen näkökulmasta sanoisin että älä vie pientä verkoille jos olet itse kovin maistissa.
Mut muuten, opeta kädestä pitäen kaikkea mitä tiedät luonnosta, rakenna pajupillejä, tehkää mansikkamaitoa, etsikää sisiliskoja ja sammakonkutua, näytä tähtikuvioita, anna kokeilla työkaluja ja seurata kun rakentelet jotain, vie kotieläinpustoon ja soitata autostereoissa omaa lempihumppaasi, pyydä teininä joskus kahvittelemaan ja käy itse kylässä. Vie metsäretkille ja opeta nuotiontekoa. Soittele välillä ja kysy miten menee, opeta autokoululaiselle kuinka auto tankataan ja renkaat ja pyyhkijänsulat vaihdetaan itse. Kehu kun lapsi tekee jotain hyvin, tai uskaltaa tehdä jotain mikä häntä jännittää, tai jos lapsi osoittaa kiltteyttä eläimille tai muille lapsille. Näistä asioista muistan itse aina oman Ukkini lämmöllä, ja muuta isähahmoa ei edes ollutkaan.
Näytä myös omat tunteesi, jos olet vaikka ihan rakastunut Mummoon, niin osta Mummolle kukkia ja anna huomiota näkyvästi. Jos naapurin Pena suututtaa niin pohdi ääneen että miten se Pena nyt noin, kyllä tämä asia pitää käydä keskustelemassa selväksi.
Lapsi oppii miten muita kohdellaan kauniisti, kun näkee miten auktoriteettihahmo kohtelee muita ympärillään.
Kerro myös omista vanhemmistasi ja lapsuudestasi. Minua harmittaa kamalasti etten tajunnut jutella näistä asioista ennenkuin Ukki meni.
Terveisin Ukin Tyttö.
Ps. Onnittelut suuret kuin kuusen juuret! (Ois meidänkin Ukki sanonut)
Kiitos, tässäpä oli paljon vinkkejä.
Itse ajattelin kyllä olla ihan selvinpäin oleva ukki ja kalastushommat saavat jäädä tulevalle papalle, joka on kova kalamies. Sen sijaan nikkaroidaan kyllä varmasti yhdessä. Ainakin linnunpönttöjä tänne meidän pihaan. Täytyy vähän pojan kanssa sopia, että mitä isä haluaa opettaa ja mikä sitten jää ukin vastuulle.
Tämä ukki on ollut rakastunut mummoon ja reilut 40 vuotta ja kyllä se näkyy. Humpatkin tulevat pikkuiselle tutuksi kun pääsee osallistumaan meidän terassitanssijaisiin mitä aina kesällä pidetään.
Kuulostaapaa ihanalta!
Hyvä Ukki tulee sinusta, takuulla.
Lapsi muistelee noita kesiä ja yhteisiä hetkiä varmasti lämmöllä.
Minukin Mummoni juuri joku aika sitten muisteli omaa mummoaan, ja miten turvalliselta tuntui nukkua kesälomilla aitassa mummonsa selkää vasten. Ihan uskomatonta ajatella että ihmisen juuret ulottuu niinkin kauas, ja että oma isovanhempikin on joskus ollut lapsi.
Luota vaan intuitioon ja siihen, että se mikä sinusta lapsena tuntui hyvältä ja turvalliselta ja mukavalta tavalta viettää vanhemman polven kanssa aikaa, se sama resepti pätee varmasti tuleviinkiin sukupolviin.
Onpa mukavaa lukea välillä näin positiivisia juttuja. Onnittelut ukille toivottaa aika tuore mummu
Tuolle yhdelle ankeuttajalle olisi kyllä pari valittua sanaa, mutta kerrankin kun on näin positiivinen ketju tyydyn onnittelemaan tulevaa ukkia. Voi kun jokainen lapsi saisi tulla noin odotettuna tähän maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Triplaukki. Kalliiksi tulee, kaksi mönkkäriä ja mopon jo ostanut.
Isoisyys on siis ainoastaan rahanmenoa? Huonosti olet tonttisi hoitanut jos sinua tarvita muuhun kuin ostamaan lastenlapsille ajopelejä.
onnittelut tulevalle ukille, on arvonimi ;)